Useimmille se hankintojen tekemiskärpänen iskee ihan luonnostaan jossain sopivassa vaiheessa. Mä tykkään kanssa että on ajoissa valmiina.
Jätin viimeksi turvakaukalon asennuksen ja ohjeitten luvun miehen vastuulle, ja harmitti kun se ei saanut tehdyksi ennen kuin vauva oli pihalla. Senkin jälkeen laitettiin ne vyöt aluksi väärin! Aattelin että se on miesten osa-aluetta. Nyt on kans auton vaihto eessä. Sekin auttamatta miehen vastuulla enempi...
Jätin viimeksi turvakaukalon asennuksen ja ohjeitten luvun miehen vastuulle, ja harmitti kun se ei saanut tehdyksi ennen kuin vauva oli pihalla. Senkin jälkeen laitettiin ne vyöt aluksi väärin! Aattelin että se on miesten osa-aluetta. Nyt on kans auton vaihto eessä. Sekin auttamatta miehen vastuulla enempi...
Olihan siinä 20 viikkoa aikaa vielä :) Itse tykkäsin et kaikki oli ajoissa valmiina, ja loppusuoralla kk ennen laskettua olin itselleni kiitollinen että kaikki oli jo hommattu. Onhan se jaksaminen siinä vaiheessa vähän erilaista käydä pomppimassa siellä sun täällä hakemassa kampetta (etenkin kun käytettyä aika paljon metsästin, ja niissä kaupoissa pitää olla aika salamana hakemassa jos löytöjä tekee). Ite en olis enää loppusuoralla niillä jaksanut niin päätä vaivata. Yöunetkin oli sitä sun tätä jne.. Ja ehti hyvin rauhassa harkita mitä sitä tarvii ja mitä ei.