Minulta otettiin eilen perusverenkuva ja ferritiini. Lääkäri ilmoitti tänään tuloksia viestillä. Hemoglobiini oli 128 ja ferritiini 37. Viestissä oli myös verihiutaleet 381, mikä on lääkärin mukaan vähän koholla. Googlettelun mukaan se voi tarkoittaa raudanpuutetta, tulehdusta tai jotain harvinaisempaa vaivaa. Nyt mietin, voisiko viime viikkojen flunssailu olla sotkenut tulokset.
Eilenkin oli kurkku vähän kipeä. Tietääkö joku näistä enemmän? Ja miten nämä ferritiiniarvot oikeasti menee? Lääkärin mukaan tuo 37 on kohtalainen, mutta olen mielestäni lukenut jostain, että pitäisi olla yli 50. Vai onko se vain, jos yrittää raskautta ja pienempikin on ihan hyvä yleisen hyvinvoinnin kannalta?
Täähän tämä nyt on se väännön ydin. Että onko alle 70 ferritiini hyvä normaalielämään vai ei. Flunssa saattaa nostaa laboratoriotulosta, mutta käytännössä alle 30 ferritiinin sanotaan (Ilona Ritola, Esa Soppi) tarkoittavan tyhjiä rautavarastoja joka tapauksessa, eikä tuo 37 nyt ole paljon parempi.
Kukaan ei ole vielä missään osannut vastata, miksi raudanpuutetta ei voitaisi hoitaa ensin kuntoon ja sitten katsoa, mitä muuta hoidettavaa on. Tuntuu, että nyt saa mielialalääkkeistä sydänfilmeihin kaiken, mutta ei rautainfuusiota.
70 rajaa puoltavat paitsi hedelmällisyystutkimis myös levottomien jalkojen hoito. Ilmeisesti yleensä oireet häviävät ferritiinin ylittäessä tuon 70 arvon.
Monet lääkärit eivät osaa hoitaa raudanpuutetta. Syy pitäisi aina selvittää. Yksityiseltä voi hyvinkin löytää asiaan perehtyneen osaajan, mutta se tietysti sitten maksaa. Kunnalliseltakin voi saada hoitoa, jos käy hyvä tuuri.
Noiden arvojen perusteella väittäisin, että kyseessä on alkava raudanpuutos, joka saattaisi olla helpostikin korjattavissa suun kautta otettavalla rautalisällä. Jos rautaa ei kulu koko ajan liikaa (esim. runsaat kuukautiset) ja kyse on raskauden ja imetyksen aiheuttamista kulutuspiikeistä, rautalisää ei kovin kauan tarvitsisi syödä, kolme kuukautta voisi hyvinkin riittää.
Omin päin rautalisän aloittamisesta varoitellaan, koska jollakin jossain on raudankertymäsairaus ja myös siksi, että silloin raudanpuutoksen syy jää selvittämättä. Oman kokemukseni mukaan sitä ei selvitetä muutenkaan, niin sinänsä siinä ei menetä mitään.
Pyydä nyt alkuun vaikka toisen lääkärin mielipide. Jos on yhtään kummallista keskittymiskyvyn puutetta (on saanut nukkua hyvin, mutta aivot eivät silti toimi) tai muita raudanpuutosoireita, kannattaa tarttua heti toimeen. Raudanpuutoksen pitkittyessä elimistö ei ehkä osaakaan enää varastoida sitä, ja suun kautta otettavalla lisällä on lähes mahdotonta nostaa merkittävästi arvoja.
Pahoittelut romaanista.