Ärsyttää, potuttaa, menee hermot!!!

Mulla oli vähän samanlaisia fiiliksiä joskus kuukausi sitten... Nyt oon käyny luennoilla pari kertaa viikossa, ja on kyllä tehnyt hyvää ajatella jotain muutakin. MUTTA heti kun vähänkin sain olla enemmän kotoa pois, niin ei millään raaskis enää lähteä niin paljon (siis esim niille luennoille) VAAN haluaisin mieluummin olla kotona pojun kanssa. Naisen logiikka :grin
 
Toisaalta mulla vähä hajoo pää olla himassa, ja aion ollaki vielä 4 kuukautta. Mutta ku vaihtoehtona on mennä töihin... ni oon mielummin vielä kotona. Mä inhoon mun duunia :yuck: Toiveissa olis, että ens kevään aikana tulen uudestaan raskaaks niin ei tarvii siellä töissä käydä kauheen kauaa, mutta sen verran kuiteki että saa rahaa sukanvarteen. Uus työpaikka olis kiva. Jotain muuta ku asiakaspalvelua. Alkaa 15 vuotta piisata mulle tota kaupantäteilyä... :shifty:
 
Pitäis varmaan ilmottaa pomolle että voin tehdä pe-la ja la-su yövuoroja nyt jo että pääsis töihin "huilamaan" kun meillä saa töissä nukkuu öisin 00-05.. Vähänkö se olis luxsusta :hilarious:
 
Mäki vihaan tota mun duunii mut tällä hetkellä se tuntuu ihanalta vaihtoehdolta..

Toisaalta mulla vähä hajoo pää olla himassa, ja aion ollaki vielä 4 kuukautta. Mutta ku vaihtoehtona on mennä töihin... ni oon mielummin vielä kotona. Mä inhoon mun duunia :yuck: Toiveissa olis, että ens kevään aikana tulen uudestaan raskaaks niin ei tarvii siellä töissä käydä kauheen kauaa, mutta sen verran kuiteki että saa rahaa sukanvarteen. Uus työpaikka olis kiva. Jotain muuta ku asiakaspalvelua. Alkaa 15 vuotta piisata mulle tota kaupantäteilyä... :shifty:
 
Nanna, kyl mäki haluun töihin vaikka kaikki onkin kotona hyvin! Ei se vaan kaikille sovi olla tosi pitkään kotona ja lapsi voi paremmin kun äiti voi hyvin :)
 
Kättärillä käyty ja ei löytyny mitään gynekologiselta puolelta se patti ei oo munasarjoissa vaan ylempänä,joten ohjattiin suolitähystykseen ja jos sitä kivun syytä ei löydetä jää se mysteeriksi.
 
RoseRed totta se kin.. Oon ennen Leevii ollu kauhee "työ narkomaani" ja joka kuukaus paukku se reilu 200 työtuntii kuukautta kohden.. No se siitä.. En kyllä nyt haluis tehdä enään nii paljoo töitä kun ennen mut kummiski haluun jotain muuta kin sisältöä elämään kun vaan "kotona olemista" ja kyllä hän mulla vielä 2 viikoo sitten oli sellanen fiilis että mä haluun niin vaan olla kotona enkä haluu takas töihin vielä pitkään aikaan.. Voi olla että ne työt maistuu hetken ja sit alkaa taas potuttaa se työnteko.. Meinaan kyllä tossa sivussa alkaa ettii jotain järkevämpää työtä joka sopis tähän elämän tilanteseen paremmin..
 
Mulla syö motivaatiota se että palkka on pieni jos ei tee paljon iltoja ja viikonloppuja töitä ja haali sillä tavalla lisiä. Mulla on 25 tunnin työsoppari enkä haluais kyllä tehdäkään kun sen 4 vuoroa/vko töitä. Mies on vaan vkonloppuisin kotona ni en mä haluu että päiväkotitädit sit viettää pojan kanssa enemmän aikaa ku vanhemmat itse töiden takia.
 
Joo se kin mun vähän jännittää ton työn alottamisen suhteen että paljon mä ehdin olee Leevin kaa kun mun työ taas painottuu enemmän iltoihin ja öihin plus v-loput totta kai.
 
Olipa veemäinen kauppareissu :mad: Mies on naula päässä kun teki taas eilen ylipitkän työpäivän (klo 4:20 - 02:00), että tuossa roota pukiessa ei älynny vaikka toinen huutaa kivusta kun sormi vääntyy hihaa pukiessa! Tiiättekö kun mammalla napsahtaa. En minä tätä ihmislasta kasvattanut yheksää kuukautta sisälläni ilman että puolustasin sitä joka tilanteessa. Mun primitiiviset vaistot.
Ja esikoinen joka pe***le laitto naamaansa ja tukkaansa koko aamun vessassa, aiheutti sen että mulla oli koko kauppareissun ihan törkee pissahätä. Mä tällä hetkellä vihaan noita. Ne pilas minun lauantain :-( Voi kun kumpanenkin tajuais hävitä maisemista vähäksi aikaa, mutta nope... Minä nukutan roota päikkäreille ja ne oottaa tuolla jotain, en tiiä mitä. Kaapissa on ruokaa, ehtiköön sieltä. Minä lasken täällä roon sormia :mad:
 
Siis en yhtään liiotellu kun sanoin, että päivä meni pilalle. Tää meni. Siivosin jo eteisenkin eli purin siihen mun kiukkua niin ei. Vielä vaan v- käyrää nostattaa. Aatelkaa, vein jätesäkillisen kampetta roskiin ja toisen mokoman uffille. Ihanan tilava eteinen nyt :-)

Mutta tuo mies. Miks pitää tehä noin pitkää päivää? No joo siks että saa vastaavasti vapaata. Mutta onko siinä mitään järkee olla sitten ihan tööt se vapaa päivä. Niin väsynyt ettei jaksa ees puhua. Ois tullu ennemmin yöksi kotiin ja käynyt nyt päivällä duunissa ja sitä rataa. Ärsyttää.
Ja sit toinen asia, kysyin aamulla onko suunnitelmia? Ei ollut. No minähän pari kolme tuntia käytin tuohon eteisen raikkaamiseen. Sitten olin tekemässä lenkille lähtöä roon kans koska roo ollut kauppareissua vaille sisällä koko päivän. Niin siinä vaiheessa kun minä hikiseen ja pas**seen ihoon vedän lenkkikamppeita, niin sitten sanoo että oltaishan me voitu maallekin mennä hänen luokseen kun siellä ois kummi-tätiä ja mummua roota oottamassa. No shit! Miks miks miks se saa**nan vatipää ei voinut sitä sanoa aamulla. Oisin tuon eteisen raiskaamisen sijasta vaikka kihartanut hiuksiani. Minä raivoon tänne koska tuo mies on nyt niin univajeessa, että se pahoittasi tästä vaan mielensä. Kun minäkään en hirveän nätisti osaa sanoo että hei kaveri sä oot idiootti...
 
Tänne vaan, täällä on tilaa raivota! Toivottavasti teitä molempia huominen helpottaa.
 
Ai että mä pystyn jotenki samaistumaan tohon tilanteseen ihan pikku riikkisesti.. Mä en oo ikinä ymmärtäny sitä että jos on todella vihanen ja pettyny nii miks se pitäis päästää ulos suusta jotenki rauhallisesti ja hieno tunteisesti?? Se koko homma menettää merkitysen sillä tavalla mun mielestä? Oonko ihan väärässä? Sit jos on vaan ihan pikku riikisesti vihanen nii sit voi avautuu vähän vähemmän eikä tarvii korottaa ääntä nii paljoo.. Mä oon sitä mieltä että asiat pitää ilmasta nii kun ne ittestään tuntuu eikä kaunistella ja vääristellä asiaa.. Äänen sävy kummiski kertoo aika paljon..
 
Minä olen jo sängyssä, tämä päivä on niin nähty etten malta oottaa huomista. Ostin siiderin, up ciderin (saako täällä mainostaa) että se nostais minut täältä keljutuksen kourista, mutta periaate voitti eli se ettei vitutukseen juoda, ei edes sitä yhtä. Niinpä tein jotain vielä ällistyttävämpää, ei minkään periaatteen mukaista ja jopa laitonta. Sanoin teinille (lähes aikuiselle, 17,5v) että juo sen pois, äiti menee peiton mutkaan.
 
Nanna ymmärrän pointin. Minun on pakko hillitä ilmaisuani, pelotan ihmisiä. Minun tunteen purkaukset eli raivarit/kilarit on järkyttäviä. Ihmisille tulee paha mieli pitkäks aikaa. Mä purkaudun vaan jos oon sata varma, että vastapuoli kestää sen.
 
Mä huudan ja mesoan ja uhkaan vedellä tota äijää turpaan joka päivä. Monta kertaa päivässä. Se ei joteki enää ota mua tosissaan... :wideyed::rolleyes::grin Ei sillä että mä ikinä oisin sitä ees lyöny. Kerran heitin sitä suklaakakulla kyllä. Ku ei uskonu että uskallan heittää. Mä puran mun kiukkua siis alvariinsa heittämällä aggressiivista vastapalloa miehen kommentteihin. Jos se sanoo että mulla otsasuoni pullottaa niin mä vastaan että sillä pullottaa kohta verisuoni nenästä.. Jne jne. Kyllä sitte joskus ku oikein mun boxi palaa niin se kyllä sen myös huomaa että oon tosissani. Mä olen aika verbaalinen ihminen ja osaan olla äärettömän julma ku tosissaan suutun. Pääasiassa mulla käpy palaa ton äijän saamattomuuteen ja dokaamiseen. Esmes eilen sano syöttävänsä jäbälle lounassoseen. Ja sit se painuki vaan pihalle yli puoleks tunniks. Sanomattaki selvää että mä syötin pojan itse. Sitte taulapää tulee sisälle ja rupee kaivaa Vekan kuppii ja lusikkaa pöytään.. Jooei. Meinasin että oisin piilottanu jäbän ja sanonu miehelle jotta se lähti ravintolaan syömään ku ei palvelu pelannu....
 
Minä hakkaan tuota unissani kun se ei herää sen kännyn herätysääneen :eek: No eihän se sitä haittaa, kömpii siitä ylös kun ei jaksa maata minun läiskittävänä. Enkä minä kovasti lyö kun sen verran, että herää :-) Mutta mulla on aina hetken aikaa huono omatunto kun en nätisti herättänyt. Mutta sitten minä nukahdan ite ja unohdan koko asian :-)
 
Takaisin
Top