Esikoista odottavat

Kirppu, mä oon nähny kans ihan sekopäisiä unia muutaman viime viikon aikana. Ne on yllättävän uuvuttavia. Aamusin niille kyl naureskelen ku palailee mieleen mitä kaikkea yöllä on tehnyt :D

Perjantaina oli tipahtanut postiluukusta kirje kättäriltä ja ilmoittivat, että ensimmäinen ultra olisi 3.9. Oon just palannut tuolloin lomalta ja ekana päivänä voi ilmottaa et tuunpa huomen myöhemmin. Yritän töissä piilotella tätä asiaa jonnekin lokakuulle saakka. Saa nähdä onnistuuko.

Eilen kerrottiin mun vanhemmille tästä. Veli kerkes viime vuonna ensin joten tavallaan ei ollut uusi juttu mutta ikionnellisilta vaikuttivat. Huomen pitäis lähtee anoppilaan pariks päiväks, joten eiköhän kerrota hällekin. Anopille tää om ensimmäinen lapsenlapsi.

Viikonlopun jatkoja kaikille!
 
Eipä ole tullut tänne kirjoiteltua kun ei tunnu riittävän energiaa muuhun kuin syömiseen, nukkumiseen ja pahoinvointiin :/ Kyllähän tämän vielä kestää, mutta harmittaa vaan kun aloitin juuri uudessa koulussa ja tällä hetkellä on todella vaikea yrittää keskittyä mihinkään kun tekee niin pahaa. Tänään sitten terveydenhoitaja lähetti minut kotiin kun tunnilla meinasin pyörtyä :sad001

Toisaalta on tietty mukavaa että on näitä oireita niin alkaa pikkuhiljaa uskoa pienen salamatkustajan olemassaoloon :)

Onko täällä muita aamusta iltaan pahoinvoivia?
 
Kirppu mä oon kerran nähny vauvaan liittyvän unen sellasen ettei se suostunu juomaa tuttipullosta millään ja aina kelpas vaa rinta ja sit ku se alko juomaa rinnasta, ni se joi molemmat rinnat tyhjiksi. Herättyä tästä unesta, ajattelin että toivottavasti ei piä paikkaansa, kun olin niin ajatellut, että mies saa kans välil herätä yöllä juottaa sitä tuttipullosta.

A.Lecter mulla alkaa pahoinvointi helpottaa kun muistaa syödä tasasin väliajoin. Lisäksi mun pahoinvointi ei oo kyl ollu missää välis mitenkään paha, että kerran pari aamul ja kerran pari illal tai sit vaa jompana kumpana. Välil on ollu sit päiviä että pahoinvointi on ollu tiessää monta päivää.

ON Täällä tuli tänä rv12 täyteen. Niin odotin tätä hetkeä, jotenkin tuntuu, että aika on vaa madellut, mutta yllättävän nopeasti se aika menee. Olen nyt kesälomalla ja just mietin, että milläs viikoilla sitä oonkaan kun palaan töihin ja että miten paljon se näkyy vatsalla. Vaikka oon syöny normaalisti, ni silti tuntuu ettei kiloja tuu, vaikka vatsakumpu on kasvanut.
 
  • Tykkään
Reaktiot: Eea
Heippa!

Täällä olisi vielä yksi esikoistaan odottava :)
Olen jännittänyt vaavin olemassaoloa kovin, eilen tosiaan olin menevinäni np ultraan, tossa todettiin sikiön olevankin 10päivää oletettua nuorempi, joten uuteen ultraan parin viikon päästä. Mutta kun näin, että siellä oikeasti joku mukana matkustaa, päätin uskaltaa liittyä joukkoonne mukaan.

Täällä on etovaa oloa vuorokauden ajasta riippumatta. Huomaan, että jos on useampi tunti ettei syö/juo mitään, tulee olo ettei kyllä pystykään syömään mitään. Olen huomannut, että töissä olessa, vaikka olisikin pidempään syömättä, on helpompi olla. Jotenkin kun siellä on koko ajan liikkeessä ja touhuaa, niin ei paha olokaan niin helposti yllätä. Hassua.
Paljon on muuttunut myös mieliteot, tai lähinnä ei tee enää mieli samoja ruokia mitä aiemmin.
Harmikseni esimerkiksi karkkia sen sijaan olen ruvennut himoitsemaan.
 
Tervetuloa Sessa joukkoon mukaan! :)

Itse olen huomannu, että pahoinvointi yllättää myös päivän aikana jos on nukkunut edellisen yön huonosti. Viimeisen viikon aikana, on tullut ajoittain nukuttua tosi huonosti, syystä että pienet kärpäset tykkää jostain syystä pörrätä suoraan korvan juures. Mikä niin inhottavinta ja sit kun välil sitä oikein säpsähtäen pelästyy kun on niin nukuksissaan tai ajatuksissaan, mietinkin, että onkohan toi miten terveellistä lapselle mun hyppiä kattoo koko ajan pelästymisen vuoksi. Huonosti nukutun yön jälkeen tuntuu ettei aamulla tee mieli mitään ruokaa, mutta kun jotain kauhoo suuhunsa ni kyl se alas on menny.
 
Hei,

eilen oli ultra ja selvisi että keskenmeno oli ollut viikolla 9.
Joten poistun foorumista ja jos joskus minulle suodaan ihana rakas pikkunen niin palaan takaisin foorumiin kirjoittelemaan. :)

Onnea teille kaikille muille ja toivotan hyviä jatkoja ja vointeja odotukseen! :Heartred
 
Henya, voimia sinulle. Osaan hyvin kuvitella, miltä susta mahtaa nyt tuntua.
Kävin nimittäin itsekin eilen ultrassa ja tilannehan oli juuri se, mitä olin pelännyt - ei löytynyt sikiötä eikä pahemmin muitakaan raskausmateriaaleja :'( Mulla alkoi verinen vuoto viime viikolla, joka yltyi hiljalleen. Perjantaina oli aivan kamalat vatsakrampit (ilmeisesti supistuksia) ja lauantaina hölähti jotain suurempaa, jonka jo silloin epäilin olleen pienokaisemme :sad001 Nyt täällä keräillään itsejämme ja toivotaan hcg-arvon laskevan nopeasti, että pääsemme mahdollisimman pian yrittämään uudelleen.

Poistun siis ketjusta, mutta teille muille toivon oikein paljon tarrasukkia ja hyvää vointia.
 
voimia sinullekin mauku!
itselläni ei ollut mitään keskenmenon oireita, luulin että kaikki on hyvin, joten lääkkeellisen tyhjennyksen jouduin ottamaan ja eilen oli mitä tuskaisin päivä elämässäni, kivut olivat aivan sietämättömät. :sad001

Mekin täällä yritetään päästä tilanteesta yli ja odottaa kuukautisia näiden tyhjennysvuotojen jälkeen, joiden jälkeen voi yrittää uudelleen.

Toivottavasti meille molemmille suodaan onni seuraavalla yrittämisellä, voimia ja jaksamisia tulevaan :Heartred
 
Voi että, voimia ja jaksamista teille joilla kaikki ei ole mennyt niin kuin toivoisi :/ Sitä samaa täällä vielä jännätään varmaan muutama viikko kun ei pääse kurkkaamaan että onko siellä edes ketään. Välillä tuntu että olen aivan varma että huonosti on käynyt ja välillä koittaa olla optimisti. On tämä raastavaa ennen ensimmäistä ultraa. Mitään vuotoja ei ole ollut. Masukipuja ja vihlontaa nipistelyä kuitenkin jotka voi olla täysin normaaliakin. On se vaan jännä että sitä on saanut itseä peloteltua melkein ahdistukseen asti näillä mielikuvilla etttei kaikki olekkaan kunnossa.. Noh jos ei ole niin sitten ei ole. Se oli tarkoitus mennä niin ja sitten mennään sen mukaan.. Huomenna eka neuvola, siellä taidetaan vaan jutella ja jutella ja mittailla...
 
Voimia teille Henya ja Mauku :sad001
 
Voimia Henya ja Mauku! Olen täältä jo poistunut kolme viikkoa sitten, kun meni kesken rv 7+3, mutta näköjään edelleen löydän itseni lueskelemasta teidän kuulumisia ja toivomassa, että kaikki sujuu hyvin.

Mulle sanottiin, että menkat tulee tod. näk. 4-6 vko kuluttua. Nyt olisi kp 23, ja kovasti olen sitä mieltä, että ovulaatio oli viime viikonloppuna ja menkat alkaisi viikon päästä. Ellen sitten saa kahta viivaa testiin, mitä tietysti toivon. Eli siis nopeasti olisi kierto normalisoitunut ja menkat olisivat ainoastaan 2-3 päivää "myöhässä". Normaalisti kierto 27 pv, nyt olisi 29-30 pv. Mikäli tämä nyt osoittautuu todeksi, olen kyllä tosi tyytyväinen tilanteen nopeasta normalisoitumisesta.
 
Voimia kaikille kenelle ollut keskenmeno! Itselleni ollut keskenmeno ennen siita raskauta, oli tosi kamala ja suru olo mutta nyt jos uusi raskaus ja kaikki on menossa hyvin sitten kyllä unohdat tämä keskenmeno helpommin. Ei ole aikaisemmi kirjoittanut tänne, mutta nyt luulin lopuksi sano jotain :) Olen virolainen tyttö ja ehkkä ei ole teillä sen vastaan mitä että osallistun tässä forumissa, asunut Suomessa 3 vuotta..anteeksi jos teen kirjoitusvirheitä!
Mutta odotan esikoista ja täällä hetkellä RV 12+2 :)
 
Täällä myös uusi esikoista odottava. :)

Raskaus on ollut kovin toivottu ja tiedossa jo heinäkuun ensimmäisistä päivistä, mutta silloin ajattelin odottaa varhaisultraan asti ennen kun tänne liityn. No ennen kuukauden takaista varhaisultraa alkoikin voimakas oksentelu, joka on vienyt kaikki voimat. Nyt alkaa pikku hiljaa helpottaa ja vihdoin sain aikaiseksi luoda tänne tunnukset. Täällä vielä käytössä Primperan-lääkitys oksentelun hillitsemiseksi. Onko muut joutuneet käyttämään sitä? En ainakaan löytänyt siitä mainintaa.. Tai onko muut joutuneet olemaan sairaslomalla tai käymään tiputuksessa?

Laskettu aika on meillä 13.3 ja nt-ultra olisi ensi viikolla. Ehkä sen jälkeen uskaltaa ja jaksaa fiilistellä vielä enemmän :) Ihan samaa päivää ei tainnut täällä muilla olla, mutta ihan lähellä monellakin :)

Lähipiirille on kerrottu siinä vaiheessa kun pahoinvointia ei voinut enää salata ja ihanan iloisia ovat kaikki olleet uutisesta!

Ja laitetaan nyt yhteen viestiin kerralla kaikki eli myös unista. Täällä myös nukkuminen on ollut hyvin levotonta ja monen monta kertaa olen joka yö herännyt, vaikka aiemmin nukuin kuin tukki. Saattaa liittyä pahoinvointiinkin, mutta muutenkin olen heräillyt, vaikka oksentamiselta olenkin välttynyt.

Ikää minulla on 24 vuotta, miehellä jokunen enemmän. Ja yhteistä taivalta on takana vajaa 6v :)
 
Voimia Henya ja Mauku, toivotaan että pian tärppää uudestaan!
 
Lämpimästi tervetuloa Riinukas ja Tiuhti! :)

Lueskele Tiuhti tuota oireilua-ketjua, niin sieltä löydät muutaman muunkin, jolla on ollut todella rankka raskaus tähän asti...
 
Hirveesti tsemppiä ja voimia Henya, Mauku ja Pihla.

En ole kirjoitellut, vaikka onkin tullut lueskeltua palstaa silloin tällöin ja seurailtua kuulumisia :)
Mulla oli eka neuvola viikko sitte ja ens viikolla eka ultra.. jännää. rv 9+6 kasassa ja tajuton väsymys ja huono olo kaiken aikaa.. voisin vaan syödä ja nukkua.

Isyysasia alkoi vaivata viimeviikolla kunnolla kun neukkaritäti laski ja ilmoitti että isäehdokas olisikin aika selkeä. Yhdenillan juttu siis, mutta mulla oli miehen numero tallessa ja mahdollisuus yhteydenottoon. Hätäpäissäni tapasin hänet ja eilen sain kerrottua olevani raskaana. Kerroin että aion pitää lapsen, enkä ole vaatimassa häneltä mitään jos ei itse halua. .. Hetken mietittyään mies ilmoitti että haluanko sitten alkaa seurustelemaan hänen kanssaan? Hänen lapsensa ei kuulemma ole muiden, kuin hänen kanssaan! Vastasin että eihän me edes tunneta, että voidaan toki koittaa tutustua ja lapsella on oikeus molempiin vanhempiin ja yhteishuoltajuuteen, mutta mies vain julisti että ei käy. Saman katon alla asutaan kaikki ennenkuin lapsi on 18 vuotias.

Saatan olla paha ihminen, mutta tuntuu että tein kamalan virheen kertomalla hänelle, jos hän ei kykene muuttamaan kantaansa. Siitä on onnellinen perhe ja rakkaus kaukana, jos väkisin aletaan olemaan yhdessä. Itse "avioerolapsena", (inhoan tuota sanaa), voin sanoa että elämämme oli paljon onnellisempaa sen jälkeen kun vanhemmat erosivat ja jatkuva riitely loppui.

Lapsen parasta-ajattelu ei aina ole niin mustavalkoista kuin kuvitellaan. Kyllähän myös vanhempien onnellisuus/ onnettomuus heijastuu lapseen.

Ärsyttää, ahdistaa ja potuttaa aivan sairaasti. Koko mies alkoi ahdistaa minua, sillä hän jäi yöksi ja koitti vielä lähennellä, että nyt tutustutaan ja mulla oli vaan vitun paska olo.

Ei siinä mitään, kyllä hän saa lastaan tavata, sitä en voi estää ja tokihan on parempi jos lapsi isänsä tuntee. Mutta seurusteluvaatimus oli mielestäni älytön!
Pelkään että hän saa jotkut yli-oikeudet lapseen ja pakottaa minut jäämään tälle paikkakunnalle, josta en tunne kuin pari ihmistä.

Kamala avautuminen. anteeksi. Taidan koittaa ottaa päikkärit, jos asiat muuttuisivat valoisammaksi levänneenä.
 
Heippa taas!

Kiitos Eea viestistä, löysinkin eilen vielä tieni oireilua palstalle :) On se vertaistuki kyllä uskomaton. Vaikka kenenkään muun ei toivoisikaan kärsivän samoista vaivoista kun itse, niin on helpottavaa lukea ettei ole yksin näiden asioiden kanssa taistelemassa.

Ja Pömpylä, kiva löytää joku joka menee täsmälleen samassa vaiheessa! Juhannustaiat tosiaan teki tehtävänsä :wink Mietinkin jo että kun juhannus oli niin sopivasti, onko synnärillä kovastikin ruuhkaa kun h-hetki koittaa. Olitteko te jo käyny ultrassa?

Meoona88, kinkkinen tilanne kieltämättä. Toisaalta, kuten sanoitkin onhan se kiva jos lapsella on mahdollisuus tuntea isänsä. Ehkä onkin hyvä yrittää tutustua mieheen rauhassa, mutta pidät vaan linjasi, etä seurustelu tulee kysymykseen vain jos se molemmista tuntuu oikealta vaihtoehdolta? Kyseessä kyllä sellainen asia, ettei siinä hirveesti kompromisseja kannata tehdä :/ Avautuminen on vähintäänkin ok, sitä vartenhan me kaikki täällä ollaan :) Ja vaikka mun masistelut on johtunut tässä alussa eri asiasta, niin voin vakuuttaa että kun fyysinen olo jossain välissä vähän kohenee, alkaa kaikki näyttää myös valoisammalta! Hyviä päiväunia siis sinne!
 
Meoona88 Tsemppiä! Ei varmasti mikään helpoin tilanne mut toivotaan että aika tekee asioille tehtävänsä ja pääset nauttimaan (tää on aika häilyvä sana käyttää) raskaudesta. Oot rohkea :happy8

Tiuhti, ollaan käyty varhaisultrassa yhden keskenmenon vuoksi. Iski paniikki kun vuosin yhtäkkiä reippaasti verta :sad001 mutta syy selvisikin.. meinas elämä yllättää yhden sijaa kahdella uudella elämällä laughing7 Toinen ei vaan matkassa alkua pidemmällä jaksanut. Varhaisultrassa löytyi yksi sykkivä sikiö ja toisesta pelkkä sikiöpussi. Perjantaina onkin sitten se "oikea" ensimmäinen ultra, huh! Nyt jo jännittää!
 
Täällä pahoinvointi jatkuu edelleen, ja väsymys tuntunut vain lisääntyvän. Nautin niiin paljon vapaa päivistä ja iltavuoroista, jolloin saa nukkua pitkään :) Ylihuomenna täällä kanssa se oikea np-ultra, jännittää kovasti!
Josko nää meidän olotilat hiljalleen rupeaisivat helpottamaan ja alkaisi se raskausajan hehku :D

Olen töissä kertonut parille parhaalle kaverilleni raskaudesta, eli siis pienelle osalle meidän noin 80hengen työpaikasta. Ajattelin muutenkin, etten asiasta nyt huutelisi julkisesti ennen rakenneultraa, vaikka eiköhän sana kyllä leviä muutenkin :D Niin muutamakin työkaveri on kuulemma jo kysynyt yhdeltä näistä jotka raskaudesta tietää, että onko **** raskaana kun siitä puhutaan, tai että se näyttää ihan siltä. Olen ollu ihan kysymysmerkkinä, että miten niin muka näytän ja ketkä muka puhuu. Olen sairaalassa töissä, joten meidän työvaatteet on sellaset löysät pussit ettei niistä maha näy vasta kun se on oikeasti iso. Olen tietenkin käskenyt sanoa muilta musta utelevilta, etteivät ne tiedä asiasta. Eilen sitten yksi työkaveri rohkeni kysymään suoraan asiasta ja kysyin tietenkin, että mistä niin päättelee. Sanoi, että näytän siltä. Kysyin sitten, että miten se oikein muka näkyy :D niin sanoi, että kyllä hän sen äitinä huomaa. Totesin, että aha :D noh, mutta viikot menevät äkkiä ja toivonmukaan kaikki on masussa kunnossa :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top