Yritystä odottavat

Jalat ristissä onnellisesti oviksen ohi. Ensi kierrosta sitten tulisi yk1. Korona stressaa. Olen nyt ollut kaksi viikkoa kotitoimistolla ja maanantaina pääsen onneksi takaisin toimistolle kun tehdään kollegan kanssa *kuvitteellisesta* läpystä vaihto :smug:

Onneksi viikonloppu edessä. Jos vaikka vähän hyvää ruokaa, vähän viiniä ja leffaa. Eilen oli ensimmäinen kilpatanssitunti online. Ihan ei tää meidän olohuone riitä laajempiin kuvioihin, mutta hienosti raivaamalla mahtui tekemään jiven painonsiirtoja yhdessä miehen kanssa :playful:
 
Kuulostaapas kivalta tuo kilpatanssitunti kotoa! :happy:Onko teidän yhteinen harrastus?
Mekin ollaan siirretty meidän kuntosalit ja joogat tänne kotiin ja lapsetkin innostuneet siinä sivussa. :)

Tsempit tulevaan yrityskiertoon!
 
Pitäisi ottaa niskasta kiinni ja aktivoitua kirjoittamaan tännekkin, mutta kun ei oikein oma tilanne muutu mihinkään ja yritystä varsinaista ei ole vaikkakin ilman ehkäsyä tässä mennään. Ilman ehkäsyä melkein koko ikäni ja yhden lapsen syliin asti hoitojen kautta saanut ja yhden kohtukuoleman kokenut myös. Nyt kääntyi 0:00 31kp mulle ja parasta toivon, ettei aivan mahdottoman pitkäksi kierto nyt veny. Päivät menee nykyään meillä sisätiloissa koronaa peläten kuulutaan kaiken lisäksi pojan kanssa riskiryhmään. Yrityksen suhteen se näillä näkyminen alkaa miehen armeijan jälkeen+ jonot hoitoihin silloin piinaus alkaa. Kaikki hoitojen suhteen riippuu tottakai tarjoavatko hoitoja meille kaiken pojan syntymän aikaan johtuvien asioiden jälkeen( alle 1kg keskonen, verenmyrkytys, kohtutulehdus ja repeäminen kohdun) myös kysymykseen kuuluu tottakai onko terveys puolella este raskaudelle kaiken tuon kokeman jälkeen. Ajatus oli jo keväällä soitella Naikkarin Tilkkaan HUS:iin,että tarjoavatko hoitoja miehen armeijan jälkeen tämä korona tuli ja hoitoja peruutettu HUS:issa myös niin tilanne muuttui kyselyyn liittyen.
 
Kuulostaapas kivalta tuo kilpatanssitunti kotoa! :happy:Onko teidän yhteinen harrastus?
Mekin ollaan siirretty meidän kuntosalit ja joogat tänne kotiin ja lapsetkin innostuneet siinä sivussa. :)

Tsempit tulevaan yrityskiertoon!

Joo kilpatanssia harrastin itse pentuna useamman vuoden kunnes salibandy vei mukanaan ihan liigatasolle asti. Sitten useamman vuoden jälkeen ja uudelle paikkakunnalle muuttaneena huomasin Facebookissa mainoksen, että järjestävät kilpatanssitunteja ihan tuossa kilsan päästä meidän kämpiltä niin houkuttelin miehen mulle pariksi :happy: Siinä nyt sitten yksi yhteinen harrastus! Uskon, että auttaa paljon, kun on hyvät valmentajat - Ihan MM tasolla meriittiä keränneet ja miesvalmentaja on todella hauska tyyppi, jokainen aloittanut pari on vielä mukana ryhmässä. Ne on kivoja tunteja, ei voi ikinä ajatella mitään muuta kun sitä mitä tekee sillä hetkellä. Aivonollaus.
 
Moi! Passaako liittyä tänne joukkoon? :happy: Olen kolmekymppinen, pari kuukautta sitten esikoistytön synnyttänyt nainen. Päätettiin miehen kanssa, että yritetään uutta raskautta jo tänä vuonna. Toiveissa pieni, noin vuoden ikäero. Varmaan toukokuussa yritetään aikaisintaan.

Olen ollut lähes alusta lähtien osaimetyksellä. Ei oo imetys ihan onnistunut/ollut varmuutta siinä ja nyt olen lopettanut imetyksen.

Osaatteko sanoa voiko ovulaatio tulla pitkän jälkivuodon aikana, osaimetyksellä ollessa? Jälkivuoto kesti kuusi viikkoa, joista viimeiset n.pari viikkoa oli tuhruvuotoa. Yhtään mitään ei runsasta ja sitkeää valkovuotoa lukuunottamatta ollut vuotanut vähän päälle viikkoon. Nyt pari päivää on nipistellyt menkkamaisesti alavatsaa ja tänään tullut ihan minimääriä kirkasta verta ja värjäytynyttä valkovuotoa. Aivan kuin aina ennen menkkojen varsinaista alkamista. Voisiko jo nyt olla menkat tuloillaan? o_O Vai voiko olla, että jälkivuoto alkaa uudestaan.. Eikös se ois aika huono merkki..

Vähän jännittää kyllä uusi yrittäminen näin nopeasti. Vinkkejä kellään? Rautaa syön, että saisin raskaudessa huvenneita varastoja takaisin. Liikuskelen ja koitan syödä järkevästi vaihtelevalla menestyksellä :)

Meillä ei korona nyt vaikuttanut tähän ajatukseen uudesta raskaudesta. Toki mietityttää paljon, että miten se voi vaikuttaa, jos tulisi raskaana ollessa. Toivottavasti menee ohi. Olisihan se varsin ikävää, jos se estäisi esim miehen läsnäolon ultrissa.
 
Muokattu viimeksi:
Moikka, oon ihan uus koko foorumilla ja aattelin että tää ketju ois ehkä mulle se oikea paikka.

Muutaman sivun verran lueskelin teidän juttuja tässä, ja eroan teistä sillä että meillä yritys ei oo vielä lähimaillakaan, on puhuttu että joskus parin vuoden päästä vasta alettais yrittämään. Mutta tää oma vauvakuume on sen verran kova että pakko tätä on päästä jonnekin purkamaan. Lapsia ei siis kummallakaan vielä ole. Mutta oon oikeestaan haaveillu äitiydestä niin kauan kun muistan, ja tää lähes täyspäivänen kunnon vauvakuume on ollu päällä nyt semmosen reilun vuoden. Jotenki hassusti löydän itteni joka ilta selaamasta kaiken maailman vauvafoorumit ja ryhmät ja muut:smiley-angry003 Ystävät ja mies kyllä tästä tietää, mutta silti ei jotenkin osaa puhua tästä kalvavasta olosta kellekkään, tuntuu ettei monikaan tajuais tätä jos ei oo ite kokenu/käy läpi samoja fiiliksiä. Ja jatkuvasti joka toinen tuttu ilmottaa somessa perheenlisäyksestä ja lähipiiriin tuli tänä vuonna vauva, eikä nää helpota omaa oloa ollenkaan. En vaan jaksais oottaa, mutta pakko:sad010
Ollaan onneksi kuitenkin vielä nuoria, itse 23 ja mieskin alle 30. Jotenkin vaan tuntuu ettei tätä oloa kestä millään, kun oon aina unelmoinu siitä että saisin lapset jo nuorena, ja kun ei voi tietää että kuinka kauan yritykseenkin voi mennä. Ja sit se pahin että mitä jos käykin niin ettei vois ees saada ollenkaan. Ääh. Kauhee vuodatus, mutta joo tämmösiä fiiliksiä täällä.:greet025
 
Mamiliksi kai se ovulaatiokin voi jo aikaisin tulla. Mulla alkoi kummankin jälkeen menkat tosi aikaisin, heti jälkivuodon perään vain pienellä tauolla :) Esikoista osaimetin ja kuopusta kokonaan vielä siinä vaiheessa.

Ja Beebellekin tervetuloa kuumeilemaan :)

Mulla on nyt ollut vähän alakuloinen loppukuu. En ole osannut päästää irti siitä ajatuksesta, että meille pitäisi olla vauva nyt. Laskettua aikaa en edes tarkemmin muista, mutta tässä kuussa se olisi ollut. Ja tuon takia nämä menkat nyt ärsyttää niin paljon :shifty:

Tiedän jo mitä mieltä mies on, mutta kai mä otan vielä kerran puheeksi. Silleen että kerron, että mä tahtoisin kolmannen nyt. Että kunnioitan myös hänen päätöstään, mutta että mun mieleni ei ole muuttunut ja jään odottelemaan milloin hän on valmis. Koska siitä on kyllä puhuttu ja mieskin on ajatuksella, että sitten joskus.

Mä vaan tahtoisin jatkaa yrittämistä heti, koska onhan tässä jonkun aikaa yritetty ilman tulosta :sad001
Entä jos sitä ei tulekaan.
 
Muokattu viimeksi:
Mamiliksi kai se ovulaatiokin voi jo aikaisin tulla. Mulla alkoi kummankin jälkeen menkat tosi aikaisin, heti jälkivuodon perään vain pienellä tauolla :) Esikoista osaimetin ja kuopusta kokonaan vielä siinä vaiheessa.

Ja Beebellekin tervetuloa kuumeilemaan :)

Mulla on nyt ollut vähän alakuloinen loppukuu. En ole osannut päästää irti siitä ajatuksesta, että meille pitäisi olla vauva nyt. Laskettua aikaa en edes tarkemmin muista, mutta tässä kuussa se olisi ollut. Ja tuon takia nämä menkat nyt ärsyttää niin paljon :shifty:

Tiedän jo mitä mieltä mies on, mutta kai mä otan vielä kerran puheeksi. Silleen että kerron, että mä tahtoisin kolmannen nyt. Että kunnioitan myös hänen päätöstään, mutta että mun mieleni ei ole muuttunut ja jään odottelemaan milloin hän on valmis. Koska siitä on kyllä puhuttu ja mieskin on ajatuksella, että sitten joskus.

Mä en vaan tahtoisin jatkaa yrittämistä heti, koska onhan tässä jonkun aikaa yritetty ilman tulosta :sad001
Entä jos sitä ei tulekaan.

Alkaa vaan enemmän ja enemmän vaikuttaa, että nämä voivat olla kuukautiset. Tihkuu taas jo hitusen enemmän kuin eilen ja nipistelee. Jälkivuodon aikana ei nipistellyt yhtään. Juurikin noin kolmisen viikkoa sitten vähensin imetystä melko reilusti ja siirryttiin enemmän korvikkeeseen. Ovulaatio olisi voinut tapahtua sen jälkeen. Ja vajaa viikko sitten oli alakuloa ja toivottomuutta. Mieskin jo kysyi onko sulla menkat tulossa. Itselläni kuukautisiin liittyy selkeitä pms oireita. Olisipa menkat, vaikken niistä tykkää yhtään.. toinen vaihtoehto on kai sitten kohtutulehdus, jos istukan repale on jäänyt sinne :sad001 Pitää kuulostella pari päivää! Paleltaa jotenkin kauheesti, lämpö 35,7 :confused005

Flikka, harmi ettei mies nyt meinaa lämmetä ajatukselle. Tuo sitten joskus on melko laaja käsite o_O Minkäs sitä kuumeelleen mahtaa, ymmärrän kyllä. Ite oon ajatellut, että parempi vaan nyt heti. Kaikkea voi keretä tapahtumaan vaikka jo vuodessa, eli tilanne voi olla ihan eri vaikka vuoden päästä tai kahden, jos yritystä lykkää. Sairastuminen, onnettomuus ym. Aina tulee pelko, että tulee jokin este ja sitten on liian myöhäistä :sorry: Ei oo niin sanotusti takeita. Ja jos osoittautuu vaikeuksia raskautumisessa, niin olisi enemmän aikaa yrittää..
 
Tervetuloa joukkoon Mamiliksi ja Beebe.

Mamiliksi, kyllähän se kierto alkaa osalla pyöriä nopeasti synnytyksen jälkeen, mutta en kyllä osaa sanoa kuinka nopeasti. Pitäisi kuitenkin mahdollisena että vuotosi on kuukautisvuotoa. Toivottavasti ei ainakaan mitään ikävää.

Tsemppiä pitkään odotukseen Beebe. Ehkä sinun kannattaisi puhua miehen kanssa asiasta josko ei ihan kahta vuotta tarvitsisi odottaa. Ellei sitten syynä ole jokin muu kuin se ettei mies halua vielä tai koe olevansa valmis tms.

Voimia flikka. :Heartred Ei ihme jos asia nousee vielä tavallista enemmän pintaan kun se piti olla laskettu aika on lähellä. "Sitten joskus" on kyllä rasittavan epämääräinen ajanmääre.
 
Niin ja se voi olla että "sitten joskus" se ei enää onnistukkaan. Tämän sanoin siksi että itse olen alkanut pohtia miten asiat voivat oikeasti muuttua ja että moni ei tuu ajatelleeksi sitä ettei se ehkä enää myöhemmin olekkaan mahdollista? Sekin olisi hyvä pitää mielessä.

Tervetuloa mukaan Mamiliksi ja Beebe!

Hyvin voisi olla myös menkat kyseessä Mamiliksi!
Tiedän jokusen joilla alkanut melko pian synnytyksestä ja ainenkin oireet voisivat hyvin sopia kuvaan.

Beebe, Saanko udella onko jokin syy tuolle parin vuoden rajalle? :) Itsekin olen kärsinyt jo nuoresta vauvakuumeesta! Ihanan miehenikin löysin jo nuorena ja juuri hänen kanssaan perheen halusin perustaa. Saimme esikoisen kun itse olin 26v ja mies 24v. Mutta olen aina pohtinut että miksi emme perustaneet perhettä jo aiemmin. Nyt olemme 31v&29v.
 
Mamiliksi, tervetuloa! Mulla tuli kuukautiset 6 viikon päästä synnytyksestä, joten on ihan mahdollista että tulevat aikaisin. Olin myös osaimetyksellä. :)

Beebe: lle myös tervetuloa! Se kuumeilu on niin kamalaa, kun asialle ei voi tehdä mitään! Tuntuu että kuukaudet, viikot ja päivät on niiiiiiin pitkiä. Mä kuumeilen meidän ekaa melkein vuoden, kun oli häät enkä halunnut ennen niitä raskautua. No nyt tämän toisen kanssa on taas jouduttu kuumeilemaan puolisen vuotta, kun piti lähteä matkalle - joka sitten peruuntuikin. Nyt tämä kierto pitäisi vielä lusia pois, ja sitten päästään yritykseen. Mut tuntuu että tämäkin kierto on kestänyt jo vuoden, koska noh odottavan aika on PITKÄ :grin

flikalle tsemppiä :Heartred Mun mies on usein kans sellanen " katotaan sitten..." ja mä haluaisin vastauksen ja tarkan ajan, enkä mitään epämääräisiä mutinoita. :scratch
 
Kiitos tsempistä @Vargynja :Heartred Yritän kyllä aina välillä ottaa asiaa varovasti puheeksi, mutta vastaus on aina sama että "tästä ollaan puhuttu jo monesti ja tiedät ettei vielä oo sen aika". Tosi turhauttavaa, mutta pakko odottaa että mieskin tuntee ajankohdan sopivaksi ja on valmis... Tuntuu hälle olevan aika tarkka tuo parin vuoden odottelu vielä:pale @Miitu tosiaan mies kokee ettei ole vielä valmis isäksi ja hän haluaisi elää vielä tätä meidän rentoa ja vapaata arkea ja elämää ennen lapsia. Toki ois paljon eteenpäin jos saisin aikaistettua yritysaikeita edes piiikkkuisen :angelic: ja @Adiela totta, kamalaa on ja aika matelee!! Ja apua mikä ralli sullakin, yhtä odottelua vaan :laughing002 mutta siellä on jo yritys toosi lähellä!! :hello2

Tsemppiä @flikka, inhottava tilanne :sad001 yks kaikkien aikojen rasittavin kommentti on toden teolla "sitten joskus"...
 
Pian kääntyy täällä 33kp täällä nyt parina päivänä niin kovasti ollut etova olo ja rinnatkin kasvanut ja raskaat myös vatsassa sellainen turvonnut olotila. Kuukautisista ei mitään hajua, kun on ollut 10-150kp mittaisia kiertoja tämän 1v aikana. Tässä kuussa kans tuli 1v hätäsektiosta.
 
No sepä just, että meillä kuitenkin useampi kuukausi yritystä takana. Kaikki aiemmat ovat alkaneet niin helposti, että kyllähän tässä on huomattavissa muutosta o_O

Ei mies mitenkään turhaudu mun vihjailuun. Hymähtelee vaan.
Ehkä mä otan ihan vakavasti puheeksi, että ymmärtääkö edes, että ei välttämättä sitten tulekaan. Kunhan nää menkat nyt on ohi, etten ylireagoi hormonihuuruissa :rolleyes: Siihenkin nimittäin usein sorrun tälleen menkka-aikaan.
 
Kiitos tervetuliaistoivotuksista :happy: Kyllä tää nyt vaan vuotaa sen verran, että menkat nää pitäis olla. Pakko kai se on uskoa. Aion kyllä vielä tänään kysyä neuvolasta tarviiko olla huolissaan. Itselläni on aina 11v lähtien olleet säännölliset (30pv), alkupäivinä runsaat ja yhdellä välipäivällä lähes viikon kestävät menkat ja vatsa aika kipeä ensimmäisenä päivänä. Nyt vaan ajoittain toispuoleisesti särkenyt, eikä vielä ihan niin runsaat. Ennen näitä tosiaan myös juili ikäänkuin munasarjoja ja vatsa oli jotenkin pinkeä.

Saa nähdä mitä seuraavaksi ja pysyvätkö samanlaisina, säännöllisinä :rolleyes: Ajatella, jo noin 20 vuotta tullu menkat :facepalm: Noin 230kpl menkkoja. Pelottaa, että munasolut loppuu :wtf: Biologinen kello tikittää kovemmin nyt, kun on yksi lapsi ja katselee hänen tuossa nukahtavan pupuja katsellen. Toivottavasti vaan kaikki raskaudutaan pian. Todella toivon kaikille sen onnen tapahtuvan :Heartred

Mitäs muiden viikkoon kuuluu?
 
Muokattu viimeksi:
Mamiliksi, Ja menkathan voivat täysin muuttua! Mulla oli ennen lapsia ihan tosi epäsäännölliset kuukautiset. Vuodin 7 päivää putkeen runsaina ja ensimmäiset pari päivää niin kivuliaat että useimmiten täytyi lääkitä.
Raskauksien jälkeen suht täsmällinen kierto, vuotoa vain noin 3-4 päivää keskimäärin ja ei kipuja enää. :)

Meidän viikko toistaa aika samaa kaavaa täällä kuin aiemmatkin, eli eristyksissä olemme. Mies pakertaa viimeisiä etäpalavereita ennen lomautusta, kun minä sain juuri lapset päiväunille. Ajattelin nauttia kupposen kahvia kaikessa rauhassa ja pohdiskella sisustusjuttuja. Kun näin keväisin inspiraatio iskee! :happy:
Täytyisi lasten kanssa myös askarrella pääsiäisjuttuja.
Meillä on aina vieraillut sukulaisia pääisäisen pyhinä ja nyt hieman haikeaa kun ketään ei ole tulossakaan. :sorry:
Silti juhlimme hyvän ruuan merkeissä ja täytyy varmaan juustokakkukin leipoa.
Mitenkäs muilla tämän koronan keskellä, aiotteko silti juhlistaa? :)

flikka
, Tsempit miehen kanssa keskusteluun. Toivottavasti tuottaa tulosta. :wink
 
Meillä on esikoinen nyt kokoajan kotona tämän erityistilanteen takia. Tavallisesti käy osa-aikaisesti päiväkodissa. Onhan tämä kombo tavallista, koronatonta arkea raskaampi, mutta ollaan saatu nyt arki ihan mukavasti pyörimään. Pääsiäistä aiotaan viettää tavalliseen tapaan. Me ei muutoinkaan vietetä pääsiäistä sukulaisten kesken niin ei haittaa ettei se nytkään onnistuisi. Pääsiäisaskartelut ja suklaamunien syönti on jo aloitettu. :) Rairuohoa ei huomattu laittaa ajoissa kasvamaan, pitää katsoa laitetaanko vähän myöhässä vai jätetäänkö vain väliin. Muutoin olisi kyllä kiva nähdä ihmisiä, mutta parempi näin ettei korona leviä.
 
Tänään koristeltumiin virpomisoksia. Mummolaan virvotaan etänä ja loput laitetaan tien varteen "etävirvonta"-kyltin kera, saavat naapurit ottaa mukaan jos tekee mieli saada jotain "tuoreeks, terveeks" (luulisin kelpaavan kaikki loitsut tähän maailman aikaan).

Pääsiäisenä mummo on laittanut pääsiäislangan suklaamunineen ym aarteineen, mikä ei tänä vuonna onnistu. Ajattelin että pääsiäispupu kiertää meidät viruksen vuoksi mutta jättää kartan pihalle piilottamistaan munista. Siis jos tuo hanki sulaa siihen mennessä... Rairuohoa ei ole mutta idätetään kasvihuonetta varten vihanneksia ja niiden kasvua lapset seuraa.

Mitä siihen yritykseen tulee, olin ajatellut ettå pääsiäisen jälkeen sitten. No, ei olla vielä aloittamassa kun katellaan noi työkuviot ensin mutta tässä tajusin ettei mun kierto ole vieläkään alkanut. "Vauva" on 1v7kk. No, kiirekös tässä, menkattomuus on ihan jees...
 
Täällä pitäisi just kolkutella ovulaatiopäivät, joiden ohi nyt kiltisti odotellaan. Toki mullakin kierrot vähän heittelee joten ois mahtavaa mikäli ovulaatio oliskin vaikka viikon päästä, niin voitaisiin hyödyntää. Mut tänään on kyl ollut muutamia ovisoireita joten eiköhän se tässä piakkoin tule. o_O

Noin muuten ollaan täällä maaseudun rauhassa keskenämme, mies etähommissa ja minä pojan kanssa kotosalla. Ei olla nähty ketään muita. Kaupassa toki on tarvinnut muutaman kerran käydä, mutta kyllähän tämä aika mökkihöperö menoa on. :grin Kyllähän tähän jo omalla tavallaan on tottunut, vaikka ei mitenkään kiva tilanne ole. Mulla on hirveä ikävä meidän sukulaisia, ja mun ja pojan harrastuksia. Onneksi voi haaveilla ja kuumeilla vauvaa, siitä tuntuu saavan aina ekstra annoksen iloa ja positiivisuutta myös tulevaan. :happy:
 
Takaisin
Top