Tänään oli kyllä todella tiukka keskustelu taas kaikesta ja sanoinkin sille että olisko sit vaan helpompi erota sovussa mut se ei halunnu vielä "luovuttaa".. "Hän haluu yrityää" no tänään on ollu vähän parempi päivä. Se tuli töistä kotiin, käytyi koiran lenkillä, pisti pyykinpesukoneen päälle, anto mun syödä ensin, sen jälkeen sain levätä tunnin, oltiin yhdessä koko perhe, hän söi kun syöyin pojan, oltiin taas yhdessä ja kun menin kylvettää pojan nii se ripusti pyykit, hoiti tiskit ja kävi koiran kaa taas lenkillä.. Normaalisti on aina joka päivä jotain mitä mua ärsyttää mut tänään ei oo tullu kertakaan sellasta fiilistä..
Ja vaikka mä tässä nyt haukun mun miestä sydämmeni kyllydestä nii en mä ite kään oo mikään täydellinen ihminen.. Vaadin mun mieheltä todella paljon, kiukuttelen pikku jutuista, oon pitkävihanen, puhun todella tympeellä ja ilkeellä äänensävyllä ja oletan että se tietää mitä mä millonki haluun ja toivon.. Olis mullaki paljon paranettavaa mun omassa käytäytymisessä.. Mutta mä oon aina ollu aito oma itteni enkä oo tottunu kaunistelemaan asioita.. Ja mä vaan oon sellanen että jos mua kohdellaan paskasti nii kohtelen takasin vähintään samalla mitalla joka on tietysti todella lapsellista.. Ja mun huono käytös johtuu varmasti kin paljon tästä meijän tänhetkisestä tilanteestä.. Kyllä mäki osaan olla kultanen ja ihana jos mä vaan niin haluun <3