Ristiäiset/Nimiäiset

Mä oon varmaan jotenkin taikauskoinen tai jotain, mutta en uskalla lyödä nimiäispäivää lukkoon, ennen kuin ollaan vauvan kanssa kotona ja molemmat kunnossa. Toki aina voi perua/muuttaa, jos jotain varauksia olisi, mutta kuitenkin :).
 
Me aiotaan pitää vauvalle nimiäiset, koska ei miehen kanssa kumpikaan kuuluta kirkkoon eikä koeta uskonnollisia juttuja muutenkaan omaksemme. Molempien suvussa on kuitenkin muutamia ihmisiä, joille kirkolla ja sen opetuksilla on jokin merkitys, ja esim. oma äitini on jo moneen otteeseen vääntänyt siitä, emmekö kuitenkin kastaisi lasta kirkkoon.

No, emme, koska emme pidä sitä itsellemme tärkeänä rituaalina. Lapsi saa itse valita kasvettuaan, haluaako kuulua kirkkoon tms., vaikka en usko, että me vanhempina varsinaisesti kannustaisimmekaan häntä siihen suuntaan.

Mites te muut, jotka aiotte pitää vauvoillenne nimenantojuhlat, millaista sisältöä olette ajatelleet kekkereihin? Mulle on tärkeää, että syntynyttä vauvaa juhlistetaan läheisten ja ystävien läsnäollessa, ja haluan, että tilaisuus on lämminhenkinen, kaunis ja leppoisa. Sellainen, että siitä jää hyviä muistoja, kuvia, ruokaelämyksiä jne.

Missä muut aiotte järjestää nimiäiset? Me ollaan tuumattu, että ehkä kotona, viedään vaan koira siksi aikaa hoitoon, jos vieraita tulee enemmälti. Tehdään tarjoilut kuitenkin itse, tulee taloudellisestikin edullisemmaksi. Entä ketä aiotte kutsua nimiäisiin, miten laajalti sukua, ystäviä jne.? Mitä ohjelmaa olette miettineet? :)

Nessu 31+4
 
Muakin kiinnostaa nimiäisten järjestäminen ja jos ei kotona halua niitä pitää niin mikä olisi järkevä vaihtoehto?
 
Me vuokrataan nimiäisiä varten asukastupa: vieraita tulee n.25, joten meidän asunto ois käyny ahtaaksi. Me ollaan kutsuttu sisarusten ja vanhempien lisäksi miehen tädit, jotka asuu lähellä ja muutama läheinen kaveri.

Ohjelmaa ei ole sen kummemmin: aion pitää tervetuliaispuheen, jossa kerron nimiäisten tarkoituksesta (toivottaa vauva tervetulleeksi sukuun ja ystäväpiiriin ja tietty juhlia nimeä) ja kiitän kaikkia paikallaolosta. Aattelin myös kertoa vähän nimen taustoista ja miksi kyseinen nimi valikoitui vauvalle. Tilasin netistä kummitodistukset, joten aattelin lukea ne ja nimenantotodistuksen, jonka kaikki vieraat saa allekirjoittaa (toimii samalla vieraskirjana). Ja esitellä tietty kummit :) Lopuksi aattelin lukea lyhyen runon ja nostetaan malja vauvalle. Sitten vaan kahvitellaan ja seurustellaan.

Tarkoitus olisi itse leipoa täytekakku, kuivakakku ja tehä jotain pientä suolaista. Voileipäkakun lupautui yksi ihminen tekemään mun puolesta. Siinäpä se oikeastaan olisi!
 
Hui kun joillakin on jo juhlat suunniteltuna, me ei olla vielä edes päätetty pidetäänkö ristiäiset vai nimiäiset:wideyed:
 
Kopion oman aiemman tekstini:

Ohjelmaa joita olen nimiäisissä todistanut:
- Äidin ja isän lukemat runot lapselle
- Nimen historian selvitys (siis näitä virallisisa, mistä pohjautuu jne.) ja samalla kerrottu miten perhe on nimeen päätynyt
- Kummien esittely ja kummitodistusten jako
- Puheita, jos on puheliaita löytynyt, kahdessa juhlassa ei ollenkaan
- Ulkopuolinen puhuja papin sijaan
- Kirjasimme "terveiset" päivänsankarille, jotka sitten rippijuhlissa (jos lapsi sellaisia päätyy viettämään) tai 15 synttäreillä luetaan.
- Puun istutus, ilmapallopäästäminen (mukana oli vanhempien toiveita lapsen elon varrelle)
- Sisarukset ovat käyneet silittämässä nimen annon yhteydessä uuden tulokkaan kasvoja ja toivoneet hänelle jotakin (veli 2 vee halusi siskolleen traktoria)
- Kummit ovat miettineet yhden toiveen lapselle, esim. lempeyttä, huumorintajua jne. Nämä kirjattiin tauluun johon painettiin lapsen käden kuva ja kummien sormenpään painallus.
 
Meille tulee nimiäiset. En muista olenko kertonut osan tästä jo aiemmin, mutta kuitenkin:
Olisi ollut hauskaa pitää juhlat omassa kodissa, mutta koska lähisuvussa on sekä pyörätuolilla että rollaattorilla liikkuja, eikä meidän kerrostalossa ole hissiä, on valittava toinen paikka. Luultavasti se tulee olemaan jomman kumman vanhemman koti, vaikka osittain kannatan ajatusta myös neutraalista muusta tilasta. Tai en tiedä huolehdinko turhaan että ne vanhemmat joiden kotona juhlia ei pidetä, pahoittaisivat mielensä... pitää vähän kokeilla kepillä jäätä.
Koska kukaan suvusta ei ole mikään erityinen puhuja, haluaisin palkata jonkun ProSeremonioista puhumaan tilaisuuteen. Saisi siihen vähän virallisempaa tuntua, ja ainakin aikoinaan hääfoorumeilla luin heistä paljon hyvää. Ihan hyvä idea, että voisi puhua siitä miten olemme nimeen päätyneet.
Vieraslista tulee olemaan lyhyt; vain molempien vanhemmat ja sisarukset, isovanhemmat ja kummit. Kummitkin on nyt melko varmasti päätetty. Ruuaksi jotain pientä suolaista ja makeaa kahvipöydästä; leipomiseen saamme varmasti apuja kummankin vanhemmilta. Ajankohta on vielä auki, mutta haluaisin pitää juhlat jo ennen joulua vaikka la onkin vasta lokakuun lopussa.
 
Meillä pidetään ristiäiset ja haluaisin myös vielä ennen joulua vaikka la meilläkin lokakuun puolen välin jälkeen... Kummit on mietitty ja siskot tekee äidin kanssa tarjottavat. Samoin oli esikoisenkin kanssa
 
Meillä ristiäiset tulee olemaan joka tapauksessa joulukuun alussa, vaikka lapsi syntyisi loppukuusta. Ellei maistraatille käy hama sen isyydentunnustuksen kanssa. Kun sitäkin pitää odottaa ainakin se 1kk(isän mahdollinen kieltämis ym aika) ja 2vkoa(maistraatin käsittelyaika). Päivää en viä lyö lukkoon kun tässä voi viä tapahtua vaikka ja mitä. Esikoisen aikana hommat hoidettiin heti seuraavana päivänä kun esikoinen oli kotiutunut ja hyvin ehti saada papit ym.
 
Kummin tuo nyt menee, onko tuo isyyden kieltämisaika siitä tunnustuksesta vai syntymästä? Kun mie oon käsittäny et syntymästä ja mies alko puhumaan eilen et kohtahan se on jo menny, eli siitä kun on paperit allekirjotettu.
Meillä tulee olemaan ristiäiset, vaikka kumpikaan ei uskonnollisia ollakkaan. Vielä ei olla juteltu onko tilaisuus kotona vai muualla, osittain houkuttelee kyllä seurakunnan tilojen hyötykäyttö koska siivoaminen ja isot aktiiviset koirat... mutta toisaalta olisi hyvä 'testi' nähdä että aiheuttaako koirien läsnäolo jollekin ylitsepääsemättömän ongelman liittyen paikalle saapumiseen, sillä eivät sitten varmasti vietä aikaa meidän elämässä muutenkaan ja kummeiksi haluan kuitenkin läsnäoloon kykeneviä ihmisiä...
 
Meillä kans ristiäiset, mutta ehdottomasti muualla kuin kotona, kun täälläkin 3 koiraa. Väkisin miettii että minkälainen show siitä tulisi.. Kun olisi koirat ja liuta ihmisiä... Mieluummin siis jossain muualla. Meillä vasta perjantaina se isyyden tunnustus neuvolassa. Sitten taas siitäkin viisastuneena.
 
Tää nyt ei liity suoraan ristiäisiin/nimiäisiin mut törmäsin mulle uuteen juttuun mikä jäi häiritsemään. Yks tuttu äiti kertoi tyttärensä tulevasta konfirmaatiojuhlasta ja sit selvis että tytär ei ole käynyt kirkon rippikoulua vaan osallistunut jonkinlaiseen elämänkatsomukselliseen leiriin. En ollut kuullut sellaisista aiemmin ja hienoa että niitäkin järjestetään! Mutta sanan konfirmaatio käyttöä oudoksuin... Nimen antamisessakin erotellaan onko kirkollinen juhla vai ei: ristiäiset/nimiäiset, miksei tuossa sitten ole omaa nimeä ei kirkolliselle vaihtoehdolle? Tämä äiti oli hiukan tuohtunut siitä kun osa kutsutuista oli ihmetellyt miksei konfirmaatio ole kirkossa ja äiti joutui selittämään kaikille että tytär on valinnut ei kirkollisen vaihtoehdon. Helpottaisi kaikkien ymmärtämistäkin jos sillä olisi oma nimi. Ja valitettavasti tän äidin puheista jäi sellanen maku suuhun et juhlat järjestetään että tytär saa lahjoja kuten kaveritkin, jotka ovat käyneet kirkon rippikoulun...
 
Janna: Tämmösiä Prometheus-leirejä "aikuistumisleirejä" ainakin järjestetään, mutta niihin ei kyllä liity mitään konfirmaatiota. Ovat ihan oikeasti uskonnottomia leirejä ja konfirmaatio ei sanana sitä todellakaan ole.
https://www.protu.fi

Fifteen leirejä järjestää sit vapaat suunnat (hellarit..) ja sit ne järjestää fifteen -juhlia.

Ni mikä ihme tuo sitten on? Oisko se äiti nyt vaan keksinyt sen ite, että kutsuu sitä jotain leirin päätöstilaisuutta konfirmaatioksi? Ajatellut, että se on konfirmaatioon tottuneille sukulaisille tuttu sana eikä ole ajatellut, että oikeasti se vaan sekoittaa... Jotenkin epäilen, että kukaan oikeasti uskonnoton haluaisi moista sanaa käyttää. Mulla ainakin nousisi karvat pystyyn ja alkaisin kirkumaan jos laittaisin lapseni elämänkatsomusleirille ja sit alettais puhumaan konfirmaatiosta. Heti sais kuulla koko järjestävä organisaatio kunniansa, vaatisin rahat takaisin jne.

Niin. Ja tosihan on se, että harva riparin käynytkään konfirmaatioon osallistuu sen takia, että on nyt oikeasti tullut uskoon ja haluaa seurata Jeesusta jne. Kyllä ne syyt lienee a) kirkkohäät b) juhlat ja nimenomaan ne lahjarahat c) pääsee "kylille" (ainakin täällä se rippikoulun käyminen on perinteisesti ollut ehto siihen, et sitte pääsee rilluttelemaan). Eli miksi paheksua sitä, jos muutkin samanikäiset haluaa juhlat ja lahjoja, perusteet ei oo yhtään sen vähemmän syvällisiä kuin useimmilla riparin käynneilläkään.
 
En tiedä sit tarkemmin onko tämän äidin oma keksintö puhua konfirmaatiosta vai käyttääkö leirin järjestävä organisaatio nimitystä.
Ja on siinä mun mielestä aika suuri ero käytkö viikon leirin ja pidät juhlat: "olen tehnyt päätöksen - en halua kuulua kirkkoon" vai käytkö puoli vuotta rippikoulua kaikkine tapaamisineen, kirkkokäynteineen, leireineen ja teet päätöksen että haluat tulevaisuudessa kirkkohäät ja olla virallinen, kirkollinen kummi jollekin lapselle. Se pitää kyllä paikkansa että harva teini siinä kohtaa saa jonkun valaistumisen ja sen takia haluaisi konfirmaation. Omien teinien ja heidän kavereiden kanssa keskusteltaessa syyt ovat häät, kummius ja konfirmaatiojuhlat lahjoineen.
Onko tuo "kylille pääsy" vielä käytössä jossakin? Kuulostaa vanhanaikaiselta... Tiedän että täällä kaupungissa ollut käytössä vielä 60-70-luvulla ja saaristossa ehkä 10-20 vuotta pidempään mutta ei mun nuoruudessa (-90-luvulla) enää sellaisesta puhuttu.
 
Mä en näe siinä eroa. Niin kuin en siinäkään onko kummi kirkollinen vai "pakanakummi". Eipä ne kirkolliset kummitkaan sitä kristillistä kasvatusta anna, mitä kummivalassaan vannovat (onko se vala tai mikä lie lupaus) kun useimmat ei usko itsekään. Nykyään voi ihan yhtälailla valmistautua nimiäiskummiuteen kuin kristilliseen kummiuteenkin. Miksi toinen olisi vähempi arvoinen ja vain toinen näistä ansaitsisi juhlat ja lahjoja? Miksi siitä, että on päättänyt haluta kirkkohäät ja osallistuu sen takia konfirmaatioon, pitäisi palkita lahjoilla? Onko maistraattivihkiminen vähempiarvoinen?

Mut joo, kyllä täällä on vielä ihan yleinen se ajatus, että rippikoulu on eräänlainen aikuistumisriitti ja sen jälkeen pääsee kylille. Tai sit se koskee ehkä sitä 15 vuoden ikää. Tietysti tuolla kylillä pyörii ihan kersojakin, mut niin on ollut aina ja kyllä niitä kummeksuen katsotaan, jotka on nuorempia ja niiden vanhemmista puhutaan aika pahasti.
 
Itse olisin nuorena halunnut mielummin Prometheus tai mikälie-leirille, koska tiesin jo silloin etten tulisi koskaan olemaan uskonnollinen, mutta se ei olisi tullut kuuloonkaan vanhemmilleni. Luulisin että monille muillekaan nuorille ei ole annettu vaihtoehtoa, varsinkaan pienemmissä kylissä. Kävin siis konfirmaation mutta menin silti maistraatissa naimisiin ja myöhemmin olen eronnut kirkosta eli kristilliseksi kummiksi en ole myöskään tulossa. Tuosta "kylille pääsystä" en ole ennen kuullutkaan.
Oma lapsi saa itse päättää minne leirille menee jos menee, ja juhlatkin voin pitää jos hän ne haluaa.
 
Swan se isyyden kieltämisaika alkaa vauvan syntymästä ja on sen 30 päivää. Sen jälkeen se menee maistraattiin jossa on noin 2vkon käsittelyaika. Ja ristiäisiä ei voi pitää ennen kuin maitraatti on lähettänyt tiedot lapsen isästä ja tunnustuksen hyväksymisestä. En tie meneekö ihan samalla tavalla toi ristäisten pitäminen jos lapselle ei tule isän sukunimeä, mut jos tulee niin joutuu tosiaan odottamaan ne paperit sieltä maistraatista.
 
Iik, kohta jo nimiäiset edessä: O Vähän jänskättää ku en oo itse koskaan ollu nimiäisissä.. Enkä oo tuota runoa pystyny lukemaan kertaakaan liikuttumatta, minkä aion siellä lukea. En halua siellä vetistellä: P
 
Tämä aihepiiri alkaa olemaan ajankohtainen nyt kun moni on jo synnyttänyt. Meillä on ristiäiset marraskuun lopulla, ollaan varattu seurakunnan ilmaiset tilat (valitettavasti ei mikään kaunis tila) ja pappi. Nyt vaan pitäisi sisältö saada kasaan, lähinnä omat ajatukset, siitä että miten haluaa sen homman menevän, ennen kuin kilauttaa papille.. Siinäpä sitä miettimistä on. Päätettiin pitää jo aikojen alusta asti pienimuotoinen tilaisuus ja se pitää.
 
Takaisin
Top