Tähti, epäkohteliaisuutta en kannata, mutta aina voi yrittää vaihtaa puheenaihetta tai antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Voi myös kohteliaasti sanoa, ettei nyt jaksaisi kuunnella vieraiden ihmisten negatiivisia asioita, kun lomalla olisi mukava ajatella kivoja asioita. Itse käytän joskus rasittavien ihmisten kanssa sellaista, että puhun itse niin lakkaamatta, ettei siinä jää tilaa valitukselle.
Minulla on mukavat appivanhemmat samoin kuin ex-appivanhemmat. Jälkimmäisiä piti aluksi vähän kouluttaa kun esikoiseni oli heidän ensimmäinen lapsenlapsensa ja olivat ajattelemattomuuttaan vähän turhan innokkaita
Kiitos Yölento :)
Hienoa, eträ olet aktiivisena keskustelemassa :) Käytössä on lähes samat metodit. Eniten ärsyttää kuunnella, kun anoppi puhuu koko ajan omasta itsestään ja kaikistä samoista vanhoista asioista ja juoruaa muiden asioista.
Hän tuskin muistaa, että höpöttää niitä vuosi toisensa jälkeen ja ihmettelee samoja asioita uudelleen ja uudelleen, ei muista puhimisiaan ja matkan varrella ne myös muuttuu.
Hänellä on kyllä todettu lievä Alzheimer, mutta hän ei myönnä sitä. Olen ollut hänelle niin neutraali, kuin mahdollista, ettei tauti määrittelisi välejä millään tavalla. Ehkä hän haluaisi, että keskustelisin taudista hänen kanssaan, mutta en osaa. Minusta hän on kuitenkin ihan samanlainen, kuin ennenkin, enkä huomaa hänessä sen vuoksi mitään eroa.
Ihan liiallinen innostus ja hössötys lapsesta on kuitenkin nähtävissä ja ehkä enemmän appiukon puolelta, koska tämä on ensimmäinen pojan poika!
Poikalapsi näyttää merkitsevän vaarille tosi paljon! :)
Appiukon kanssa välit on pojan myötä parantuneet - aikuistuneet ja tuntuu, kuin hän arvostaisi minua nyt enemmän, suvunjatkajana
.., vaikka välit on aina olleet ihan hyvät.
Anoppi sen sijaan kokee minut jotenkin uhkana ja tuntuu yrittävän ohjailla kaikkea ja ruokapöydässäkään en tiedä mitenpäin olisin, kun ohjeita satelee varsinkin lapsen syömisestä, että omastani
.. joka kerta pitää selittää, miksi en ota leipää ja miksi en syö makeita jälkiruokana. Lapselle saatetaan antaa jäätelö/ karkkipussi/ pulla kouraan koska vaan, vaikka aamupalaksi ja minua pidetään joka kerta tiukkapipona!
Muutoinkin hänen kanssaan pitäisi aina olla kaikesta samaa mieltä ja hän olettaa, että pidän samoista asioista ja vaatteista, kuin hän ja olisin kiinnostunut innolla lukemaan jotain hömppälehtiä, kuten Seiska ja katsomaan samoja tv-ohjelmia. Kaikki hänen kiinnostuksen kohteensa ovat vaan ihan vastoin omia, eikä hän käsitä, että olemme täysin erilaisia ihmisiä
. Jos yritän puhua omista kiinnostuksen kohteista, hän ei kuuntele alkua pidemmälle, vaan vaihtaa heti aihetta
Asioita anopista on niin paljon, ettei kaikkea saa kirjoitettua. Yritän aina vältellä väittelyjä, enkä halua sanoa pahasti. Ehkä joskus pitäisi, ettei asiat jäisi ärsyttämään