Ristiäiset/Nimiäiset

Pinkkis, joo, toi on ehdoton bonus siinä kun pitää juhlat kodin ulkopuolella ettei tarvii siivota kotona! :D Etenkin keittiö on totaalisen kaaoksen vallassa kaiken leipomisen jäljiltä.
En minäkään mikään himouskovainen ole vaikka seurakunnalla töissä olenkin. :D Kirkko on tuntunut jotenkin liian suureelliselta pitää ristiäiset mutta seurakuntakoti on hyvä. :)
Mun työpari on mun mielestä selostanut uskomista hyvin. Me tiedetään työn puolesta PALJON uskonnosta ja puhutaan siitä päivittäin töissä mutta ei se välttämättä tarkoita että uskotaan kaikkea mistä puhutaan. Otetaan esimerkiksi pölynimurin myyjä. Hän myy omaa merkkiään, tietää kaiken niistä imureista ja ylistää niitä ylitse muiden. Mutta kotona voi ollakin aivan eri merkkinen imuri käytössä! :) Mä olen esim aina rakastanut kaikkia tarinoita jouluun liittyen joulupukista ja tontuista jne. Viljelen niitä lapsille (omille ja päiväkodissa työskennellessä) täytenä totuutena. Nyt kerron samalla tavalla Lasten Raamatun kertomuksia eskarilaisille ja päiväkerholaisille. Lapset saavat sitten itse päättää mitä uskovat ja mitä eivät. Kun lapset kysyvät onko kertomukset oikeesti tapahtuneet vastaan etten tiedä.
 
(Se pölynimurikauppiaiden kauppaama Lux on muuten ihan törkeän hyvä! Päästin nimittäin kerran yhden kauppiaan sisälle asti ja pääsin testaamaan sitä... Uskomattoman paljon tuli joka paikasta pölyä ja roskaa, vaikka olin edellisenä päivänä imuroinut omalla, uudehkolla reilu 300 € maksaneella imurillani. Ja oli myös tosi kevyt imuroida sillä! Jos ei ois ollu niin uus imuri itellä, niin heti oisin käyttänyt viimeisetkin säästöni siihen).

Meillä syyt kirkkoon kuulumattomattomuudelle on se, että ei uskota, mutta myös se, että ei haluta kastaa lapsia ja siten pakottaa heitä kuulumaan johonkin uskonnolliseen yhteisöön. Halutaan, että saavat isona päättää. Rippikoulukaan ei ole ongelma, muistan kun mun omalla riparillakin oli yks tyttö, jota ei ollut kastettu ja kun se sitten halus osallistua myös konfirmaatioon (joka on ainut osa riparia, mikä vaatii kasteen), niin se kastettiin sitten leirillä. Oli hieno tilaisuus :)
 
Meillä on nyt päädytty ristiäisiin, koska tarvimme paikalle jonkun virallisen ihmisen puhumaan järkeviä.
Mun vanhemmat on eronneet riitaisasti 35 vuotta sitten ja tulevat nyt tapaamaan toisensa yhteisissä juhlissa. Niinpä aion pyytää pappia puhumaan kauniisti vanhojen asioiden unohtamisesta ja anteeksiannosta, jotta voimme keskittyä uuteen tulokkaaseen ja tulemme toimeen tästä eteenpäin. Olenkohan liian optimistinen? Mutta kaikkeni olen sitten ainakin yrittänyt. Useita julhia en ala järjestää vanhempieni takia. Ajattelin kyllä pitää molemmille myös etukäteen puhuttelun, että jos kumpi tahansa aloittaa jotain vanhojen piikittelyä, niin se henkilö poistuu samantien paikalta. Jospa sitten uskaltaisin luottaa, että osaavat käyttäytyä niinkuin aikuiset.

Miehen äiti on myös katkera miesvainajalleen ja ajattelin, että sama puhe anteeksiannosta voisi tehota häneenkin. Hän on myös ainoa uskovainen, joten arvostaisi ristiäisiä rituaalina.

Me itse emme kuulu kirkkoon ja olemme hyvillä mielin matkustelleet joka vuosi "kirkollisveroilla". Tiedättekö, pitääkö jomman kumman vanhemman kuulua kirkkoon, jotta lapsen voi kastaa? Jos pitää niin sitten liityn ja eroan samantien ristiäisten jälkeen. Vuodenvaihteessahan se taidetaan katsoa, että kuuluuko kirkkoon, että pitääkö maksaa kirkollisvero siltä vuodelta?

Lapsi saa itse valita, haluuko kuulua mihinkään, mutta näin en ainakaan sulje pois mahdollisuutta kerhoihin ja leireihin. Itse aion tehdä selväksi, että kirkon opetukset eivät ole totuus, vaan uskomus. Reissuissa jos edelleen käydään, niin saa tutustua kaikkin uskomuksiin ja toivottavasti tajuaa itse, että yhtä totuutta ei ole.
 
Vähän meni mullakin vuodatuksen puolelle... :wink

Äitini virkkasi sisarelleni kastemekon ja minut on kastettu samassa mekossa. Olen säilyttänyt sitä, enkä tiedä, tietääkö äitini, että se on minulla. Jos kysyy, mietin pitäiskö sanoa, että ei ole, että olen hommannut uuden ja sitten ristiäisissä vasta näkisi, että sehän se onkin. Siihen pitää vaan vaihtaa aluskangas vaaleanpunaisesta siniseksi. Onko teillä perinnekastepuvuissa kirjailtuna kastettujen nimet? Miehen mielestä se oli hölmö ajatus, kun mietin, pitäisikö siihen helmaan laittaa sisareni ja minun nimet ja syntymäajat.

Kummeista vielä. Meillä molemmilla on yksi isosisko ja olen sitä mieltä, että heitä ei pyydetä kummeiksi, vaikka pettyisivätkin. Jos meille tuleekin vielä toinen lapsi, niin se olisi mielestäni epäreilua, että ensimmäisellä olisi kummeina molemmat tädit. Nyt taas jos jättää toiselta kummiuden pois lupauksella toisen lapsen kummiudesta ja sitten jos sitä toista ei tulekaan...
 
Miä: Ainakin toisen vanhemman pitää kuulua kirkkoon jos ei peräti molempien. Me ei tosiaan kuuluta kirkkoon, mutta poika on käynyt seurakunnan sählykerhossa ja mä oon käynyt taaperon kanssa avoimessa päiväkerhossa ja ei oo kysytty onko nimi kirkonkirjoissa vai ei. Vapaaehtoisen kahvi-/mehumaksun oon kyllä aina kerhossa maksanut ja vähän reilummin, etten ihan oo kokenut, että vaan loisitaan siellä :D (vaikka suht ahdistava kerho se on rukouksineen ja opetustuokioineen kun ei itse usko, mutta se vapaa leikkihetki on kiva kun siellä on hyvät tilat, kivoja leluja ja itelle juttuseuraa). Niin ja ne leirithän on kaikille maksullisia riippumatta siitä kuuluuko kirkkoon vai ei.
 
Kiitos blackpanther82, täytyy vielä harkita tuolta kantilta. Muakin ahdistaa ajatus ristiäisten rukouksista ja lauluista, kun en itse usko ja sitten tuntuu omassa kodissa ihan vieraalta. Voisikohan papin kanssa sopia, että jättäisi niitä vähän vähemmälle?
Tietysti yksi vaihtoehto olisi palkata joku ulkopuolinen puhuja nimiäisiin. Onko sellaisia olemassa? Kenestäkään sukulaisesta ei ainakaan siihen ole.

Olin itse nuorena tosi pienellä paikkakunnalla seurakunnalla kesätöissä leikkikenttäohjaajan apulaisena ja silloin huomasin, kuinka mua hävetti lukea niille lapsille Jeesus-tarinoita.
 
Miä: Mä luulen, et ristiäisiin on ihan oma kaavansa, josta ei paljon poiketa. Ihan varmasti nimiäisiin löytyisi joku puhuja :) Miten mulla on joku hassu mielikuva jostain tahosta, joka järjestää just ei uskonnollisia juhlia, siis on juhlapuhujia tilattavissa ym. Mut me ei tosiaan olla juhlaihmisiä, niin sen enempää en oo perehtynyt asiaan... kertoisko Google jotain? Tai sit jos teidän paikkakunnalla on joku Facebook ryhmä, jossa kyselemällä vois saada vinkkiä puhujista?
 
Miä jos lapsen haluaa kastaa niin silloin vanhemman täytyy kuulua kirkkoon, yksi vanhempi riittää tähän. Ja tosiaan kirkkoon voi liittyä(kannattaa liittyä tarpeeksi ajoissa) ja erota ristäisten jälkeen. Ja tosta ristäisten kaavasta kannattaa jutella papin kanssa jos aikoo ristiäiset pitää. Pappi voi hyvin ymmärtää tilanteen ja voitte sopia että rukoukset/virret jätetään vähemmälle. Tietty siihen kastamiseen kuuluu parit ns pakolliset rukoukset, mut muut voi karsia pois ja virsistä voitte päättää lauletaanko 1 vai 3kpl. Ainakin meillä pappi antoi karsia esikoisen ristiäisiin noita ja muutenkin mentiin lyhyen kaavan mukaan.
 
Muokattu viimeksi:
Miä: Kuten Yllätys kirjoitti ristiäisten kaava on suht vapaa, joitakin pakollisia osuuksia on mutta muuten on aika vapaasti valittavissa eri vaihtoehtoja. Jos haluat, voin kysyä töissä papeilta kuinka paljon ja mitä on pakollista osuutta ja kuinka paljon voi jättää pois. Olettaisin että papit mielellään korvaa pois jätetyt osuudet jollakin muulla, esim papin vapaamuotoisella puheella (mitä toivoit) tai vaikka runolla. MUTTA nämä ovat myös sekä seurakunta- että pappikohtaisia asioita! Ellei papin kanssa synkkaa niin sit vaan vaihtoon. Jos tuntee saman seurakunnan piirissä ristiäisiä pitäneitä vanhempia kannattaa kysyä heiltä suosituksia papin suhteen. :) Meillä on aika vapaamielinen seurakunta (siis työpaikkani) tyyliin kaikki käy mutta kotipaikkakuntani seurakunta on nuivempi vaikka samaan seurakuntayhtymään kuuluvatkin.
En ole pappi enkä todellakaan mikään himouskovainen ja sen verran uusi työntekijäkin seurakunnalla että en osaa suoralta kädeltä vastata kaikkiin kysymyksiin mutta voin aina tarkistaa työkavereilta jos jollakulla täällä on kasteesta tai muusta seurakuntaan liittyvästä kysyttävää. :)
 
Miä, aikanaan kun hääfoorumeita lueskelin, kuulin paljon hyvää ProSeremonioiden puhujista. Meillä on harkinnassa pyytää heiltä joku puhumaan nimiäistilaisuuteen, itse kun en siihen mitään uskonnollista osuutta halua. Olisi silti kiva että olisi joku ulkopuolinen joka osaa puhua kauniisti.
 
Janna75: Mua ainakin kiinnostaisi voiko siitä kaavasta miten paljon poiketa ja voiko sitä uskonnollista puolta jättää mahdollisimman vähälle. Tietty siihen vaikuttaa se seurakunta ja pappi...
 
En tarkoita pahaa, mutta täytyy sanoa, etten ymmärrä, miksi halutaan ristiäiset, jos kaikki mahdollinen uskonnollisuus pitää karsia pois. (samaa koskee kirkkohäitä). Jos se uskonnollisuus häiritsee, niin pitäisikö sitten pitää nimiäiset tms? Kaste on kuitenkin kirkollinen toimitus, ja jos sen haluaa, niin uskonnollisuus kuuluu siihen. Eihän ristiäiset ole mikään pakko, jos ne ahdistaa, vaihtoehtoja löytyy :)

En itse ole kovinkaan uskonnollinen, kuulun kirkkoon kyllä. Pidän näitä perinteisiä kirkollisia tapahtumia (kaste, vihkiminen yms) kauniina tapahtumana, johon uskonnollisuus kuuluu. Minua ei ahdista tai häiritse niiden sisältö. Ainoastaan harmittaa, kun en osaa laulaa. Minulle on itsestään selvää, että lapseni kastetaan, ei sillä heitä mihinkään pakoteta, heillä on täysi vapaus valita myöhemmin itse, mihin uskovat, tai ovat uskomatta. Lapseni tietävät kyllä, että eri ihmiset uskovat eri tavalla, juttelemme usein erilaisista tavoista ja näkemyksistä.

Mä muutenkin näen monet uskonnolliset asiat ihan kulttuuriperintönä. Esim. kouluissa ja päiväkodeissa minusta on vain mukavaa, että ev.lut.uskonto tulee jossain määrin esiin ja näkyy esim. joissain juhlissa (riippuu varmasti koulusta), on hyvä, että lapset oppivat edes perusjutut, kun kuitenkin kirkkopyhiä yms on niin paljon. Mielestäni se on yleissivistävää, varsinkin kun itse en elä mitenkään uskonnollisesti enkä lapsiakaan siihen opeta.

Pointti oli se, että vaihtoehtoja on, mutta jos kirkollisen toimituksen haluaa, niin silloin täytyy kestää rukouksia yms. Tai sitten voi valita jonkin muun seremonian :)
 
Meillä tulee nimenantojuhla kuten esikoisellekin. Hienosti ne meni. Haluan kuitenkin, että meidän lapset osallistuu uskontokasvatukseen ja saavat sitten itse päättää rippikouluiässä haluavatko liittyä seurakuntaan. Itsellänikin kirkosta eroamisen syy oli ihan muu kuin se etten uskoisi ja juttelen yläkerran hepulle säännöllisen epäsäännöllisesti :)
 
Hormiga, hyvin sanottu! :) Ei munkaan mielestä lasta mihinkään pakoteta kun hänet kastetaan, saa sitten teininä itse päättää haluaako mennä rippikouluun vai ei ja haluaako sen jälkeen konfirmaation. Ja kuten sanoit Suomessa ev lut uskonto on osa yleissivistystä ja kulttuuriperintöä. :)
 
Oikeasti se kulttuuriperintö taitaa olla esim. tässä kuvassa:

Uhrikivi Pyhävuorella, missä uhrattiin aikanaan lappalaisten lapsia jumalille. Kyseiseltä paikalta löytyy myös luola, missä asuu peikkoja. Tarinan mukaan luolan suulle tukkeeksi laitettu kivikin on joka kerta vieritetty pois... Kristinusko on Suomessa ollut aika vähän aikaa.

Mut kyllä meidänkin lapset ihan "kulttuurin" nimissä osallistuu uskonnonopetukseen koulussa ja veisaa Suvivirttä. Samaisen kulttuurin nimissä en heitä kuitenkaan ole kastanut enkä kasta, koska se on selvästi uskonnollinen toimitus (ettei lapsi joudu helvettiin jos sattuu kuolemaan pienenä) jne :D Mut kukin ajattelee asiat, miten ajattelee ja jokaisen arvomaailma on omanlaisensa. En siis missään tapauksessa tuomitse ketään, omia ajatuksiani vain kerron.
 
Tuo blackpanterin kulttuuriperintökuva on varmasti totta.
Me ollaan alunperin luonnonjumaliin uskova kansa.

Mun oma uskoni eroaa paljonkin koulu-uskonnosta. Ja oletan jokaisen uskovan asioista hiukan omalla tavallaan.
Luultavasti aika harva uskoo enään että kastamaton lapsi joutuisi helvettiin. Tai että Jumala on joku parrakas mies pilvellä?

Mä kuitenkin kuulun kirkkoon ja kastan lapseni.
Mun mielestä lapsi ei kärsi kasteesta sen enenpää kuin kastamattomuudesta.
 
Se mikä lasketaan kulttuuriperinnöksi ja mikä ei on vähän makuasia kans mutta se nyt on niiiin kaukana tämän palstan aiheesta ettei kannata lähteä kiistelemään siitä. :D
Mun kolme lasta on kastettu ja kaksi jo käyneet rippikoulunkin (tai toisella konfirmaatio syyskuussa mutta pakolliset osuudet hoidettu jo) mutta en ole edes kuullut tuollaisesta että lapset kastettaisiin etteivät joudu helvettiin... Aika vanhoilliselta uskomukselta kuulostaa.
Ylipäätään en tiedä kuinka moni (täysjärkinen) nykypäivänä USKOO Raamatun kertomuksiin totuutena. Ja kun niitä luetaan lapsille Lasten Raamatusta niin tuskin lapsetkaan niitä ajattelee sen ihmeemmin kuin Muumejakaan. Mulle kirkkoon kuuluminen antaa enemmän turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se, että olet osa suurta kokonaisuutta ja tarvittaessa saat hiljentyä yksin tai yhdessä. Ja mä rakastan laulaa kirkossa! :D Se kaiku on jotain aivan mieletöntä.
 
Meidän lapselle tulee nimiäiset: ei kuuluta kumpikaan kirkkoon. Ajattelin tuota taloyhtiön kerhotilaa kysäistä juhlapaikaksi, kun kuitenkin kutsutaan perheet ja ystävät ☺ Mitähän pojalle voisi laittaa päälle? Kun ei se kastemekko tunnu oikein sopivalta, kun ei kerran lasta kasteta.. Näin myynnissä hienon kauluspaidan ja bodyn yhdistelmän, aattelin että se liivin ja parempien housujen kanssa voisi passata. Itse harkitsen kanssa tuota ProSeremonioiden puhujaa: olisi kiva kun olisi jotain "virallisempaa" ohjelmaa. Anoppi tuumasi että lapsesta tulee pakana, vaikkei ole itsekään uskonnollinen, mutta itse näen, että lapsi voi itse valita, haluaako kuulua kirkkoon vai ei myöhemmin.. Todennäköisesti ei kyllä siihen suuntaan mitenkään kannusteta lasta kuitenkaan.
 
Muokattu viimeksi:
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top