• Foorumilla on huoltokatko, joka on alkanut 30.5. klo 21.00 ja päättyy 31.5. klo 5.00.

Yritystä odottavat

Moikka :) Kauhea tarve tulla kirjoittamaan. Itsellä ihan hirveä vauvakuume vaikka esikoinen täytti tänään vasta 2kk. Oikeastaan raskauskuume on ehkä parempi sana. Vielä ainakin yli vuosi odotellaan ennen kuin toista aletaan yrittään. Miehen toiveesta tuo siis. Aluksi hän sanoi ettei halua edes kun yhden lapsen. Itselle jäi raskauden ja vaikean synnytyksen jälkeen olo, että haluan kokea sen vielä uudelleen ja vaikka vauva on ollut melko vaativa niin silti haluan kokea tämän kaiken uudelleen vielä. Järjellä tiedän, että on parempi odotella vielä toisen yritystä, mutta tunne sanoo toista. Tämä ensimmäinen vauva syntyi reilu kaksi vuotta ehkäisyn lopettamisen jälkeen eli toinen lapsi ei edes ole itsestäänselvyys. Tähän kaikkeen nää kuuluisat hormonitkin tekee vielä lisänsä :grin
 
Tervetuloa swannie ja Liirumlaarum. :) Tsemppiä odotteluun! Liirumlaarum, tuo on kyllä vaikeaa kun järki sanoo yhtä ja tunne toista. Tiedän tunteen.
 
Tervetuloa mukaan huomio!
Oi onpa pattitilanne teillä. Toivon mukaan keskustelu auttaa ja mies ei tyrmää ideaa kolmannesta. Se kuume kun iskee, niin ei ole poppaskonsteja. Kuinka koit tuon pienen ikäeron? Meillä ajatuksena pieni ikäero ja aloitetaan toisen yritys toukokuussa.

Ollaan tässä vaiheessa samoilla linjoilla kolmesta lapsesta. Mies on tokaissut ettei hän tule vastustamaan kolmen lapsen haavettani. Ei halua tulla unelmieni tielle. Vaikea selittää miksi niin kovasti yhteensä kolmesta haaveilen. Ollaan miehen kanssa keskimmäisiä kolmen lapsen katraista, varmaan siksi. Se kolmas tuo jotenkin turvaa ja muuttaa perheen dynamiikkaa positiivisesti? :happy: Okei, taidan nyt hourailla tässä ihan tunteella ja taidolla, kun haaveilen rsskaudesta ja vauvoista, isosta onnellisesta perheestä :woot:

Katsellaan tässä, eniten ehkä nyt helpottaa itselläni kun päätin antaa itselleni vapaat kädet haaveilla kolmannesta ihan rauhassa, oli mies mitä mieltä tahansa. Ehtii surra sitten myöhemmin, jos päädytään jäämään kahteen!

Meillä on mukeloilla vähän vajaa 1 v 8 kk ikäeroa ja itse olen kyllä suht pieneen ikäeroon ollut tyytyväinen, vaikka raskastakin on ollut. Raskausaika oli raskas siinä mielessä kun esikoinen oli vielä sen verran pieni ja paljon piti kannella ja nostella jne. ja selvästi kropalla otti muutenkin koville kun oli jonkin verran supisteluita ja vuotoja sekä kipuja ja jäinkin reilu kk ennen äippäloman alkua saikulle töistä, vaikka raskaus muuten sujui hyvin. Mutta kyllähän se raskaus joka tapauksessa kuormittaa ihan eri tavalla kun on jo ennestään lapsi siinä, ei paljoa makoilla ja katsella sarjoja koko päivää (kuten esikoista odottaessa saatoin huonosti nukutun yön jälkeen tehdä :hilarious:).

Vauvavuoteen mahtui myös omat haasteensa, mutta kaikesta on selvitty ja meidän juniori sattui onneksi olemaan hyvin nukkuva ja tyytyväinen vauva:grin Vähän tasapainotti edelleen ajoittain huonosti nukkuvaa, hyvin temperamenttista refluksikkoesikoista. Ja nyt kun kuopus alkaa olla isompi jo, on ihana huomata että kyllä noista on seuraa toisilleen (vaikka välillä tuntuu että saa päivät pitkät toimia erotuomarina vaan...)

En siis tekisi toisen, mutta mahdollisen kolmannen kohdalla haluan ehdottomasti antaa kropalle aikaa palautua.
 
Joo, huhtikuun loppu tai toukokuun alku! Tämä meneillä oleva kierto jätettiin välistä, mutta ensi kiertoon olis sitten tarkoitus yritellä. Jos on ihan normi pituinen kierto, niin ovis varmaan menisi jonnekkin huhtikuun viimeisille päiville tai toukokuun alkuun. :bookworm: Ja onneksi tämän kierron ovis meni jo, niin ei tarvi enää sitäkään surkutella vaan seuraavassa pääsee jo tosi toimiin. :grin Toivotaan meille kummallekin siis toukokuussa plussaa. :)

Vargynja : lle ja Tonninseteli: lle paljon plussatuulia! Toivottavasti pienokaiset tarttuisi pian matkaan. :)

Kohta jännät paikat molemmilla :happy: Nyt kp 11. Ostin nyt sitten mielenkiinnosta rfsu:n ovulaatiotestejä. Vähän on sellainen olo, että vois olla ne ajat nyt. Tänään tuntunut aavistuksen siltä (himot). Haluun vaan mielenrauhan siitä, että mun kroppa pelittää ja kierto on palautunut. Jotenkin se voisi rauhoittaa. Aamulla teen ekan testin :woot: Kauhee tää kun ei millään malttaisi vielä kuukautta odottaa.

Plussia toivotaan yrittäjille! :Heartred
 
Muokattu viimeksi:
Moikka :) Kauhea tarve tulla kirjoittamaan. Itsellä ihan hirveä vauvakuume vaikka esikoinen täytti tänään vasta 2kk. Oikeastaan raskauskuume on ehkä parempi sana. Vielä ainakin yli vuosi odotellaan ennen kuin toista aletaan yrittään. Miehen toiveesta tuo siis. Aluksi hän sanoi ettei halua edes kun yhden lapsen. Itselle jäi raskauden ja vaikean synnytyksen jälkeen olo, että haluan kokea sen vielä uudelleen ja vaikka vauva on ollut melko vaativa niin silti haluan kokea tämän kaiken uudelleen vielä. Järjellä tiedän, että on parempi odotella vielä toisen yritystä, mutta tunne sanoo toista. Tämä ensimmäinen vauva syntyi reilu kaksi vuotta ehkäisyn lopettamisen jälkeen eli toinen lapsi ei edes ole itsestäänselvyys. Tähän kaikkeen nää kuuluisat hormonitkin tekee vielä lisänsä :grin

Mie tiedän tunteen! :grin Niin onko sun mies myöntynyt siihen, että yritätte toista ensi vuonna? Mustakin tuntuu, että tämä on sekoitus raskaus- ja vauvakuumetta. Jokin selittämätön tarve luoda uutta elämää ja lisääntyä viivyttelemättä :rolleyes: Mies on onneksi menossa mukana, eikä pane pahakseen. Hänellä ja veljellään on vain 11kk ikäero ja kolmanteen lapseen ikäero taas 15kk. Ovat siis tosi tiuhaan kaikki syntyneet. Meillä perheessä ikäerot n 2v. Ja toivotaan alkuvuoden vauvaa, niin ei haluta odottaa yrittämistä.

Mutta niin, kova halu on kokea raskaus uudestaan, vainka päässä on myös ajatus, että olisi ehkä hyvä odottaa. Lähinnä mietityttää oman kropan puolesta, että jaksaako se kantaa uutta vauvaa. Ettei satu mitään pahaa, jos raskaudun. Viime raskaudessa mun verenpaineet nousi ja ei ne ihan parhaat ole vieläkään.. Lopussa paineet olivat 170/110 o_O Onneksi ei myrkytystä tullut. Sitä jotenkin petollisesti ajattelee, että kerkeäisi palautua vielä raskauden aikana, kun kunnon mahaakaan ei tule pitkään aikaan :grin
 
Mie tiedän tunteen! :grin Niin onko sun mies myöntynyt siihen, että yritätte toista ensi vuonna? Mustakin tuntuu, että tämä on sekoitus raskaus- ja vauvakuumetta. Jokin selittämätön tarve luoda uutta elämää ja lisääntyä viivyttelemättä :rolleyes: Mies on onneksi menossa mukana, eikä pane pahakseen. Hänellä ja veljellään on vain 11kk ikäero ja kolmanteen lapseen ikäero taas 15kk. Ovat siis tosi tiuhaan kaikki syntyneet. Meillä perheessä ikäerot n 2v. Ja toivotaan alkuvuoden vauvaa, niin ei haluta odottaa yrittämistä.

Mutta niin, kova halu on kokea raskaus uudestaan, vainka päässä on myös ajatus, että olisi ehkä hyvä odottaa. Lähinnä mietityttää oman kropan puolesta, että jaksaako se kantaa uutta vauvaa. Ettei satu mitään pahaa, jos raskaudun. Viime raskaudessa mun verenpaineet nousi ja ei ne ihan parhaat ole vieläkään.. Lopussa paineet olivat 170/110 o_O Onneksi ei myrkytystä tullut. Sitä jotenkin petollisesti ajattelee, että kerkeäisi palautua vielä raskauden aikana, kun kunnon mahaakaan ei tule pitkään aikaan :grin


Joo on mies myöntynyt :) Toissapäivänä lyötiin lukkoon uuden yrityksen alotuksen ajankohta monien keskustelujen ja pohdintojen jälkeen :)
 
Onpas tästä tullut aktiivinen ketju! No hyvä niin. :)

Tervetuloa kaikille uusille siis tasapuolisesti!

Toivotaan tänne oikein kunnon plussa aaltoa nyt kevään kunniaksi, kun monilla tuntuu olevan piankin yritys ajankohtainen.

Meillä alkoi yk 4 ja nyt piinaillaan dpo 3.
Vielä seuraava kierto varmaankin koitetaan hyödyntää, mutta sitten luulen että yritys jäänee tauolle ja jään tänne palstalle kuumeilemaan kolmannesta. Seuraava sopiva ajankohta olisi varmasti muutaman vuoden päästä sitten, enkä kyllä tiedä miten päin tässä malttaisi odottaa. :nailbiting:
Toisaalta tuskin ne tsäänssit odottamallakaan paranee kun biologinen kello vaan tikittää!

Aurinkoista pääsiäistä myös kaikille! :happy:
 
Mie tiedän tunteen! :grin Niin onko sun mies myöntynyt siihen, että yritätte toista ensi vuonna? Mustakin tuntuu, että tämä on sekoitus raskaus- ja vauvakuumetta. Jokin selittämätön tarve luoda uutta elämää ja lisääntyä viivyttelemättä :rolleyes: Mies on onneksi menossa mukana, eikä pane pahakseen. Hänellä ja veljellään on vain 11kk ikäero ja kolmanteen lapseen ikäero taas 15kk. Ovat siis tosi tiuhaan kaikki syntyneet. Meillä perheessä ikäerot n 2v. Ja toivotaan alkuvuoden vauvaa, niin ei haluta odottaa yrittämistä.

Mutta niin, kova halu on kokea raskaus uudestaan, vainka päässä on myös ajatus, että olisi ehkä hyvä odottaa. Lähinnä mietityttää oman kropan puolesta, että jaksaako se kantaa uutta vauvaa. Ettei satu mitään pahaa, jos raskaudun. Viime raskaudessa mun verenpaineet nousi ja ei ne ihan parhaat ole vieläkään.. Lopussa paineet olivat 170/110 o_O Onneksi ei myrkytystä tullut. Sitä jotenkin petollisesti ajattelee, että kerkeäisi palautua vielä raskauden aikana, kun kunnon mahaakaan ei tule pitkään aikaan :grin

Minulla oli esikoisen jälkeen tuollainen hirveä raskaus- ja vauvakuume, eli tiedän tunteen varsin hyvin :grin nyt se on siinä mielessä erilaista, että haluaisin kyllä vielä olla raskaana ja saada vauvan :shy: mutta en just nyt heti!

Vaikka en kyllä tiedä että loppuuko se raskauden- ja vauvankaipuu ikinä :shy:
 
Mä tuun varovasti tänne jo kuumeilemaan, vaikka ihan ei vielä ole yritys ajankohtaista. Numero kolmosta ollaan pohdittu ensi vuodelle. Aikaisemmat tyypit 10/15 ja 4/17.
 
huomio, Mä jotenkin ajattelen että sen tuntee ja tietää sitten kun lapsiluku on täynnä. Tosin, meilläkin tilanne elänyt niin paljon että jossain kohdin on puheissa mainittu jo neljäskin, joten mene ja tiedä siitä sitten. Tuohon kuumeiluun siis, että ehkä se joskus se heltyy. :)

Tervetuloa liliina! :)
 
huomio, Mä jotenkin ajattelen että sen tuntee ja tietää sitten kun lapsiluku on täynnä. Tosin, meilläkin tilanne elänyt niin paljon että jossain kohdin on puheissa mainittu jo neljäskin, joten mene ja tiedä siitä sitten. Tuohon kuumeiluun siis, että ehkä se joskus se heltyy. :)

Tervetuloa liliina! :)

Minä luulen että vaikka tuo kolme tulisi täyteen,t mikä tuntuu minulle olevan se the lapsiluku, että kaipailisin siltikin raskaana olemista, synnyttämistä ja sitä ihanaa vastasyntynyttä :Heartred:hilarious:
 
Hei kaikki :), mä voisin myös tulla tänne juttelemaan kun tässä nyt odotellaan, että pääsee taas yrittämään uudestaan. Meillä meni maaliskuun alussa kovin odotettu raskaus kesken viikolla 20 ja sen jälkeen on tulleet ajallaan yhdet kuukautiset, mutta nyt huomattiin että raskausmateriaalia on yhä kohdussa ja se pitäisi poistaa tämän kierron aikana. Tästä seuraavassa kierrossa ei myöskään voida vielä yrittää, koska osallistutaan keskenmenoihin liittyen sellaiseen tutkimukseen ja tutkimushetkellä ei saa olla raskaana.

Tässä olen jo kahden keskenmenon jälkeen ollut ihan varma että haluan lopettaa yrittämisen kokonaan, mutta en kyllä sittenkään ole vielä valmis luovuttamaan. Eli heti kun tästä selvitään niin yritys jatkuu :) Haaveena olisi ensimmäinen lapsi.
 
Minä luulen että vaikka tuo kolme tulisi täyteen,t mikä tuntuu minulle olevan se the lapsiluku, että kaipailisin siltikin raskaana olemista, synnyttämistä ja sitä ihanaa vastasyntynyttä :Heartred:hilarious:

Voihan se näinkin olla! :hilarious:
Ja synnyttäminen on ihan lempipuuhaa, hehee. :p
 
"Mietitään sitä yrittämistä sitten syksyllä", hän sanoo. "Mitenkäs se varmat päivä -systeemi menikään?" hän kysyy. Mä jotenkin näkisin, että kesävauva on vaarassa muuttua talvivauvaksi.
 
Heippa! :greet025

Liitynpä minäkin seuraan. Joskus vuonna 2014 olen viimeksi foorumilla pyörinyt, kun ensimmäistä kuumeilin ja hän saikin alkunsa melko pian. Esikoinen syntynyt siis 2015. Toista ei oikeastaan ehtinyt niin edes kuumeilemaan, vaan se oli lähinnä sellainen selviö, että haluttiin sisarus suht pienellä ikäerolla. Kuopus syntyi 2017. Meidän perhe oli valmis... HÄH, vai onko??

Ikinä en ole lapsena tai nuorena haaveillut lapsista. Se on vaan ollut sellainen epämääräinen asia, että joo varmaan lapsia joskus.. mutta ai kolme!!! Enpä olisi itsestäni 10 vuotta sitten uskonut. :woot:

No tässä sitä ollaan ja kuumeillaan. Kai se tuli sellainen ”nyt tai ei ikinä enää koskaan”- fiilis. :Heartpink Tilanne on nyt siis se, että ollaan annettu tälle mietinnälle aikaa, sillä molemmista meistä tuntuu, että kolmas lapsi olisi varsin mahdollista, mutta kumpaakin mietityttää aloittaa taas alusta. Huomaan kuitenkin, että molemmat puhuu siihen suuntaan, että ”sitten kun ois vauva” positiivisessa mielessä. Ja asiasta on avoimesti miehen kanssa keskusteltu alusta saakka (muutama kuukausi tässä).

Kesään mennessä ollaan sovittu tekevämme päätös ja katsotaan kävisinkö sitten otattamassa kierukan pois. :wink

Jostain syystä alkanut mietityttää myös se, että jospa sitä ei niin helposti raskaaksi tulekaan. Kaksi ensimmäistä saanut alkunsa helposti, mutta ikää tässä nyt on jo taas noin 4 vuotta enemmän kuin edellisellä kerralla raskautuessa ja tuo kierukkakin on uusi asia verrattuna edelliseen kertaan. Oliko niin, että jollain täällä oli juuri kokemusta siitä ettei seuraavat lapset/lapsi tullutkaan niin helposti kuin eka tai toka? :bored:
 
Tervetuloa uusille! :happy:

Siija, itselle olisi ensimmäinen ja jännittää niin paljon kuinka kauan yritys tulee kestämään. Eipä sitä voi tietää ennenkuin alkaa sitten yrittämään, toivottavasti mahdollisimman vähän aikaa tietenkin:angelic:

Eipä oo paljon ollut kirjoitettavaa, kesäkuuta edelleen odotan. Viime viikolla oli normaalia enemmän pupuilua, oisko ovis ollut tai sitten vaan tää koronaeristäytyminen... en testaile ovista ja kierrot muutenkin niin sekaisin. Flokin muuttaa ennusteitaan jos sinne mitään oireita heittää...:dead:
 
Liitynpä minäkin tänne haaveilemaan :greet025
Pikku mies reilu 4vko vanha :Heartred
Kiireellisen sektion takia täytyy odottaa nyt ainakin vuosi ennenkuin voidaan ruveta yrittämään toista lasta. Itsehän olin oikeastaan jo synnärillä valmis vetämään koko homman uudestaan läpi :hilarious: tämä kyllä varmasti johtunee siitä että synnytys oli valtava pettymys itselle. Kiireellisen sektion syynä pitkittynyt synnytys, vauva ei laskeutunut alas. Sektion jälkeen näin vauvan vain vilaukselta salissa ja seuraavan kerran vasta kolmen tunnin päästä sillä kätilöt eivät lupauksista huolimatta tuoneet vauvaa ja isää heräämöön mun luokse. Vauvalla ja itsellä oli kaikki hyvin joten ei johtunut siitä. Suurin pettymys siis itselleni oli kun en saanut kokea sitä kauan haaveilemaani hetkeä kun saan vauvan heti rinnalle :sorry:
Olen aina haaveillut lapsista pienellä ikäerolla. Nyt nautitaan esikoisen vauva ajasta ja vuoden päästä jos päästäisiin hänelle sisarusta yrittämään :Heartred
 
Oliko niin, että jollain täällä oli juuri kokemusta siitä ettei seuraavat lapset/lapsi tullutkaan niin helposti kuin eka tai toka? :bored:

Heippa Siija! :greet025
Joo meillä ainenkin tälläinen tilanne, eli kaksi lasta löytyy 11/15 ja 10/17. Molemmat tärppäsivät kerta laakista. Tjottailtiin niin 12/18 alkoi raskaus joka meni varhain kesken. Ja nyt virallisesti kolmosta yritetty jo 4 kiertoa.. Ikää +30. En kyllä ikinä ole mitenkään pitänytkään itsestään selvyytenä että raskautuisi helposti, mutta kun niin aiemmin on käynyt niin pistäähän se miettimään.
 
Takaisin
Top