Ensikertalaiset

[AinoS]

Oireiden päivitystä/päivittelyä...Pitää jonnekin päästä purkamaan, kun kukaan itseni ja mieheni lisäksi ei vielä tiedä, ja tilanne on niin uusi ja outo, ettei vieläkään osaa suhtautua.

Olo on edelleen painava ja painoakin on tullut lisää, suurin osa varmaan turvotuksesta. Rinnat eivät ole olleet arat nyt hetkeen, mutta eilen aamuna herätessä ne olivat päättäneet turvota ihan kunnolla...Kohta joutuu liivien ostoon. Ja tämä väsymys, voi jestas! Voisin nukkua vuorokauden ympäri ja päikkärit maistuu varsinkin kun palelu iskee. Ja pää ei toimi ei millään, tuntuu kuin äo olisi sukeltanut ihan urakalla :D

Ja yksi juttu lisää, minkä olen huomannut jumppaa vetäessä: päinmakuulla selkälihasia tehdessä häpyluu tuntuu tosi aralta, pitänee ostaa paksumpi patja...Varsinaista aamupahoinvointia ei ole näkynyt, välillä vaan etoo hetkittäin vuorokaudenajasta riippumatta.

 

[Zyr]

AinoS Kuulostat aivan minulta viikko-puoltoista sitten :) Jos sulla menee samaan suuntaan kun mulla, niin kyl se kohta se väsymys helpottaa. Tosiaan mulla laskettu aika 6.9 (terkkari sanoi 5.9) ja sanotaan että pahin uupumus ja väsy tuntuu olevan hieman takanapäin. Viimeksi viime La olin aivan poikki, mutta nyt viimeset kolme päivää olo ollut aika normaali.
Että tsemppiä sinne! Ainakin täällä tiedän tarkalleen miltä susta tuntuu.

 

[Pistaasi]

Hei,

Tässä yksi syyskuinen ilmoittautuu. Menossa on viikot 4+6 ja neuvola-aikaa jo varailin, sillä kilpirauhasen vajaatoiminta on riesanani ja raskausaikana sitä tulisi tarkemmin seurailla. Ensimmäinen neuvola-aika on sitten reilun 2 viikon kuluttua. Lasta olemme puoli vuotta yrittäneet ja nyt sitten on ihka ensimmäinen onnistuminen. Miehen kanssa olemme tavanneet 2007, kihloihin menimme 2009 ja naimisiin 2012.

Oireina on lähinnä kipeet tissit ja välillä pieni jomotus ja nippailut alavatsassa. Jotenkin vaikeahan sitä on käsittää, että raskaana sitä ollaan. Toivottavasti myös pysytään tuonne syyskuulle saakka! :)

 

[Syysunelmia]

Heipsis!

Ilmoittaudun tähänkin keskusteluun mukaan, ensikertalainen 32 v. kun olen =)

Tuohon keskusteluun, että keille on kerrottu:
Mä olen joutunut kertomaan jo vaikka kuinka monelle, vaikka ollaan siis vasta 8+1. Olen töissä sairaalan apteekissa ja meillä on siellä monenmoisia mömmöjä, joihin ei raskaanaollessa saa koskea, joten siellä oli pakko kertoa jo heti. Puhumattakaan siitä, että jouduin jäämään sairaslomalle, kun olo on aivan kuten AinoS ja Hilutus tuossa kertookin.. Mä toivon Zyr, että oot oikeassa ja tääkin tästä jo kohta helpottais! Tuntuu, et tää olo menee sykleissä, toiset päivät ei oo ihan niin pahoja, kun toiset.
Mut siis takaisin asiaan: Myös sekä mun että miehen perheet tietää jo ja muutama kaveri myös. Otettiin sellanen asenne tähän, että niille ihmisille kerrotaan, kelle sitten halutaan myös kertoa, jos tulee km. Meillä on aika iso ystävä- ja perhepiiri, joten äkkiseltään laskien varmaan ainakin parikymmentä ihmistä tietää jo..

Liikunnasta:
Mulle neuvolassa sanottiin, et kaikkea saa ja kannattaa tehdä, joka tuntuu hyvältä! Poislaskien iskut mahaan ja ratsastus sekä suorat vatsalihasliikkeet. Hyvästä kunnosta on tosi paljon hyötyä synnytyksessä.

Ruoasta:
Mä syön kaikkea mitä vähänkin pystyy, etominen pitää hyvin huolen siitä, ettei ihan kaikkea syökään.. Toki tuon raskausajan ruokavalion mukaan meen tarkastikin, esim. elohopea on todellakin myrkkyä sikiölle. Huomasin myös, et kun kovassa salmiakinhimossa söin muutaman pienen apteekin salmiakin, niin alavatsa tulee tosi kipeäksi. Siis jätin mieliteosta huolimatta ne kokonaan pois. Johtunee tuosta lakritsiuutteesta, jota ne sisältää.

Isovanhemmista:
Meillä on molempien vanhemmilla jo lastenlapsia, mut varsinkin mun siskojen lapset on jo niin isoja, et pikkuisesta tulee varmaan riita, et kuka saa helliä eniten =) Tosi kovin ovat kaikki neljä isovanhempaa mukana odotuksessa!

Nytpä taidan mennä ottamaan päikkärit, ennen kun nukahdan tähän koneelle!

Tsemppiä kaikille muillekin ihmeellisten oireiden viidakossa painiskelijoille!

 

[Jaro-]

Täällä Nokialta ensikertalainen, itse 24 v ja mieheni 29 v... lopetin pillerit lokakuun lopussa eikä kauaakaan näköjään mennyt että raskaaksi tulin... tosin olin maailman huonoin ihminen seuraamaan menkkojen alkamispäiviä joten arvioituna raskausviikkoja huomenna 9 täyteen.

Vuoden alusta alkoi kuvotus ja muutaman viikon ollut tosi paha... oksennusta tulee melkein päivittäin mutta paha olo on aamusta iltaan.. alavatsaan vihloo välillä ja nyt ollut ylävatsa todella kipeä ilmeisesti oksentelusta... onko kellään vaikeuksia löytää nukkumisasentoa? mulla on kova paineentunne vatsassa koko ajan ja kun kyljelläni yritän nukkua niin ei tuu mitään...eilen alkoi menkkamaiset kivut vielä päälle...

jännittää paljon...ensimmäinen neuvola-aika 5.2 eli sitä odotellessa...

 

[Pikku-Tikru]

Tervehdys kaikille! Täällä ilmottautuu kolmekymppinen ensikertalainen mukaan! Vuosi yritystä ennen kun napsahti, ja tätä on kyllä vaikee uskoo. Olin kyllä jo täysin luopunu toivosta, tarkotus oli hakeutua lääkäriin tarkempiin tutkimuksiin mutta epätoivoissani olin jo varma että hoidoista huolimatta jäädään ilman lapsia. Jaa miten niin vähän negatiivisella asenteella liikkeellä ;)

Viikkoja ois nyt 5+4, neuvola varattu ja mietinnässä pitäskö sitä mennä varhaisultraan. Tähän mennessä oireiluna ollut mielialanvaihtelut ja rinnat aivan tajuttoman arat, tänään iski käsittämätön väsymys, liekö sitten sekin alkanut. Huonolta ololta oon säästynyt, toistaiseksi. Niin ja se turvotus ja ilmavaivat... Tuttu juttu!

Tupakka jäi kun seinään, tosin oon jo syksystä asti ollut lähinnä viihdepolttaja. Lenkkeiltyäkin on tullu, tosin ei niin paljoo kun olisin halunnut. Salilla olis tarkotus jatkaa käymistä. Niin ja ruokavaliosta löytyy nykyään mukavasti hedelmiä ja kasviksia :) Kaikinpuolin tullu tehtyä melkosesti muutoksia!

Hyvää odotusta kaikill!

 

[puapru]

Kyllä vaan tuntuu että aika kuluu hitaaaaaasti!! 

Uusia oireita tai vaivoja ei oikeastaan ole, edelleen siis arat rinnat, suun kuivuminen/jano ja karmaisevat ilmavaivat ovat oireina. Vähän on kyllä väsyttänyt normaalia enemmän, mitä vaivaa on ollut muillakin... Maanantaita odotan kuin kuuta nousevaa, että pääsee varhaisultraan. Kun ei sitten millään meinaa uskoa raskautta todeksi, edelleenkää. Ja nyt kun tuolla toisessa ketjussa on tullut noita huonoja uutisia niin väkisinkin miettii, että mitäs jos ei omassakaan mahassa ketään kasva? 

Jännä miten ihan muutamassa viikossa jonkinlainen kiintymys on jo syntynyt. Lähtötilanne kun on siis se, että vahingossa olen raskautunut, ja nyt sitten kuitenkin tuntuisi että tosi kova paikka on jos ultrassa ei mitään näykään..

Liikunnasta, minä sain kuin sainkin nyt kotiin tuon cross trainerin. Isäntä sen juuri kasasi, eikä ollut ihan helppo homma! Josko tuolla nyt sitten alkaisi polkemaan säännöllisesti. Fysioterapeutti oli tänään ihan positiivisella mielellä tuosta hankinnasta, kun niska-hartiaseudun ongelmien kanssa hänen vastaanotollaan käyn. Uskoi siis että apua laitteesta voisi saadakin! Ja sanokoot mitä vaan sitten aikanaan neuvolassa, aion edelleen käydä silloin tällöin ratsastamassa, siihen asti kun se mukavalle tuntuu. 

Eipä kai tällä erää muuta (ihan kuin tässä nyt muutenkaan olisi ollut mitään uutta). Tervetuloa uusille mukaan porukkaan!!! 

 

[Klaara]

Täällä ainakin toistaiseksi ällöttävä olo vaihtunut paleluun ja väsymykseen. Iltapäivällä joutui melkein laittamaan tulitikut silmiin, että pysyivät auki. Liikunnasta... Olen aktiivinen ratsastaja ja kerran olen raskauden aikana ratsastanut. Silloin tuntui, että kaikki sisuskalut pomppivat mahassa sikinsokin ja muutenkin tuntui huonolta. Seuraavana yönä ja pari päivää ratsastuksen jälkeen alavatsaa vihloi aikaisempaa enemmän. Nyt olen päättänyt, että pidän hetken paussia ratsastuksesta ja katson ultran jälkeen jatkanko vai jätänkö suosiolla tauolle. Ratsastukseni on tavoitteellista ja treenaan päämäärätietoisesti. Nyt kun tietää, että tauko tulee pakostakin niin ei senkään vuoksi kiinnosta enkä ainakaan halua ottaa mitään riskiä. Täytynee vaihtaa liikunta lenkkeilyyn ja raskauteen sopiviin jumppiin. 4.2. varhaisultraan yksityiselle ja viikko sen jälkeen on ensimmäinen neuvolakäynti olettaen, että ultrassa kaikki on hyvin.

 

[puapru]

Mä olen enempi viime aikoina vaan harrastemielessä vieraan hevosella käynyt ratsastamassa. Harrastusta on takana reilu 20vuotta ja kilpaillut ja treenannut tavoitteellisesti olen minäkin aikanaan, mutta nykyään siis ei se puoli niin kiinnosta. Viimeksi kun ratsastamassa kävin, ei ainakaan tullut mitään tuntemuksia, vaikka hevosella ei niin tasaiset liikkeet olekaan. Itseasiassa ratsastuksesta tuli vaan kauhean hyvä fiilis! Voisin kuvitella että tunne on se sama kuin "himoliikkujilla" treenin jälkeen.  
Omat hevoset tulevat kotiin jossain vaiheessa kesää, siinä vaiheessa nyt sitten ei enää varmaankaan pääse edes kyytiin, mutta siihen saakka tosiaan aion harrastella jos ja kun hyvältä tuntuu. =)

 

[Zyr]

Syysunelmia: Taisin itse huokaista liian aikasin helpotuksesta.. viimeksi oli Lauantaina yhtä huono olo ku nyt :D  Eli Sunnuntaista Keskiviikko aamupäivä hyvä olo. Keskiviikko iltana paheni ja nyt sitten tänään menny päivä lähinnä sohvalla.. eli selvästi menee sykleissä tämä olo. Oikein hyviä päiviä ja sitten näitä inhottavampia.. Mielialakin alkanut vaihdella mielenkiintoisesti ja herkkyyttä välil
On tässä kestäminen ja nyt vain toivoo että viimeistään viikonloppu olisi parempi.. pitäisi oikeasti saada hommia tehtyä..

 

[Hilutus]

Zyr et oo ainut jolla ajatukset sellasia et hommia pitäis saada tehtyä.
Meillä kämppä on ihan kauheessa kunnossa, etenki keittiö. Tässä vaiheessa niin toivois että olis tiskikone! :D Et pitäs kyl saada siivottua mut ei ihan pakolla jaksa alkaa tekeen ku muutenki ihan poikki kokoajan..

Eilen käytiin ultrassa, oli ihana ku syke näkyi. Tuli niin todellinen olo. Aivan äärimmäisen hyvä mieli siitä. :) Viikot tosin putos aika reippaasti. Laskettu aika pomppas kymmenen päivää etiäpäin, mitä kyl todella kovasti mietin et miten voi olla mahollista, mut eikait siinä ku et näillä mennään. :)

Viimein tultiin jopa siihen tulokseen et häät aikaistetaan heinäkuulta huhtikuulle ja pidetään ihan täällä Turussa, joten niissä onki melkonen suunnittelu nyt sit.. :)

Tsemppiä kaikille!

 

[Syysunelmia]

Toi ajan kuluminen on kyllä ihan käsittämätöntä!! Miten voikin mennä päivä niin hitaasti ja silti kun miettii, millaisia muutoksia pienelle on jo tapahtunut tässäkin ajassa, niin sekin on taas toisella tapaa käsittämätöntä!

Ja tosiaan, tässä oireiden viidakossa asia tulee joka päivä vähän konkreettisemmaksi ja kiintymys kasvaa sitä mukaa. Meillä tosin huomaan nyt, että mies on kehittänyt itselleen freak-outin.. Et jos itellä on yllättävänkin rauhallinen olo todella ison muutoksen edessä, niin mies sen sijaan (joka meistä kahdesta on todellakin yleensä se rauhallisempi!!) joutuu nyt tosi paljon miettimään, että mitä tulikaan tehtyä.. Laitoin yhden sen kaverin, jolla on jo lapsi ja jonka vaimolla oli samanlainen alkuraskaus kun mulla, soittamaan sille tänään illalla, jos vaikka saisi vähän vertaistukea sieltä suunnalta ja päätään järjestykseen. Aivan täysin ymmärrettävää, enkä mä yhtään vihainen oo, mut vähän huono hetki, kun mä tosiaan nyt kaipaisin apua ja tukea. Toki mielummin järjestelee päätään nyt, kun sit kun vauva tulee! Moni mies on sanonu, et tää alkuraskaus on aika yksinäistä touhua miehelle, kun eihän niille ole mitään konkreettista tietoa siitä, et jotain tapahtuu. Ainoastaan se mitä nainen kertoo.

Voi ei Zyr!! Mut tietty sitä ottaa mielellään vastaan jokaisen hyvän päivän, vaikka sitä sitten seuraisikin huono.. Mulla oli eilen eka sellanen päivä, et vaikka oireet ei sinällään olleet yhtään helpommat, niin jotenkin oli kuitenkin positiivisempi olo. Jaksoi kävelylenkillä katsella vähän ympärilleen, eikä vaan maahan ja kotona jo tuli mieleen, et vois tehdä täällä jotain (vaikka en kyllä toteuttamaan pystynytkään..). Eroa on aika paljon, kun ei tässä pariin viikkoon oo tullu edes mieleen, et omaksi ilokseen tekis jotain kotihommia, pakolliset on hoidettava ja nekin puoliunessa. Joten ehkäpä tää alkaa tästä jo pikku hiljaa helpottaa.. Moni kaveri on sanonu, et kun väsymys helpottaa, niin etominenkin lientyy, liittyvät toisiinsa siis.

Onnea Hilutus sykkeestä! Se on hieno hetki! Ja tsemppiä häiden suunnitteluun =)

 

[mamakinyo]

Hei!!

En ole oikein koskaan osannut osallistua mihinkään tällaisille foorumeille, mutta nyt tuntuu, että on pakko saada täällä edes avoimesti jakaa oloaan :)

Sain tiistaina tietää olevani raskaana ja vielä mennään ihan totutteluvaiheessa koko asian suhteen. Olen tällä hetkellä 5+1 (jos nyt osaan oikein noita edes laskea :D) - vielä alkuviikosta en edes tiennyt mikä toi "plus" oikein on, hihi. 

Olen 30v. ja koska haluamme tosi kovasti tulevan aviomieheni kanssa lapsen, niin ajattelimme jättää tuossa vuodenvaihteessa ehkäisyn pois ja antaa lapsen ilmoitella itsestään sitten kun sen aika on. Olimme kyllä ajatelleet vähän pidempää toimitusaikaa!! :D

Meillä on häät tulossa helmikuun lopulla ja siitä suoraan lähdemme kahdeksi viikoksi häämatkalle Kiinaan ja Thaimaahan. Ai vähänkö jännittää nämä asiat!??!?!?!?!?!?

Onko muilla reissuja tulossa? Tai onko "vanhemmilla" odottajilla vinkkejä tuollaiseen noin 11-13 raskausviikkojen kaukomatkoihin? :)

Toistaiseksi olen säästynyt kaikilta muilta raskausoireilta, paitsi väsymykseltä. Voisin nukkua vaikka kellon ympäri! Hankalaa, kun en oikein voi töissä kertoa kun vasta viikolla 13 - eli siihen asti pitää koettaa vaan tsempata itselleen energiaa ja varmaan loppu ajasta jo alkaa aamuisin valitsemaan tarpeeksi löysiä vaatteita päälle ;)

Huh, ihanaa kun sai purkaa ajatuksiaan täällä! Jään innolla odottamaan, jos joku haluaa vastailla <3

 

[Menna]

Minä 25 ja mies 28. Yhdessä 8 vuotta, joista naimisissa 4. Takana yritystä 2,5 vuotta ja välillä jo toivo omasta lapsesta hiipunut. Eilen kuitenkin vahva plussa. Tänään varmistin CB viikkonäytöllisellä raskaana: 2-3 viikkoa :) Luulin jo ettei tämä päivä milloinkaan koittaisi, onneksi olin väärässä <3

 

[elenna]

Mennalle ja muillekin plussan saaneille paljon onnea :)

Mulla on ollut sen verran huono olo, että en oikein oo tännekään jaksanut kirjoitella. Lueskella oon kyllä koittanut. Tsemppiä muillekin oireiden kanssa kamppaileville!

Torstaina nähtiin vauvanalku varhaisultrassa. Siellä se oli ja sydän väpätti. Sen jälkeen tuli vähän vuotoa seuraavana päivänä, luulisin että se johtuu vaan siitä ronkkimisesta. Mielialaa se vuoto vei kyllä silti alas, mutta pakko uskoa, että vaaratonta oli. Muillakin on googlesta päätellen ollut vastaavaa.

Pahoinvointi on tehnyt olon aika rankaksi, en oo edes oksennellut, paitsi yhden kerran torstai-aamuna. Ja pari kertaa sitten yrittänyt, mutta mitään ei oo tullutkaan. Nyt oon pitkää viikonloppua viettämässä ja olo onkin ollut parempi. Tiistaina olisi eka neuvola.

 

[Zyr]

Nyt on sitten kauhean vaikea arvioida mikä on normaalia raskauteen kuuluvaa ja mikä mahd pöpööön liittyvään. Kauhea olo jatkui Torstaista Lauantaihin.. muuttui ihan ripuliksi ja nyt varmaan menossa pois. Joko tosiaan saanut jonkun vatsataudin tai sitten tää on vaan tätä raskautta?
Sen myös huomasin, että koskaan ennen ei mulla ole ollut pahoinvointia autossa. Kuitenkin  1h 15min ajomatka tuntui tuskalta. Tiehen katsominen ei auttanut vaan ennemmi pahensi oloa.

Hilutus: Mulla ollu välillä se jo saavutus, että saan tyhjennettyä tiskikoneen ja laitettua uudet.. ja kaikkein pakollisimman hoidettua. Työhuoneessani en ole juurikaan ollut ja sen sivous on ollut mielessä viimeiset 2 viikkoa.. Kämppäkin alkaa olla aika pahassa kunnossa, mutta mistä repiä voimat ja sitten kun koettaa jotain huono-olo iskee.
No ehkä tämä tästä hiljalleen ja saisi ainakin tilaustyöt tehtyä..

Syysunelmia: Minulla se väsymys on helpottanut jo. Ei ainakaan sellaista samanlaista "EN vain jaksa!" oloa ole ollut, mutta tosiaan nyt taas viimeset 3 päivää veto muusta syystä aivan veke..
Sulla aika mielenkiintoinen jaksaminen miehesikin kanssa. Minulla vaan ollut monasti ongelma, että tuntuu ettei mies usko kun sanon siitä että oikeasti huono olla. Siitä onkin sitten muodostunut meille ns. vitsi. Eli monasti jos ukko tuntee, että passaa mua liikaa niin toteaa "Ens kerralla mä olen äiti" ja sitten jos itsellä oikeasti huono olo niin totean saman "Ens kerralla sä olet äiti" ;) Kyl välillä tän olon mielellään antais toiselle hetkeksi..

 

[Syysunelmia]

Zyr: Mä kyselin kanssa lääkäriltä tuota, et mistä tietää mikä liittyy normaalisti raskauteen ja mikä on sitten jotain muuta. Hänen mielestään kaikki kuuluu raskauteen, kunnes toisin todistetaan.. Oon kanssa ollut täällä nyt kaks päivää vatsa vesiripulilla ja jo mietin, et olenko saanu kuitenkin jokun listerian tässä, vaikka niin varovainen oon yrittäny olla. Mut kerran kuumetta ei noussut, niin joko se on sitten pelkkää raskauteen liittyvää (googletus kertoi, ettei oo ilmeisesti ihan harvinaista) tai sitten se oli/on joku tavis pöpö. Onneks on sulla jo parempi, mä en vielä tästä päivästä ihan tiedä, toistaiseksi kaikki suht hyvin kuitenkin..

Ja joo, puhuttiin miehen kanssa nyt, kun hänkin on viikonloppuvapaalla ja sanoikin, et on vaikea uskoa, et voi vaan koko ajan olla niin poikki, ettei muka suunnilleen MITÄÄN jaksa päivän aikana tehdä.. Eli ei ilmeisesti ollut niinkään freak-out vauvasta vaan siitä, et hänestä tuntuu, et mä vaan esitän, kun hän on paikalla, et saan passausta. No, en ihmettele. Jos joku muu olis tällanen, ni mä varmaan miettisin samaa.. On ihan käsittämätöntä miten koko päivän energia menee siihen, et mitä söis seuraavaksi ja miten sen jaksais saattaa syöntikuntoon ja sit sen perään että miten sen sais syötyä, kun yököttää.. Vaikea sitä on uskoa itekään. Olis kyllä todellakin kiva, jos vois vaikka joka toinen päivä vaihtaa! Oo sä tänään pahoinvoivana sohvalla, ni mä lähden töihin ja sen jälkeen vähän kaupungille =) (pitäis tosiaan päästä kaupungille, mulla ei farkut enää mee jalkaan ilman tosi epämukavaa oloa vatsassa..)

Mut hei, hauska knoppitieto tuossa videossa, joka on täällä Vaun etusivulla:
jos vauva kasvaisi koko raskauden ajan samaa tahtia, kun alkuraskaudessa, se painaisi syntyessään 1500kg!! Joten kaipa se on aika ymmärrettävääkin, et on äiskä aika poikki kasvatellessaan sellasta sisällään =)

 

[Jonnukka]

Täälläkin 24-vuotias ensikertalainen huutelee. Avomies 26 v. ja sellainen vajaat 3 vuotta yhteistä taivalta takana :) Raskaus tuli yllärinä (positiivisena sellaisena), ei uskottu luomuna onnistuvan.

Oireita ollut turvotus, väsymys ja pahantuulisuus. Ei pahoinvointia (onneksi!!), mutta jostain syystä ei lihaa tee yhtään mieli. Tuntuu jotenkin liian tuhdilta sulateltavalta, liittyiskö tuohon turvotukseen. Kaikki vanhat housut menneet liian pieniksi, tänään vaihdoin kokoa suurempiin kuteisiin. 

Kai se on aivan normaalia vaikkei tarvikkaan pää pöntössä kyykiä? Jotenkin aina ollut sellainen mielikuva, että pahoinvointi KUULUU väistämättä raskauteen.

En yhtään osannut odottaa että olisin näin innoissani raskaaksi tulemisesta. Kaikki ajatukset pyörii maha-asukin ympärillä. Ihmeellinen tunne :)

 

[Zyr]

Syysunelmia: Sulla tuntuu olevan täysin samat oireilut kun mulla.. Paino tippu itsellä noin kilon verran juurikin tuon vesiripulin takia. Syötyä ei saanut kuin pinaattilettuja, miniporkkanoita ja kuivattui luumui (näitä siis pysty syömään ilman, että tuntui että kohta tulee ulos muualtakin ;D)
Edelleen vatsa pitää kovaa metelliä, mutta tänään onnistuneesti syöty muutakin kuin noita. Tää on todella hämmentävää koska normaalisit mulla ei ole herkkä vatsa ja vatsataudit aika harvinaisia ja yleensä jos ollu ne on oksennusta.. niin ehkäpä tämä sitten sitä raskauteen liittyvää.
Tänään kun itselläni viimein tuntui olevan voimia ja tahdoin että siivottaisiin kämppä, niin kyllä sielt mieheltä tuli tämän tyylistä tekstiä: "Passasin sua eilen koko päivän, että hyvä kun sul nyt on voimia joten pärjäät varmaan yksinkin siivouksessa". Meinasi kyl hermot mennä kun taas kuulosti siltä kun oisi tehnyt jotenkin väärin kun ei vaan pystynyt eilen tekemään yhtikäs mitään.. No siivota jaksoin 1h tauko 1h ja sitten taas 1,5h siivous.. sitten alkoi taas etova olo ja pakko oli luovuttaa. Mielellään tän kyl antais toiselle hetkeksi ;)

Huolestuttaa vaan kauheasti tuo ruskea vuoto.. Ei runsasta koska ei housuihin tule, mutta nyt vessalla käydessä huomasi että jaha, pari tippaa tuli jotain muutakin kuin sitä pissaa.
Kipuja ei onneksi ole ja tosiaan ei veristä vaan lima/ruskea vuoto.
Olo on yhä raskas, mutta vaikeaa kun koskaan ei ole tälläistä kokenut niin kaikki huolestuttaa heti.

Ja varmaan juuri se huoli nyt hieman valvotuttaa... mutta eipä sitä auta murehtia kun asialle ei juuri mitään mahda jos pahin tapahtuukin.

Tsemppiä jokaiselle!

 

[puapru]

Pitkästä aikaa kirjoitan, kun ei ole ollut oikeen mitään uutta... Lukenut olen kyllä ahkerasti! =)
Tervetuloa vaan minunkin puolestani uusille plussanneille ja onnea!

JonnaKK: Mä en ole vielä voinut pahoin lainkaan. Aamuisin enne aamupalaa on ihan pienen pieni kuvotuksen tunne, joka menee ohi välittömästi kun saan jotain suuhuni. Eli on meitä ainakin kaksi jotka eivät pahoinvoinnista kärsi. Siskoni ei ole kummassakaan raskaudessaaan voinut pahoin muuta kuin migreenikohtauksen kourissa, ja ensimmäinen lapsi syntyi terveenä ja toinenkin on hyvä vauhtia tuloillaan. Pienen kyselyn jälkeen myöskään äitini ei ole raskauksien aikana voinut pahoin, eikä kaiketikaan toinen siskoni myöskään. Eli ei ole tavatonta.

Elennaa taisin sykkeestä jo onnitella tuolla toisessa keskustelussa mutta onnittelut vielä täälläkin! Itselläni tänään varhaisultra, ja kyllä jännittää!! 

Zyr, onpa kurjaa miten miehesi suhtautuu väsymykseen/pahoinvointiin/sairasteluun... Ei kiva! Ja lukemani perusteella tuollainen pieni vuoto on ihan normaalia.. varsinkin kun ei ole mitään kipuja, eli ehkä kannattaa yrittää olla stressaamatta siitä liikaa? Hyvä täällä toisen ensikertalaisen koittaa valaa uskoa... =)

Omasta olosta.. Toisina päivinä väsyttää enemmän, toisina päivinä olen ihan pirteä. Nyt olen viikon verran lomalla, niin saa ladattua vähän akkuja. Huomaan että ilmavaivat on vähän helpottaneet, onneksi! Muutamia normaalista poikkeavia unia mä olen nähnyt, esimerkiksi synnytyksen (tyttö tuli =)  ) ja omat häät (tosin ihan toisen miehen kanssa...). Joinakin päivinä itkettää tosi herkästi, kuten eilen. Kuuntelin radiosta Timo Rautiaisen ja Trio Niskalaukauksen Elegiaa, ja vollotin ihan solkenaan. Ja illalla tuli toinen biisi radiossa mikä aiheutti samanlaisen itkukohtauksen.. Kuulunee asiaan!