Selkäkivut ei välttämättä ole merkki, että jokin on pielessä voi olla juuri päin vastoin. Ymmärrän kuitenkin huolen sillä olin itse samassa tilanteessa hetki sitten. Mulla selkäkivut alkoi paripäivää plussan jälkeen, ja voitte vaan kuvitella miten olin siitä päivästä lähtien huolissani! Selkäkivut aaltoili oli välillä menkkajomutuksen tuntusta ja saattoi jomottaa vaan toisella puolella alaselkää, sitten taas välillä oli koko alaselkä kipeänä välillä myös vihloi inhottavasti. Pahinta oli istuminen silloin sattui eniten. Mulla on myös takana kaksi hyvin sujunutta raskautta jossa ei selkäkipuja ollut joten tottakai olin peloissani :/samoin on myös km jossa selkään säteleili vasta vuodon alettua, sitä ennen oli oireeton. Ultrassa siis viimeviikon perjantaina sykkivä sydän ja viikkoja vastaava pieni <3 helpotus oli suuri! Tämä raskaus on muutenkin erilainen kuin kaksi edellistä, pahoinvointi josta edellisissä kärsin oli tuskallista, enkä pystynyt syömään enkä tekemään yhtään mitään näillä viikoilla. Nyt taas pahoinvointia on, mutta hurjasti lievempänä ja saan sen hyvin pidettyä kurissa kun vain muistan syödä säännöllisesti. Koko ajan se itsestään muistuttaa, mutta hyvin sen kanssa pärjää :) tässä siis vähän tsemppausta siitä, että kaikki voi olla selkäkivuista huolimatta hyvin ja raskaudet vaan voi olla niin erilaisia :) jos kuitenkin painaa jatkuvasti mieltä niin suosittelen sitä varhaisultraa oman mielenrauhan vuoksi. Nyt ei itsekkään auta muu kun rukoilla, että pieni jaksaa pysyä matkassa loppuun asti <3
jos jotain epämääräistä tulee vastaan. 
7+0 lähti käyntiin, hiiohoi!
Esikoisesta en muista vastaavaa, ja kyllä se itselläkin on mielessä käynyt, ettei vaan enteile pahinta. Kipu on alaselässä, vasemmalla puolella, ja oikeastaan kaikki liikkuminen tuntuu ikävältä. Yritän vaan lohduttaa itseäni että kärsin selkäkivuista muutenkin tämän tästä ja taas, joten toivotaan ettei olisi mitään vakavaa. Tsemppiä!
