Esikoinen tulossa!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Lau84
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Täällä ollaan melko sekavassa mielentilassa. Aamulla alkoi melko kirkasverinen vuoto, kesti muutaman minuutin ja loppui sitten, iltapäivällä sama juttu uudestaan. Olin aivan varma, että nyt ne km-oireet viimein alkoi kun niitä 10pvä odotettu.
Tänään oli ennalta sovittuna kontrolliultra niin ei tarvinut vuodoista kauaa olla huolissaan. Masussa kaikki on kuin onkin hyvin. Suurin sokki oli vain siinä, että ruudulta löytyi kaksi sykettä :eek: Edellisessä ultrassa ne arvelivat vuotojen syyksi nimen omaan sen, että toinen ainakin menossa kesken. Nyt täytyy yrittää asennoitua siihen että tulossa olisikin kaksi esikoista.
 
Onnea Aza! ^_^ Itsekin toivoin kaksosia, mutta yksi siellä vain on. Toivottavasti sinulla menee kaikki hyvin :Heartred

Minä kävin myös tänään ultrassa, kaikki oli muutoin hyvin, mutta asukki oli hieman liian pieni viikkoihin nähden (hedelmöityksestä laskettuna viikot nyt 6+6, asukin koko nyt 6+1). Uusi ultra parin viikon päästä, ensi viikoksi on neuvolakin varattuna. Olin aivan varma, ettei kohdussa ole enää mitään elämää, mutta ilmeisesti alkion sydän on äskettäin alkanut lyödä, kun syke oli vähän alle 100. Seuraillaan tilanteen kehittymistä :)
 
  • Tykkään
Reaktiot: Aza
Upeaa Kaari, että kaikki on hyvin. Täälläkin ekassa ultrassa oli alkio liian pieni viikkoihin nähden, mutta nyt kirinyt täysin oikeisiin mittoihin. Toivotaan että teilläkin tulee kasvupyrähdys :)
 
Onko muilla sellaista epäuskoista oloa? :) mulla rv 8+4, varhaisultrassa käyty 6+4 ja kaikki mallikkaasti, oireita ollut, mut vieläkin miettii et onko tässä nyt oikeasti raskaana ja tuolla joku kasvaa. Vaikea selittää mut ehkä joku ymmärtää :) niin kovasti nt-ultraa ja myöhemmin ekoja liikkeitä odotellessa ettei tarvis aina mietiskellä miten tuolla menee.
 
Mimmii joo todellakin on epäuskoinen olo... Välillä en edes muista olevani raskaana. Varsinkin kun oireet heittelevät ihan päivän mukaan. Välillä ei mene mikään kurkusta alas ja seuraavana päivänä ihan normi olo. En jaksais enää odottaa ultraa!! Itsellä ei siis varaa mennä varhaisultraan yksityiselle joten vielä pitää ikuisuus odotella. Nyt rv 7+4 omien laskujen mukaan.
 
Joo mulla kans ihan epäuskonen olo. Mulla vasta 6+1. Perjantaina varhaisultra. Mulla kans oireet vaihtelee riippuen päivästä. Mitään ihan järkyttäviä oireita ei oo ollu. En oo oksentanu ja muutenkin huonoa oloa ollut tosi vähän. Eihän sitä kaikille tuu. Alussa oli joka päivä nippailuja jne., mut nyt nekin on laantunu. Se vähän pistää mietityttämään. Voi toki olla et kohtu ei just nyt kasva ja vaikka ens viikolla sit alkaa taas tuntumaan jotain. Mut niin.. Ärsyttää miettiä näitä koko ajan! Mut minkäs teet. Varmasti te muutkin jotka ekaa odotatte niin mietitte. Onneks ylihuomenna selviää jotain.
 
Juu tulee kyllä mietittyä asioita :D tavallaan ihan rauhallisin mielin mut silti kuitenkin mietityttää et tässä vaan elämä menee niinku ennenkin vaikka ihmisen alku tuolla kasvaa. Mulla kans oireet vaihtelee ja jotku jo vähän lieventynyki. Oksentelua ei oo ollu kun en oksentele muutenkaan koskaan, etovaa oloa välillä. Mullakin noi alavatsa ja -selkäkivut vaihtelee, joskus ei mitään, joskus aika paljon. Ja aina huolestuttaa :D mut lienee sit et kuuluu asiaan, hyvä jos muillakin samanlaista fiilistä niin saa vertaistukea :)
 
Epäuskoinen fiilis tääläki. Pahoinvointia ei oo näkynyt, vain pientä jomotusta mahassa ja yleensä aina oikealla puolella. Saa taas kaikki kauhukuvat mieleen kohdunulkoisesta, mutta pakko vain yrittää pitää pää kylmänä perjantain ultraan asti. En oo kyllä koskaan jännittänyt mitää näin paljoa ku tuota ultraa :o aiheutan varmaan tällä stressaamisellaki jotaki hallaa..
 
Ei täälläkään olla vielä sisäistetty koko asiaa. Oireet ovat niin huomaamattomat, että en jotenkin usko koko raskauteen. Rusehtavat vuodot on jatkuneet oikeastaan plussauksesta saakka, niin koko ajan kuvittelen että jokin pielessä, vaikka ultrassa viime kerralla kaikki oli loistavasti. Onneksi nyt remontti kiihkeimmillään, niin saan muutakin ajateltavaa kun jatkuvan murehtimisen.
 
SiinaMiina sanoi:
Epäuskoinen fiilis tääläki. Pahoinvointia ei oo näkynyt, vain pientä jomotusta mahassa ja yleensä aina oikealla puolella. Saa taas kaikki kauhukuvat mieleen kohdunulkoisesta, mutta pakko vain yrittää pitää pää kylmänä perjantain ultraan asti. En oo kyllä koskaan jännittänyt mitää näin paljoa ku tuota ultraa :eek: aiheutan varmaan tällä stressaamisellaki jotaki hallaa..
Click to expand...
Mä luin vauvakirjasta et alkuraskaudessa nippailut on yleensä ja monesti oikealla puolella. Syytä ei tiedetä. Helpotti ainaki mua ku luin sen. :-) Ja eipä sitä liikaakaan kannata murehtia kun ei mikään sillä muutu. Tsemppiä kaikille!
 
SiinaMiina sanoi:
Epäuskoinen fiilis tääläki. Pahoinvointia ei oo näkynyt, vain pientä jomotusta mahassa ja yleensä aina oikealla puolella. Saa taas kaikki kauhukuvat mieleen kohdunulkoisesta, mutta pakko vain yrittää pitää pää kylmänä perjantain ultraan asti. En oo kyllä koskaan jännittänyt mitää näin paljoa ku tuota ultraa :o aiheutan varmaan tällä stressaamisellaki jotaki hallaa..
Click to expand...

Mulla tuntemukset ja kivut ollu suurinosa oikealla puolella. Olin ihan varma, että kesken menee tai on kohdun ulkopuolinen. Kävin ultrassa maanantaina ja kaikki oli mallikkaasti. Kivut oikealla johtui siitä, että kohtu painoi oikeata munasarjaa, joka ei oo vielä "tajunnu" mennä pois tieltä :D
 
Hieman on nyt kyllä epäuskoista fiilistä täälläkin, että mitä tapahtuu, vaiko mitään tuolla alakerrassa. Pientä kuvotusta lukuun ottamatta oireet ovat olleet suht vähäisiä, väsymys on kyllä läsnä koko ajan. Iltaisin simahdan 21-22 välillä totaalisesti, sitten herään 3-4 aikaan yöllä, enkä meinaa saada nukuttua enää :banghead: Sitten kun aamulla 7 aikoihin pitäisi töihin lähteä, niin kyllä sitten taas nukuttaisi!

Se viikko sitten alkanut pieni ruskehtava vuoto jatkuu ajoittain edelleen, mutta se saattaakin kuulemma johtua Lugesteronista, jota siis laitan aamuin illoin emättimeen 2 kapselia kerralla. Parin viikon päästä on seuraava ultra, millään en kyllä malttaisi odottaa sinne asti, mutta ei auta. Luget ja Zumenon menee vielä kolmisen viikkoa, jos siis ensi viikon ultrassa on kaikki ok.

Muutamia pieniä kiputuntemuksia on ollut kyllä, mutta ne ovat olleet vasemmalla puolella. Veikkaan, että johtuvat arpikudoksen venymisestä ja sen kiinnikkeistä, kun vasenta puolta on rusikoitu jo kaksi kertaa tähystysleikkauksissa ja kertaalleen avoleikkauksessa.
 
Mäkin voisin tänne hypätä mukaan :)
Esikoista nyt toivottavasti tässä odotellaan. takana yksi km raskaus ja sen takia oonkin varmaa näin epävarma koko hommasta.
Keskenmenosta meni noin puolitoista vuotta että raskauduin uudestaan.
Me ollaan kyllä menossa varhaisultraan koska pelottaa jos siel ei olekkaan ketään.

Uijjjjuui kaksoset ois kyllä jännittävä saada esikoisina. Mulla on myös "riski" saada kaksoset kun oma äiti on kaksonen ja sehän hyppää ilmeisesti aina sen sukupolven yli seuraavalle.
 
Hyppäänpä minäkin pikkuhiljaa tänne puolelle.. Näköjään joku kynnys aloittaa näissä konkreettisemmissa ketjuissa keskustelut kun mullakin on vielä niin epävarma fiilis, ei vaan vielä uskalla sanoa ääneen että vauva tulossa! Varhaisultra varattu ens keskiviikolle 6+5, eka neuvola 14.11. silloin viikot 8+3. Hirveitä piinaviikkoja tässä elellään! Minä myös mietin että aiheutanko tällä stressaamisella jotain ongelmia, ja sitten stressaankin jo sitä.. Huoh mikä oravanpyörä!
 
Moi, esikoinen tulossa. Eli oireet: oksennus aamusin, rintojen kipuilu, päivittäinen väsymys ja uupumus, ilmavaivat ja hajuherkkyys. Kipu alusta asti ollut oikealla ja välillä enämän tosi paljon sit vähemmän. Lisäksi jo ennen raskautta ollut selkä/iskias oireilu. Viikoja on 12+5. Ensimmäinen ultra oli tiistaina. Päässä oli joka päovö kysymyksiä että onko mitään siällä masussa, onoko mennyt kesken, kun ollut outoja valkoruskea vuotoa välillä ja päivittäinen kipu.
Huhhhh...onneksi siällä masussa kaikki hyvin. Pikkuinen heilutas käsijä ja oli ahkeran oloinen. Aivan mahtava oli nähdää ja kokea. Onneksi lapsi on terve ja ei ole huolta. Eli, ei kannatta jännittä asioita mihin ei voi itse vaikutta. Minä tosi kärsimättömänä ihmisenä jaksoin odottaa 12v ultraan ja olen ylpeä itsestään ja bebestä[emoji4]. Mukava syksyä ja pitkiä hermoja[emoji4]
 
Kyfi3860340 sanoi:
Moi, esikoinen tulossa. Eli oireet: oksennus aamusin, rintojen kipuilu, päivittäinen väsymys ja uupumus, ilmavaivat ja hajuherkkyys. Kipu alusta asti ollut oikealla ja välillä enämän tosi paljon sit vähemmän. Lisäksi jo ennen raskautta ollut selkä/iskias oireilu. Viikoja on 12+5. Ensimmäinen ultra oli tiistaina. Päässä oli joka päovö kysymyksiä että onko mitään siällä masussa, onoko mennyt kesken, kun ollut outoja valkoruskea vuotoa välillä ja päivittäinen kipu.
Huhhhh...onneksi siällä masussa kaikki hyvin. Pikkuinen heilutas käsijä ja oli ahkeran oloinen. Aivan mahtava oli nähdää ja kokea. Onneksi lapsi on terve ja ei ole huolta. Eli, ei kannatta jännittä asioita mihin ei voi itse vaikutta. Minä tosi kärsimättömänä ihmisenä jaksoin odottaa 12v ultraan ja olen ylpeä itsestään ja bebestä[emoji4]. Mukava syksyä ja pitkiä hermoja[emoji4]
Click to expand...

Mulle ei annettu mahdollisuutta odottaa ultrien kanssa, vaan ensimmäinen tyrkytettiin valmiiksi (6+6), ja toiseen ultraan parin viikon päähän (9+1) annettiin niin vahva suositus, ettei siihen tainnut olla mitään vastaansanomista :D Toisaalta ihan hyvä, niin on vähän tietoa itselläkin, missä mennään, kun muuten ei omista tuntemuksista oikein osaa tietää, mikä on kehitysvaihe tms...
 
Täällä myös esikoinen tulossa! Testin tein viime viikolla, ja epäsäännöllisen kierron takia tänään kävin sitten varhaisultrassa joka kertoi että 5+6 mennään. Pieni jyvänen siinä kuvassa näkyi ja pikkuhiljaa alkaa konkretisoitua että mitä on tapahtumassa.. Ihan ei ole pää kestänyt mukana, kun meillä kaikki on käynyt tosi nopeasti, kolmannesta kierrosta heti tärppäsi.. Olin varautunut pidempään yritysaikaan, joten vielä tuohon aamuiseen ultraan asti kaikki on tuntunut tosi epätodelliselta..

Rinnat kipeytyivät viikko sitten kun odottelin kuukausia alkavaksi, ja tänään sitten työpaikalla tuli ensimmäistä kertaa etova olo.. Väsymystä on myös ollut havaittavissa, mutta se toisaalta voi johtua märästä ja pimeästä syksystäkin...
 
Sienna1984: Täällä vähän samoja tuntemuksia siitä ettei ihan pää kestä mukana. Meillä tärppäsi heti toisesta kierrosta, täällä oltiin kanssa varauduttu pitkään yritykseen. Plussaamisen kanssa odottelin aika pitkään kun ensimmäinen kierto oli pitkähkö niin luulin vain kierron olevan tälläkin kertaa pitkä.
Nyt alkaa hiljalleen konkretisoitua ja itsekin alkaa uskomaan raskauteen. Veikkaan että lopullisesti uskon sitten kun ensimmäisen kerran tuntee liikkeet :D
 
Uusi jäsen täällä kirjoittelee ja ihmettelee miksi nimimerkki on mikä on :D
Mutta asiaan.

Itse tuossa kolmisen viikkoa sitten odottelin menkkojen alkamista, "joo kai ne taas tulee", olokin ihan sellainen. Esikoista yritetty melkein vuoden päivät. Ja clomifen reseptikin saatu, hormoni verikokeet otettu, joissa progesteroni matala.
No kaksi viilkoa sitten perjantai iltana ihmettelin etovaa ja menkkamaista oloa, eivät kuitenkaan alkaneet. Tein samana iltana testin jonka löysin laatikon pohjalta...kaksi viivaa. Ajattelin että ei pidä paikkaansa. Menin nukkumaan ja aamulla miehen tultua töistä tein uuden testin...kaksi viivaa! :eek:
Viikko sitten kävin yktyisellä ultrassa ja kaikki hyvin, rv5 silloin. Viikon päästä menen uudestaan katsastamaan tilanteen lääkärin suosituksesta!

Olo on välillä väsynyt, rinnat arat, välillä vatsasta nippailee, välillä kuvottaa todella voimakkaasti. Urheillessa hengästyy huomattavan herkästi enkä enää jaksa valvoa myöhään.

Onnellinen
Mirkku :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top