Hei!
Laitetaanpas tännekin jotakin perustietoja itsestä. Ikää mulla 36, miehellä muutama vuosi enemmän. Ensimmäistä lasta odotetaan. Pitkään olin sitä mieltä, että en tule lapsia hankkimaan. Sitten tuli ero ja uusi parisuhde ja rupesi mieli muuttumaan. Nyt on kaikki uutta ja ihmeellistä tämän ensimmäisen odotuksen kanssa. Paljon olen eri palstoja lueskellut vertaistuen toivossa. Yritän nyt itsekin aktivoitua kirjoittelemaan, kun tähän asti olen enimmäkseen taustaillut. Omat ystävät eivät vielä tiedä raskaudesta ja suurimmalla osalla onkin lapset jo vähän vanhempia ja sitten on monia vannoutuneesti lapsettomia, joten hirveästi en koe, että voisin ystävieni kanssa asiasta keskustella. Luulen, että ystäväni tulevat yllättymään uutisesta, sillä minun kohdalla on varmaan luovuttu tovosta jo. Omat vanhempanikin olivat uutisesta kovin yllättyneitä, mutta iloisia toki, isäni varsinkin luuli, että olimme päättäneet pysyä vapaaehtoisesti lapsettomina. Miehen äiti on ainoa, joka on asiasta etukäteen kysellyt ja perheenlisäystä ääneen toivonut ja olikin kovin innoissaan uutisesta, koska tuleva lapsi on hänelle ensimmäinen lapsenlapsi.