3/3 oireet ja ajatukset

Mäkin oon melkeinpä 6 vuotta ollu putkeen raskaana tai imettäny, ja erehtyipä tuo mies viemään mut ihan vihillekin esikoisen jälkeen ;) Ja todellakin olen rupsahtanut ja lihonut 20kg seurustelun aloituksesta, parisuhde voi kaikesta huolimatta edelleen loistavasti :love7
 
jos on oikee ihminen ja tahtoo olla toisen kanssa, niin en usko että pinnallisuudella on niin väliä. on ihmeellistä jos joku semmosien takia jättää, luulis että jotaki muutaki on pielessä ja pahasti. rakkaus on kummiski semmone asia ja se että tahtoo rakastaa vaikka mitä tapahtuiski
 
Ei se pelkkä ulkonäkö.. ainaki itellä on muuttunu asenne elämään ja arkeen ihan simona. Musta on tullu tylsä ja vastuullinen, spontaanius on kadonnut ja laittautua en aio jos en mihinkään ole menossa (ok toi oli ulkonäköön liittyvä :P).
En naureskele enää hulluille temppuvideoille jossa temput menee pieleen ja ihmistä sattuu, en voi enää katsoa vauvan sisältäviä elokuvia liikuttumatta, vaikka olisi mitätön sivuhahmo. Aina tarvii tietää mitä tapahtuu vauvalle.

Huolehdin että ukolla on just ne vaatteet pestynä mitä hän tahtoo pukea ylleen, vaihdan petivaatteita usein, käytän illalla aikaa ennemmin keittiön siivoukseen (jotta aamulla olisi kivempi herätä) kuin leffan tölläämiseen, valitan kun sähkötupakan haju on tunkkainen ja alkoholihengitys on ällö (kerran suutahdin anopille kun hän hönkäisi kännissä kasvoilleni "haisheeko alkhoholi") -.-

Henkisesti vanha ämmän käppyrä ilmoittautuu -.-

Vertaa aiempaan: aina menossa, laittautunut, kehostaan huolta pitävä, hymyilevä, small talk -taidon omaava, spontaani nuori nainen . Hehe :D
 
Mä oon ruvennu arvostaa itteäni enemmän ja en ota ulkonäköpaineita niin paljoa ku ennen. Oon oppinu hyväksymään ne pienet kauneusvirheet itessäni joita oon ennen hävennyt. Kyllä tää raskaus kasvattaa ja paljon!
 
Ikääkin toki meillä mittarissa 30+, ei tästä ainakaan nuorruta. Ens kesänä sit on varmaan jo kakkosen imetys ohi, niin alan taas panostaa itteeni enemmän. Tosin oon nytkin välillä kotona meikannut (asutaan siis täysin metsässä), ni ei oo kyl huomattu. Sit ku oon maininnut, ni on vaan mies kysynyt "miksi"...öö no varmaan sun takia :D

Ei me sen kummemmin panosteta, tehään iltaisin yhessä asioita, esim. Sauna, palju, ruokaa, elokuva.. Parasta kun ei tartte mitään tehä ees -eikä ees puhua mitään jonninjoutavaa :)
 
Kyllä mä tykkään panostaa itseeni. ajattelen jo innolla kun kohta pääsee taas juoksemaan. Ja kun ikää alkaa olla jo lähemmäs 40 kuin 30. Niin jo ihan terveydellisistä syistä aioin pitää itseni kunnossa fyysisesti ja henkisesti. Sillä kun on vaikutusta myös olemukseen, omaan itsetuntoon.. ulkonäköön ja toki kun voi hyvin niin parisuhteessakin jaksaa panostaa enemmän. Tää tietysti vain oma kokemukseni ja mielipiteeni.
 
Haastoin itteni . Tilasin kotiin levytankosarjan, jos ei pumppaamalla lähde peba takas ruotuun ni sit se on omassa viitsimisessä vika! L-koon mammaleggarit jo venyy ratkeamispisteessä kun meikäläisen booty on keränny "vähän" ihraa:shifty:. Ei se peppu koskaan pieni oo ollut mutta kahdet dieselin farkut odottavat kaapissa.. vinkvink!

Näin myös jonkun random tyttelin fb sivulla kuinka hän oli haihduttanut 17 raskauskiloa ja laitellut väliaikakuvia ihan julkisesti. Yhden kuvan alla luki jotenkin näin "jäljellä 4 raskauskiloa. Pahoittelen laihdutusprojektikuvia mutta teen sen julkisesti koska on nolompaa jos ei saakkaan kiloja pois kun ihmiset seuraavat projektiani."

Voisi toimia minullakin tuo konsti :joyful:
 
Me lyötiin puolison kanssa vetoa siitä, kumpi pystyy polkemaan enempi kilometrejä. Mies on polkenut toukokuun alusta ja kun vauva syntyy se lopettaa kilometrien keräämisen ja mä pääsen aloittamaan. Elokuun loppuun asti saa kilometrejä kerätä, sillä välin kun mies hoitaa vauvaa iltaisin töiden jälkeen...häviäjä maksaa toisen Saksaan joulukuun alussa joulumarkkinoille ja vauva jää isovanhempien hoitoon pariksi päiväksi.

Tunnen itseni sen verran hyvin, että tiedän, etten raatsi jättää vauvaa hoitoon, jos ei ole jotain sovittua haastetta (varattu matka tms.), joten hyvä vaan että mies on valmis kisaamaan :) Vauva sais myös syntyä tässä vähitellen, muuten mies saa kohtuuttoman edun...
 
Kyllä mäkin jatkan treenejä, kuhan kerkeen. Paineet sen suhteen on kyl poissa. En lähe ulos huonolla kelillä :)
 
On meikäläinenkin äidiksi tulon myötä mammottunut huomattavasti mutta silti edelleen nautin siitä että saan välillä laittautua oikein kunnolla. Nyt uusin villitys on mulla nämä ripsienpidennykset, ihana kun ei tarvii tehä naamalle mitään kun lähtee johonkin. Mitenkähän näistä osaa joskus luopua?
 
Minäki haluan ripsienpidennykset! On jonkun aikaa ollut aikaisemmin ja vitsit kuinka helppoa on laittautuminen, sitä kun sitte ei tartte tehä! Tykkäsin. Mut nyt en voi niitä saaha, kun huoltopaikatkaan ei ole lähellä, eikä vauvan kans sitten tulisi kuljettu ainakaan huoltojen takia.. vaikka kovin paljon en ite kotona ollessa ulkonäköön satsaa, niin kyllä päivä lähtee reippaamin käyntiin kun pesee kasvot ja laittaa vaikka vaan bb-voidetta. Ja sit yövaatteet vaihtaa nätteihin päivävaatteisiin.

Lenkille pääsyä kans odotan. Juuri vähän ennen raskautta löysin uudestaan liikunnan uudestaan. Ja siitä kyllä tulikin sit iso voimavara. Tietenkään ei haittaa,et sit sais ittensä kans kuntoon nopeammin.. vaikka en ennen raskauttakaan missään rantakunnossa ollut. Vois sit raskauden jälkeen ottaa sen tavoitteeksi. :)

Vaikka näitä mun panostuksia oma mies ei kyllä huomaakaan.. mut omaan hyvinvointiin niillä onki sit suurempi merkitys.
 
Mullskin ripsujenpidennykset ollu mut en jaksa sit pidemmän päälle huoltaa niitä..ja mul ainaki omat ripset menee tosi huonoon kuntoon:shifty:

Särkeekö muilla lonkat?? tuun hulluks ku ei saa nukuttua, kokoajan saa olla vaihtamassa kylkeä eikä sekään auta:dead:
 
mamabel88 sanoi:
Särkeekö muilla lonkat?? tuun hulluks ku ei saa nukuttua, kokoajan saa olla vaihtamassa kylkeä eikä sekään auta:dead:
Click to expand...
Jos oon pitkään samalla kyljellä niin joo. Tyyny polvien välissä ennaltaehkäisee särkyä jonkin verran, mutta ei sekään aina auta.
 
Joka paikka särkee ja kolottaa öisin/aamusin. Siitä sit vetreytyy päivää kohden. Luojan kiitos ei tarttee olla enää vuodelevossa, se vasta juntturaan paikat saiki :o Vau.fi lähetti sähköpostia tänään ja onnitteli vauvan täysiaikaisuudesta, oli vielä kehotus et saa tehdä mitä vaan ;) Otin neuvosta vaarin ja kävin shoppailemassa ymymym. Nyt se elämä alko taas monen pitkän vuodelepoviikon jälkeen :D ens viikolla aion kyllä sekstailla joka päivä (tosin en tiiä onko mies samaa mieltä) :'D toivottavasti ei tullu liikaa informaatiota :D
 
Mikähän on kun tänään tuntunut kipuilua navan alapuolella ja hivenen vasemmalla, mut niin et halkasijan ulkoreuna ottaa napaan, halkasijaltaan joku 5cm alueella..? Googleen en ees viitti mennä, kun tulee jotain hirmusta pian vastaan.
 
Mulla kans lonkkia särkee mutta ihan 24/7... ja laureen, mulla sama vaiva mutta oikealla puolella o.O en tiiä enempää ku sinäkää et mikä vois olla :/ välillä juuri se kohta mahasta on lämpimämpi ku muualta
 
Oisko Laureen11 hyvä ottaa yhtyettä neuvolaan tuosta kivusta?

Ai himpura, mulla tulee taas sukkapuikkovihlaisuja ylämahaan vatsalaukun kohdalle. Vauva on liikekannalla, tökkisiköhän se jotain pahasti. Nää tekee jo oikeasti kipeää ja saa irvistämään, onneksi ne ovat hetkellisiä vihlaisuja ja menevät ohi muutamaan sekuntiin. Nyt vaan on tullut aaltona, yksi vihlaisu kun menee ohi niin heti perään tulee toinen. Neuvolassa ei osannut hoitaja kommentoida kipuun mitään.
 
Muksu painaa toista päivää putkeen alapäähän/peppuun. Tuntuu erittäin epämukavalta ja on selkeesti aiheuttanut mulle kyvyttömyyttä pidättää pierua! :confused:
 
Pahoinvointia muilla? Tänään ollut niin oksettava olo koko päivän, että oikein ihmetyttää mikä mättää.. Ehkei sentään enteile synnytystä ? :\
 
Tääl on välillä paha olo, varsinki aamulla.. Ja jos syö yhtää enemmän ni se tulee heti, pienii annoksia pitää syödä
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top