Uni olis luksusta. Haaveilen siitä koko ajan enempi ja enempi, eikä meillä edes ole paha tilanne.
Nyt on penska alkanut kitistä silti enempi. Ruokaa se ei kitise, kun sitä tulee minulta ja pullosta ruutaamalla, ja jos sitä yrittääkin tunkea sille, niin sittenhän se on sitä puklaamisen juhlaa. Masuahan se itkustaa.. Disflatyli ei auttanut meillä yhtään, päinvastoin - tuntu, että se pahensi tilannetta.
D-tippassa ollaan menossa vasta 2 tipassa, koska nostan tooosiiii hitaasti sitä määrää. Ja lopetan taatusti hetkeksi antamisen, jos nämä vatsakivut jatkuu..
Yöt menee sykleissä. Tuntuu, että joka kolmas yö se nukkuu pidemmän pätkän ja ehkä yhdellä syötöllä. Sitten mennäänki alamäkeä kaks seuraavaa yötä. Kyllä siinä silmät ristissä saa heräillä, että taaaasko?! Haaveilen enempi ja enempi vierashuoneen sängystä, korvatulpista ja kokonaisesta yöstä.
(voi vee, kirjotin pitkät pätkät ja deletoin tekstin..ugh.)
Noh, tänään sitten ajattelin, että laitan beben vaunuihin ja nukun ite päikkärit..
..Ai, että miten kävi? Eka vartti juostiin miehen kanssa kilpaa lyömässä tuttia suuhun ja yritin samalla käydä vessassa, syödä jne (ne normaalit, mitkä itellä jää aina iltapäivään, kun aamupäivä menee lapsen tarpeille..). Lopulta vedin kamat niskaan ja lähdin kävelylle sen kanssa. Kun sitten päästiin kotiin, ja ajattelin sen nyt varmasti jo nukahtaneen, niin EI. Pääsin sisälle ja sama huuto uusiksi. Mies sitten nappasi kaverin ja komensi minut heti nukkumaan ja lähtivät kauppaan. Nyt sitten kolme tuntia nukkuneena heräsin, ja talo oli edelleen tyhjä. Soittelin perään, niin olivat mummolassa ja kamala karjunta kuulu edelleen - eli ou boy mikä yö tulossa. Maha on niin kipee, että huutaa pää punasena ja märkänä.
Ja toisekseen, oon huomannu kahden asian korreloivan keskenään: jos nukkuu päivällä hyvin, nukkuu yöllä hyvin. No ei oo nukkunut päikkäreitään hyvin, eikä aivan varmasti ainakaan mummolassa! Se on kumma juttu, että siellä jos se lapsi nukkuu, niin sitä pitää (mummon ja joskus myös papan) juosta kyttäämässä joka helkkarin sekuntti, ja jos se unissaan vahingossakaan avaa edes vähän silmiä, niin se napataan syliin, että HEEIIII SE HERÄS!!! Ja noh, sittenhän se tosiaan herää eikä oo taaaaaskaaaaan saanu nukuttua niitä päikkäreitä. Eli en tiedä mistä nyt olisin nauttinut enempi - näistä omista päikkäreistä vai siitä, että se olis ollu kotona, minä en nukkunut päikkäreitä ja bebe OLIS nukkunu päikkärit -> mahdollisesti parempi yö? :D Huoh.
Ja hei, meillä heilutaan yöllä tosiaan ko heinämiehet. Se muka nukkuu, mutta samalla ähisee,tuhisee,röhisee ja heiluttaa käsiä aivan helkkaristi. Ja tokihan siihen herää sitten niin minä kuin itse bebekin. Oon yrittäny kapaloida, mutta turhaan - siitä seuras vaan järkyttävä huutoraivari. Vaunuissa ja kaukalossa tuo nukkuupi yleensä tosi hyvin, eli se nauttii siitä ahtaasta ja turvallisesta tilasta. Yritän vielä jotakin "kraatteria" tehdä sen petiin tai sitä kapaloa, mutta olisko kellään ideoita?
Ja kokemuksia disflatyl vs. cuplaton?
Nyt on penska alkanut kitistä silti enempi. Ruokaa se ei kitise, kun sitä tulee minulta ja pullosta ruutaamalla, ja jos sitä yrittääkin tunkea sille, niin sittenhän se on sitä puklaamisen juhlaa. Masuahan se itkustaa.. Disflatyli ei auttanut meillä yhtään, päinvastoin - tuntu, että se pahensi tilannetta.
D-tippassa ollaan menossa vasta 2 tipassa, koska nostan tooosiiii hitaasti sitä määrää. Ja lopetan taatusti hetkeksi antamisen, jos nämä vatsakivut jatkuu..
Yöt menee sykleissä. Tuntuu, että joka kolmas yö se nukkuu pidemmän pätkän ja ehkä yhdellä syötöllä. Sitten mennäänki alamäkeä kaks seuraavaa yötä. Kyllä siinä silmät ristissä saa heräillä, että taaaasko?! Haaveilen enempi ja enempi vierashuoneen sängystä, korvatulpista ja kokonaisesta yöstä.
(voi vee, kirjotin pitkät pätkät ja deletoin tekstin..ugh.)
Noh, tänään sitten ajattelin, että laitan beben vaunuihin ja nukun ite päikkärit..
..Ai, että miten kävi? Eka vartti juostiin miehen kanssa kilpaa lyömässä tuttia suuhun ja yritin samalla käydä vessassa, syödä jne (ne normaalit, mitkä itellä jää aina iltapäivään, kun aamupäivä menee lapsen tarpeille..). Lopulta vedin kamat niskaan ja lähdin kävelylle sen kanssa. Kun sitten päästiin kotiin, ja ajattelin sen nyt varmasti jo nukahtaneen, niin EI. Pääsin sisälle ja sama huuto uusiksi. Mies sitten nappasi kaverin ja komensi minut heti nukkumaan ja lähtivät kauppaan. Nyt sitten kolme tuntia nukkuneena heräsin, ja talo oli edelleen tyhjä. Soittelin perään, niin olivat mummolassa ja kamala karjunta kuulu edelleen - eli ou boy mikä yö tulossa. Maha on niin kipee, että huutaa pää punasena ja märkänä.
Ja toisekseen, oon huomannu kahden asian korreloivan keskenään: jos nukkuu päivällä hyvin, nukkuu yöllä hyvin. No ei oo nukkunut päikkäreitään hyvin, eikä aivan varmasti ainakaan mummolassa! Se on kumma juttu, että siellä jos se lapsi nukkuu, niin sitä pitää (mummon ja joskus myös papan) juosta kyttäämässä joka helkkarin sekuntti, ja jos se unissaan vahingossakaan avaa edes vähän silmiä, niin se napataan syliin, että HEEIIII SE HERÄS!!! Ja noh, sittenhän se tosiaan herää eikä oo taaaaaskaaaaan saanu nukuttua niitä päikkäreitä. Eli en tiedä mistä nyt olisin nauttinut enempi - näistä omista päikkäreistä vai siitä, että se olis ollu kotona, minä en nukkunut päikkäreitä ja bebe OLIS nukkunu päikkärit -> mahdollisesti parempi yö? :D Huoh.
Ja hei, meillä heilutaan yöllä tosiaan ko heinämiehet. Se muka nukkuu, mutta samalla ähisee,tuhisee,röhisee ja heiluttaa käsiä aivan helkkaristi. Ja tokihan siihen herää sitten niin minä kuin itse bebekin. Oon yrittäny kapaloida, mutta turhaan - siitä seuras vaan järkyttävä huutoraivari. Vaunuissa ja kaukalossa tuo nukkuupi yleensä tosi hyvin, eli se nauttii siitä ahtaasta ja turvallisesta tilasta. Yritän vielä jotakin "kraatteria" tehdä sen petiin tai sitä kapaloa, mutta olisko kellään ideoita?
Ja kokemuksia disflatyl vs. cuplaton?