Elämää Vauvan kanssa

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja TerhiJii
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meillä on iltaisin aina samat rutiinit; klo 20 tehdään ilta pesu ja laitetaan yöpuku päälle, sitten ollaan sosiaalisia vielä hetki kunnes tyttö alkaa väsymään ja silloin annetaan maito ja laitetaan hänet omaan sänkyyn nukkumaan. Hän on siis aina hereillä kun hänet laitetaan sänkyyn, hän saa nukahtaa siellä itekseen. Me laitamme hänet vaan sänkyyn ja sanomme hyvää yötä ja sitten me mennään ulos huoneesta ja hän nukahtaa siellä. Meillä on kyllä nukkuminen mennyt tosi hyvin ja ollaan saatu hyvä rutiini. Hän nukahtaa aina noin klo 22 ja sitten hän herää ensimmäisen kerran klo 05-06 ja syömisen jälkeen hän nukkuu vielä 3 tuntia :) Päivällä hän nukkuu aika vaihtelevaisesti mutta yöllä hän nukkuu aina hyvin :)

Mä kävin kavereiden kanssa lauantaina syömässä ja vähän juomassa, ai kun teki hyvää :) Mies hoiti vauvaa koko illan, yön ja aamun. Mies parka ei saanut nukkua melkein ollenkaan kun meidän tyttö pitää tosi paljon ääntä öisin ja hän luuli että aina kun hän pitää ääntä niin silloin pitää antaa hänelle maito (vaikka olin kertonut että ei tarvi).. Joten hän antoi maitoa klo 01, klo 03, klo 05 ja klo 07... Tyttö parka oli ihan loppu seuraavana päivänä kun isä ei antanut hänen nukkua :D
 
Sofiaelisabeth, mä tein itse tuon saman virheen yhdessä kohtaa kuin miehesi - tarjosin maitoa joka kitinään. Parina yönä siis heräsin joka äännähdykseen ja eikun pullo/tissi suuhun. Kahden yön jälkeen olin niin sippi, ja ihmettelin kun vauva söi vaan jonkun 30-40ml kerrallaan. Ja sitten tajusin, että hei, ei tosiaan ihan joka äännähdys ole nälkää!! Nyt siis syödään kerran tai kaksi per yö ja hyvä niin. =)
 
Käytiin tänään vauvafysioterapiassa puolitutun ideasta (neuvolatäti kirjoitti lähetteen, vaikka oli sitä mieltä, että käynti on turha kun vauva ei vaikuta ylijäntevältä..hän oli kuitenkin jotenkin tajunnut, että sairaalalta oltais suositeltu tätä meille). Itekin sitten aattelin, että turhaa on, mutta kokeillaan nyt. Ja siellähän sitten selvis, että vauva on tosiaan ylijäntevä. Vauvojen kuulemma kuuluu pitää päätä suorassa eikä toiselle puolelle kääntyneenä, ja käsiä pääosin alhaalla, ja jäykistely ja takakaarelle meno aina itkiessä ei ehkä olekaan ihan niin normaalia, kuin mitä meille on yritetty sanoa neuvolassa. Tää selittääkin monta asiaa, joita on ihmetelty, ja sellaisia, joita ei ole osattu ihmetellä näin ykkösen vanhempina. Nyt pitää sitten pakottaa vauvaa kippura-asentoihin lujilla otteilla. Se ei tykkää yhtään, mutta nyt pitää kuulemma tuo jäykistely ja väärät asennot saada laukeamaan. Onneksi vauva sitten rauhoittunee, kun on jonkin aikaa pitänyt sitä sellaisessa asennossa niin, ettei pääse vastustelemaan. Mulla ei oikein kunnolla edes voimat riitä vauvaa vastaan, mutta kun ottaa omia jalkoja tai sohvan käsinojia lisätueksi, niin tuntui tuo onnistuvan. On tämä vanhemmuus vaan hurjaa. Ensin tuli tuo kielijänteen leikkaus yllätyksenä ja nyt tämä ihan totaaliyllätyksenä. Mutta ehkä nämä ongelmat pikkuhiljaa alkavat selviämään. Noista asioista molemmat ovat varmaan vaikeuttaneet syömistä ja aiheuttaneet raivarointia. Kannattaa kuunnella niitä aavistuksia, mitä meillä äideillä on.
 
Meijän vauva on alkanut raivoamaan :-) Hymynaama siksi koska hän pn kuin kiukkuinen leijonanpentu kun oikein suuttuu. Pari iltaa takaperin sai raivarin joka kesti abaut tunnin.. Mikään ei ollut hyvin, tissi ei kelvannut, kävely ei kelvanut, ei siis mikään. Ja kun sammutin telkkarin ja oltiin ihan pimeässä niin siitä tuli NNIIIIIIIN kova raivo.. :-) En osaa sanoa väsyttikö vai oliko vaan V*tutusta.. Lopulta tarjosin toista tissiä ja se sitten kelpasi.. ja oli mukamas niiiin kova nälkä.. Hassuja.

Samoin mua alkaa aina naurattamaan aina kun vauva tulee surulliseksi. Hän on vaan niiin söpö alahuuli mutrulla. Yleensä hänenkin suru muuttuu naureskeluksi kun äiti kikattaa kippurassa :-)
 
elenna, kerro lisää tuosta ylijäntevyydestä! Mua rupes kiinnostamaan, kun mullakin on melkoisen jäntevä poika, enkä oo moisesta koskaan kuullutkaan!
 
Lisätietoa täälläkin ollaan vailla elenna. Meillä kun on alettu nyt raivoamaan tissillekin oikein urakalla.

Sent from my GT-I9105P using Vau Foorumi mobile app
 
Meillä on tyttö alkanut huutamaan just ennen nukkumaanmenoa.. Ihan hirveetä huutoa.. Tyttö raukka on varmaan niin väsynyt.. Mut kun yrittää laittaa hänet aiemmin sänkyyn niin silloinkin tulee vaan huutoa... Hoho..

Meidän tyttö täyttää tänään kaksi kuukautta ja päivän kunniaksi hän on nukkunut koko yön!! Yli 8 tuntia putkeen!! :)


Skickas från min iPhone via Vau Foorumi
 
Meillä myös tuli eka ihan kokonainen yö! 8 ja puolen tunnin jälkeen mä nostin vauvan syömään, koska meinasin haljeta maidosta, poika auttoi äitiään ja jatkoi vielä unia, yhteensä 12 tuntia!
 
En minäkään paljoa tiedä tuosta jäntevyysasiasta, mutta tässä kuvailuja meidän vauvasta:
- Alusta asti kannatellut päätään ja vetää sitä taaksepäin
- Itkiessä vetää itsensä takakaarelle tai tikkusuoraksi, voimakkaasti... esim jos otan silloin olkapäälle niin vauva jaksaisi pitää itseään 90 asteen kulmassa minuun, on siis kuin heinähanko.
- Kun imetän kylkimakuulla niin välillä vauva vetää päätä taakse ja hänen on vaikea saada otetta. Kun siirryn itse siten, että hän saa kiinni ja jos yritän sitten kääntää takaruumista lähemmäs itseäni, niin ote irtoaa, koska asentoaan ei muuta (paitsi joskus se tietty onnistuu).
- Vauva pitää selällään ollessa mieluiten päätään oikealle kääntyneenä ja käsiä ylhäällä. Kädet saa kuulemma nukkuessa olla siellä ylhäällä, mutta hereillä ollessa niitten pitäisi hakeutua alas (muuten ovat esim. kääntymisen tiellä myöhemmin).

Liiasta jäntevyydestä voi seurata motoriikkaongelmia. Esim. tuo kääntyminen viivästyy ja sitten lapsi voi jopa nousta varpailleen kun pitäisi kävellä. Asia liittyy hermostoon. Eli tässä vaiheessa pitäisi hankkiutua vaivasta eroon.

Fyssari sanoi, että vauvoja on jäntevyyksiltään laidasta laitaan. Jotkut ovat ihan velttoja ja jotkut tällaisia jäykistelijöitä.
 
Hmm, mielenkiintoista elenna. Pitääpä seurata omaa penskaa, koska meillä on kans syntymästä asti oltu oikeinkin jämäköitä ja todellakin tiitterästi kannattelee päätään. Ja tuolla olkapäällä ollessaan myös oikein kunnolla pyrkii minusta irti ja jäykäksi pystyyn.

..ja repesin täällä, koska luin, että "Eli tässä vaiheessa pitäisi hankkiutua vauvasta eroon." :D :D Haha!

Tosin, motoriikkaongelmat ei oo hauskoja ja niiden mahdollisista aiheuttajista todellakin kannattaa hankkiutua eroon. :)
 
Täällä kanssa jäykistellään...itkiessä tikkusuorana, varsinkin jos itkun syynä on ilmavaivat. Nukkuessa on kanssa kädet ylhäällä ja muutenkin pitää niitä aika paljon koukussa, tai huitoo joka ilmansuuntaan. Varsinkin unta vastaan taistellessa pätkitään näkymättömiä vihollisia (nukkumattia?) turpaan niin, että tumput lentää kädestä.

Meidän poika on myös ollut syntymästä asti hyvin jäntevä ja olenkin ajatellut, että se on pääosin hyvä asia, mutta välillä olen miettinyt juuri tuota kaarelle vetämistä. Pierujumppaa olen tehnyt melkein alusta asti, ja siinä "vaistomaisesti" pakottanutkin huutavan ipanan jalat koukkuun, ja muutenkin sylissä ollessa pyrkinyt koukistelemaan jalkoja, jne. Nyt jätkä vetää sikeitä kantoliinassa, otettiin eilen käyttöön, ja on paljon parempi kuin osasin kuvitella. Vaikka vauva on todella utelias ja kova veuhtomaan, pienen hellämielisen taistelun jälkeen ilmavaivaraivaritkin helpottuivat liinassa. Ja ihanaa saada omat kädet vapaaksi ja samalla vauva syliin! Eilen myös imetin pojan liinassa, jonka jälkeen röyhtäys tuli samantien, ja sen jälkeen hän ottikin reilun tunnin unet samaan syssyyn (nytkin nukkuu ihan sikeästi tuossa <3)
 
AinoS, miten hoidit sen liinassa imettämisen? Itsekin olen joskus miettinyt, että voisin tehdä niin, mutten ole saanut päähäni miten se onnistuu. Meillä tosin liinaillaan yleensä pystyasennossa, ei siis siinä kehtoasennossa, joten sekin voi vaikuttaa.
 
OK, elenna. Ei mun poikani siis ole ylijäntevä. Hyvä kuitenkin tietää tällaisestakin mahdollisuudesta. Raskaana ollessa tuntui, että on lukenut ihan kaikesta, ja nyt kun lapsi on täällä, tuntuu, ettei mistään tärkeästä saa tietoa mistään.
 
Eleanora: Mulla oli poika ihan siinä pystyasennossa, kehtoasento ei toiminut meillä alkuunkaan. Huomasin, että poika alkoi hamuta nälkäänsä, ja hölläsin hieman toisen puolen "olkainta" liinasta, ja keplottelin rinnan niin, että poika sai sen suuhunsa. Pää kenossa hän tyytyväisenä ruokaili mahansa täyteen, ja röyhtäisi heti lopetettuaan :) Olen melko hoikka eikä tissit ole ihan valtaisat, joten meillä ainakin onnistui tän trikooliinan kanssa ihan hyvin.
 
Kiitos kuvauksesta :) Kuulostat ruumiinrakenteelta melko samanlaiselta kuin minä, joten voisin kyllä kokeilla tuota kyllä joku päivä :)
 
Meidän pikku neiti on ruvennut parantelemaan itkuun öisin, viime yönäkin itkeskeli lähes tunnin välein. Välillä rauhoittui tutilla, välillä vain syliin. Muilla vastaavaa ja mistä vois johtua? Ei ollut nälkäinenkään.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Syysmami: Joku pieru kiusaa, räkää, hampaita, ei saa unen päästä kiinni.. Onhan noita syita vauvan itkeskelyyn miljoona.

Mitäs te muuten puuhaatte vauvan kanssa sen hereillä ollessa?

Me ollaan tehty vauvatusta nyt viikon verran ja vitsit se on kivaa.. Kun meinaa tulla kiukku niin tuo ja lepertely auttaa aina! Suosittelen! Meillä vauva oppi muutamassa päivässä tuon ja nyt alkaa jo itse "viemään" kun otan käsistä kiinni ja kyselen että jumpattaisko :-)

http://www.lapsenaani.fi/VARHAINEN_TUKI/TUKEVASTI_ALKUUN/Vantaa/vauvatus_esite_net korj.pdf

Muutenhan tuo kotona ollessaan on nykyään paljon sitterissä, kattelee kun laitan ruokaa tai tiskaan tms, makoilee puolisen tuntia päivässä leikkimatolla, lattialla makoilee saman verran. Paljon on sylissäkin.. ehkä liikaakin..
Mulla on toi iso koira niin en uskalla jättää "yksinään" lattialle kuin ehkä vessassa käynnin ajaksi..

Iltaisin aina höpötellään päivän asioista ja vauva kertoo isälleeen KAIKEN. :-)
 
Kiitos vinkistä, täytyy alkaa tehdä tota :) vauvan ollessa hereillä "keskustellaan", leikitään ja halaillaan :) jos teen ruokaa niin silloin hän kattoo mua sitterissä ja jos olen tietokoneella niin silloin hän istuu sylissä :) tyttö saa paljon olla mukana mutta hän viihtyy myös hyvin yksin leikkimatolla lelujen kanssa.


Skickas från min iPhone via Vau Foorumi
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top