Meillä on sama juttu. En voi yksin päästää pihaa pidemmälle. Nyt sai vielä naapurista pyörän, joka hetken liian iso vielä.
Yks kaveri tossa lähellä olis, samanikäinen kuin teillä, mutta yleensä hän aina norkoilee meidän lähellä ja tulee tänne, mutta
sitten sinne ei ikinä oikein sovi mennä. Aluksi luulin, että se johtui meidän pojasta, mut nyt kun tunnetaan perhettä paremmin, niin
heidän rytminsä ja elämänsä vain ovat niin erilaisia kuin meidän, että heidän on vaikea ikinä antaa sopivaa aikaa meille. Ei se
oikein niinkään voi mennä, että heidän poika on aina täällä. Meidän pojalla ainoat harrastuksetkin on sellaiset, että käyn perheliikunnassa pojan ja pikkusiskonsa kanssa ja poika käy sählyssä isänsä kanssa. Sählyssä muut ovat normilapsia ja koska
meidän poika ei kestä häviötä (maila lentää ja hän huutaa niin, että muut pelkää), niin katsoimme parhaaksi, että isä menee mukaan pelaamaan. Iskähän meillä tykkää sählystä, siinä se käsikin murtui![]()
Ei kyllä oo reilua vaan toisen tykönä nortoilla, täytyisi kyllä olla molemminpuolista kyläily.
Jotenki vaikeita tuntuu olevan nää kaverijutut varsinkin kun vasta opettelee tätä kaveeraamista vapaa ajalla
Raskausbussi
Melanooma mun pahin pelko ollut. Itse pelästyin 2012, kun menin omalla lähetteellä papakokeeseen ennen kuopuksen yrittämistä ja olikin ilmennyt solumuutoksia. Neuvolasta kuitenkin sanottiin, että voi yrittää raskautta ja asiaa seurataan. Synnytyksen jälkeen tsekattiin eikä muutoksia enää näkynyt. Oli kumma juttu, mutta onneksi kaikki oli hyvin. Seuraava papakoe oli 2015 eikä siinäkään mitään näkynyt. Toivottavasti sulle tulee hyviä uutisia! Ja oot ihan oikeassa, nautitaan arjesta
Mulla siis kp9 tänään.
