Meillä minä olen se, kellä on ajokortti ja auto on mun nimissä. Lisäksi minulla on moottoripyörä. Onkohan tämä normaalia että viimeisillä viikoilla tää mamma alkaa haaveilla uudesta prätkästä.
Selailen Nettimotoa lastentarvike kauppojen sijaan. Sit kun apina vähän kasvaa, pääsee mamman kyytiin. Autolla hoidan suurimmat
asiat, kun nuo pitemmät kävelyt tuppaa aiheuttamaan huonoa oloa. Kävellen kaupassa käynti ja kassien kanto ajatuksenakin tekee pahaa.
Mies hoitaa meillä lumityöt. Niitä nyt ei paljoa ole kuin parkkipaikan putsaus. Senkin tein äsken itse supistusten toivossa, mutta eihän se mitään aiheuttanut. Oireettomana menen edelleen, ei kipuja, laskeutumisen tunnetta eikä supistuksia.
Miehen hommiin kuuluu vielä tuon meidän 1,5v 40kg koiran ulkoilutus. Lähtisin mielellään vaikka koirapuistoon, mutta liukastumisriskin ja tuon koiran innokkuuden vuoksi, etenkin muita koiria kohdatessa, en uskalla tällä hetkellä ulkoiluttaa.
Tällä viikolla pitäis vielä palkkapäivän jälkeen käydä hakemassa viimeiset tarvikkeet ja tehdä ruokaa pakkaseen valmiiksi, niin ei tarvitse synnytyksen jälkeen miettiä kokkailuja.
Muuten valmiina ollaan!!!
Perhevalmennuksessa meillä kävi äiti lapsineen ja sanoi fiksusti, että ovat vauva-aikana jakaneet tehtäviä niin, että kummatkin saavat omaa aikaa lapsen kanssa. Koska imettäminen on äidin ja vauvan suhteen muodostumista tukevaa, niin heidän perheessä isä hoiti kylpyhetket. Ajattelin meillekin jotain vastaavia työnjakoja.