Eka pulla uunissa

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Stork
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
jarmi ja MamaBear tervetuloa!!

Ihanaa ett te naiset uskallatte kirjoittaa omia tuntemuksia, koska kuka tietää kuinka monta tulevaa äitiä lukee näitä meidän juttuja ja saa siitä jo tukea, vaikka ei itse uskaltaisi tai haluaisi kirjoittaakkaan.

Kaikki me ollaan varmastikin lennetty naama edellä asfalttiin ja tullaan lentämään vielä tulevaisuudessa, mutta sen alle ei pidä jäädä. Itse koen että paras keino olla pelkäämättä on jakaa ne asiat miehen (joka ei tajuu ;D),ystävien, perheen tai vaikka teidän anonyymien kanssaeläjien kanssa.
 
Pakko liittyä tähän ketjuun :) Me jätettiin ehkäisy pois joulukuussa ja ajateltiin että varmaan vuosi menee ennen kuin mitään alkaa tapahtua. Ekaa kertaa siis lasta yritetään. Nyt tein reilu viikko sitten raskaustestin kun tuntui että oon niin turvoksissa ettei oo normaalia..plussaa se näytti :) nyt oon tehnyt jo 4 testiä kun en millään voi uskoa tätä! Olossa ei ole MITÄÄN poikkeavaa turvotusta lukuunottamatta! Tekisi mieli huutaa koko maailmalle, mutta mies onneksi hillitsee :) Eilen aamulla varasin ekan neuvolankin, joka on 15.4. Neuvolan tätin mukaan mentäisiin viikolla 6. Netin laskureiden mukaan la olisi 26.11. On tää vaan niiiiin jännää ja uskomatonta :) Kiva lukea, että te muut ootte samoissa tilanteissa ;)
 
Se alkoi rv 9 tänään. Hermot on tiukilla ja kärsivällisyyttä koetellaan, olen kovin väsynyt ja ärtynyt. Muita oireita ei oikein olekaan. Paitsi ihana ripuli, jota on kohta jatkunut kaksi viikkoa. Pläh.

Taidan alkaa täyttyä rakkaudella. En mielestäni itkeskele sen kummemmin kun muutenkaan, herkkä kun olen. Mutta jotenkin hassulla tavalla tuntuu siltä, että alan koko ajan enemmän ja enemmän rakastaa tuota pientä. Tästä se varmaan kasvaa sitten, mittaamattomaksi määräksi? :) Seuraan raskausviikkojen tapahtumia aina lukien uuden viikon alkaessa, mitä silloin tapahtuu. Siellä se on, pieni mansikankokoinen ihmisenalku :Heartbigred
 
Kiva kuulla muittenki tuntemuksia :) Itelläkään ei aina oo ne onnellisimmat ajatukset päällimmäisenä, nyt on ruvennu pelottamaan että mitä jos tuleeki keskenmeno ku tuntu että oireet hävis kokonaan pois :( Paitsi se että oon tosi herkkis ja meinaan itkee ihan hölmöistäki asioista.. :D Mut rv 8+1 (kai) mennään ja tässä pitää kai vaan ootella!

Semmonen tuli mieleen, et oisko innostusta jos tekis oman fb-ryhmän esikoisten oottajille? Oon ite yhessä marraskuisten ryhmässä, mut taidan olla siellä ainoo kellä ei vielä oo lapsia.. Ja haluisin ehkä enemmän jutella just samassa tilanteessa olevien kanssa :)
 
Kyllä mulle sopii jos joku osaa tehdä :)

PS. Huomenna eka ultra, ja sen jälkeen jos kaikki on hyvin uskallan liittyä! :rolleyes:
 
Mitenkäs muilla ekat pullat paisuu uuneissa? :D Joku muuten sanoi ketjun alussa inhoavansa tuota "pulla uunissa" vertausta. Mun mielestä se on ihan ok, mutta sen sijaan (pikku) kakkonen on mielestäni ihan kauhea vaikka sitä yleisesti viljellään näillä palstoilla. Mulla kun tulee kakkosesta jotain ihan muuta mieleen, lienee sitten vähän kieroutunut mielikuvitus. :p

Täällä mennyt nyt tämä viikko ihan ok tiistaisen ultran jälkeen, lievitti pahinta pelkoa edes hetkeksi. Lievät oireetkin nostaa hieman päätään, rinnat aristelee ja iltaisin turvottaa. Silti hetkittäin yhä käy epäilys mielessä, joten 15.4. tarkistusultra ei taatusti mene hukkaan myöskään äidin mielenrauhan takia. Mutta muutamia onnenhetkiäkin olen jo uskaltanut silti kokea, voi kunpa nämä luottamuksen ja onnentunteet pääsisivätkin vallalle jatkossa, ja epäuskoisuus ja pelot väistyisivät takavasemmalle...

Kuulin yhden parhaista ystävistäni odottelevan melkein samoilla viikoilla kuin itsekin, hänestä tarttui vähän optimismia ja tuota "ekaa kertaa raskaana olevan" -luottamusta. :Heartpink
 
Mäki oon pääni sisällä repeilly ihan huolella tolle "pikku kakkoselle", et ole Tinja79 yksin :D. Kiva kuulla, että luotto alkaa sulla pikkuhiljaa kasvamaan, kohta sitä saa jo nauttia ihan oikeesti.
Mulla paistuu pullat uunissa hyvin ja siis ihan kirjaimellisesti. Ekaa kertaa vuosiin aloin leipomaan pullaa kotona ja piti mutsilta vielä soittaa ohje. Menulla korvapuusteja, rusetti- & kookospullia :)

Sent from my GT-I9295 using Vau Foorumi mobile app
 
Täällä alkoi tänään rv 11, hiphei! :grin Pahoinvointi on nyt viikonlopun aikana vähän hellittänyt, liekö johtui siitä että sai nukkua ja levätä riittävästi. Saa nähdä miten taas työviikon aikana menee kun joutuu heräilemään taas niin aikaisin ja kulkemaan bussilla. Onneksi ei ole kuin nämä viisi päivää duunia, ja sitten pääsiäisen jälkeen vasta takaisin töihin. Väsähdys ja palelu iskee edelleen hyvin säännöllisesti joka ilta, siitä ei ole vielä päässyt eroon.

Pulla tuntuu kohoavan kirjaimellisesti hyvin uunissa. Eräs hyvä ystävä tuli eilen käymään kylässä, ja sanoin jo heti ovella että mulla on muuten yksi juttu, niin osoitti saman tien mun mahaa ja hymyili. Eli tarkkasilmäiset alkaa tämän pullan jo huomaamaan!

Ihania mammavaatteita löysin edullisesti MLL:n kirpparilta eilen, niistä hehkutinkin huhtikuun kuulumisketjussa. :)

Ja enää reilu viikko nt-ultraan, jaksaa jaksaa....
 
Heh, hauska huomata ettei oo ollu yksin ton "pikku kakkonen" ajatuksen kanssa :D

Ja voi tätä tunteitten myllerrystä.. Mulla alko nyt oikee kunnolla vaivaa pahoinvointi ja välillä päässy jo itkuki sen olon kanssa, mut vihdoin koitti se päivä jota olin oottanu (ja muuttuki vielä paremmaks!) :)

Eli tänään oli eka neuvola ja sieltä paljon lappuja yms mukaan ja lisäks saatiinki sit alun lääkäri aika jo tälle päivälle! Siellähän sit itkettiin ku lääkäri tutki ja ultras et kaikki on hyvin :) Voi sitä onnea kun näki sen pienen sydämen sykkivän :')

Ehkä tällä tunteella leijutaan loppu päivä ja toivottavasti edes huomennakin tuleva paha olo :D

Loppuispa tää paha olo et vois vielä enemmän nauttia tästä raskaudesta nyt ku tietää et kaikki on hyvin :)

Tsemppiä ja voimia kaikille! :)

Sent from my GT-I9295 using Vau Foorumi mobile app
 
Pulla hyvin turpoaa uunissa täälläkin ;) Vaikka ei pitäis vielä mitään näkyä niin tuntuu että vatsa on koko ajan turvoksissa. Meillä myös ensimmäinen tulossa ja kovin toivottu on vaikka kauan ei jouduttakaan odottamaan vaan tärppäs jo toisesta kierrosta. Oli aika yllätys kun tuntuu että kaikilla lähipiirissä on kestänyt ja kestänyt. Meillä jäi varmaan se kuuluisa stressikerroin pois kun oltiin päätetty hääpäivä lokakuulle... Ajatus oli että jos meidän vauva haluaa tulla maailmaan niin on hyvin tervetullut, mutta tosissaan aletaan yrittämään vasta häiden jälkeen. Nyt mietitään mitä tehdään häiden kanssa kun ehkä 8.kuulla ei ole paras aika mennä naimisiin. Ehkä siirretään kesälle tai ensi kevääseen. Pääasia että pulla kohoaa :)
 
Heippa!
Täällä ekaa vauvaa odotellaan ja fiilis on hyvin samankaltainen kuin monella muullakin - epätodellinen!
Ei olla vielä kerrottu kuin parhaimmille ystäville, nyt pitäs avata sanainen arkku myös tuleville isovanhemmille :)
Siitä kyllä riemu repeää! Järkkäilin just vaatekaappia ja laitoin kylmästi pois monet housut, jotka kiristää..
Tsemppiä kanssasisarille!
 
Uskaltaisinkohan sanoa ääneen, että pahin etominen ja huimaus saattaa olla parempaan päin... Tein tänään aamulenkin ensimmäistä kertaa kuukauteen, kun ei tarvinnutkaan viettää aamua nojailemalla keittiön tasoon ja tasaannuttaa huimauskohtausta. Mahtavaa! Koko päivä oli paljon energisempi ja tuntui ettei mahakaan ollut yhtään niin paisuksissa. Näyttää se siltä kyllä, mutta ei tuntunut yhtä tukalalta :) ruokakin maistui melkein entiseen tapaan.

Voisko nyt jo pikkuhiljaa alkaa se raskausajan hehkeys ja kaikki se niin ihana seesteisyys mistä lehdissä kirjoitetaan :)

Viikko 10+ alkoi aika hyvin!


Sent from my iPad using Vau Foorumi
 
Juhlinkohan liian aikaisin... Eilen illalla olo vaan paheni oksun jälkeen, ja yöllä heräsin vatsakramppeihin (ylävatsassa) puoli kolmelta, enkä saanut sen jälkeen enää unta. Ei pystynyt mennä töihin. Soitan tänään neuvolaan ja samalla kysyn siitä kellertävästä sitkeästä vuodosta, jota on edelleen ollut vähän. Voi toivottavasti kaikki olisi hyvin!! Katselin jo aikoja yksityiselle ultraan tänään mutta ei oikein löytynyt vapaita aikoja. Lauantaina pitäisi lähteä reissuunkin, olisi ollut niin kiva varmistua siitä että mahassa kaikki ok ennen reissua. Jos se olisikin tuulimuna ja todettaisiin nyt niin matka jäisi silloin kyllä väliin. MUTTA kun mitään veristä vuotoa ei ole ollut eikä alavatsakipuja, niin kaikki voisi olla kyllä ihan hyvinkin. Kun osaisikin ottaa vaan ihan iisisti mutta ei pysty, ei kykene. :schoked025
 
Niinpä Autumn , toista on helpompi lohduttaa. Mutta olen lueskellut neuvolasta saamiani oppaita, ostamaani raskauskirhaa ja nettiä nyt vuorokauden. En muista millä viikolla tarkalleen olet, mutta näillä 8-9 viikoilla ainakin kuulema emättimeneritteiden määrä kasvaa ja pieni tiputtelumainen vuotokaan ei ole epätavallista. Itsellänikään ei kirkasta verta ole vuotanut, vain punertavaa valkovuotoa ja ehkä hieman kellertävää sen jälkeen jos oikein tarkkaan syynäsi. Toki kysymyksessä voi olla joku tulehduskin, joten kantsii sinunkin soittaa neuvolaan ja kysyä. Koitetaan jaksaa, tosi hermostuttavaa tällainen...
 
Täältä myös!! Toivottavasti kaikki ois hyvin!

Itelleni yritän hokea ku täällä taas niin järkyttävän huono olo et lääkäri sano eilen et se on tosi hyvä merkki.. Välillä auttaa ja hetken hymyilyttääki mut välillä ei sekää auta ja itku meinaa tulla tän olon kanssa :D

Mut täällä peukut pystyssä et Autumnilla ja Tinja79:llä masuissa kaikki hyvin!

Sent from my GT-I9295 using Vau Foorumi mobile app
 
Soitin neuvolatädille ja hän sanoi että valkovuoto olisi hyvä tutkia tulehduksen varalta. Täällä sitä nyt jonotetaan labrassa sitten. Jostain syystä mua on alkanut pelottaa keskenmeno ja tuulimuna nyt enemmän kuin ikinä! Itse kun on jo miettinyt niin paljon kaikkea, milloin jäisi mammalomalle, mitä kaikkea pitäisi hankkia, millaista elämä tulee olemaan vauvan kanssa ym. Olisi ihan kamalaa jos matto vedettäisiin nyt totaalisesti jalkojen alta!! Tyhmää maalailla piruja seinille etukäteen, mutta kun h-hetki ekaan ultraan on jo niin lähellä mutta silti vielä NIIIN pitkältä tuntuvan ajan päässä, niin tässä tulee ihan hulluksi kun yrittää olla ihan normaalisti. Luulen että nää vatsakrampit voi johtua ihan silkasta jännityksestäkin, reagoin yleensäkin vatsallani aika herkästi tilanteisiin. Rakkaat kanssasisaret, antakaa pliis vinkkejä miten selviän järjissäni nämä 7,5 päivää ennenkuin saan jotain konkreettista faktaa tästä raskaudesta!
 
En voi sanoa muuta Autumn, kuin että samassa veneessä ollaan. Jaan tunteesi ja pelkosi täysin, itsellänikin vielä tasan viikko ultraan. Haleja, toivottavasti sinulla kyseessä "vain" joku raskaudelle vaaraton tulehdus.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top