Yritystä odottavat

[Tips]

Meillähän mies yllätti ja kielsi mm laittamasta kuopuksen turvakaukaloa roskiin koska "entäs se kolmas?" Sanoi ettei ole lyönyt lapsilukua lukkoon ja tykkää meidän lapsista. Nyt sitten kun otin asian puheeksi totesi että ei kai tähän nyt enää kolmatta tarvita ja esim kaukalokommentti oli "hypoteettinen". Luulen että se stressaa töissä. Miehet on sellaisia (sic yleistys). Kaljapäissään lienevät eniten tosissaan. Onneksi lapseton rapujuhla tulossa muutaman viikon päästä...

 

[Niittipyssy]

Onpas kinkkistä Niittipyssy! Tosin, munkin mieheni oli alkuun vähän tuohon tyyliin kun ei vielä ollut valmis myöntämään että voitaisiin hankkia lapsi (esikoinen) Kyllä tasan tiesi että mahdollisuus oli aina olemassa! Mutta taustalla olikin sitten pelkoja isyydestä jne.
Ehkä sunkin mies pohtii mitä se sitten olisi jne. Ihan yhtälailla kun mekin välillä täällä foorumillakin emmitään ja nää tilanteethan muuttuu äkkiä, jotta kohta voi olla jo eri ääni kellossa kunhan on ajatuksiaan käsitellyt.
Selvästi kuitenkin mielessä kun siitä avautui, vaikkakin kaljapäissään. :)

Sitäpä. Tuossa hiukan saatiin aihetta puitua (saunan lauteilla, kuinkas muutenkaan ) niin ihmeteltiin kumpikin miten toinen lapsi voi jännittää enemmän kuin ensimmäinen. Jotenkin tuntuu että yhden kanssa voi vielä mennä ja tulla melko sujuvasti mutta kahden kanssa elämä loppuisi totaalisesti. Outo ajatus, mutta jostain syystä sellainen meillä kummallakin on jossain takaraivossa

 

[Vausa]

Testasin tänään eka kertaa elämässäni positiivisen ovulaatiotestin (eiks tää aika selkee positiivinen oo?) Ei siis vielä yritetä, mutta oon huvikseni testaillut jo tässä kuussa, kun sain kaverilta ylijääneitä testejä joista on päiväys menny. Onpa vähän enemmän tietoa taas sit ku päästään itse asiaan.

Mieski on jo aika sujuvasti keskustellu aiheesta, vaikka oonki tällainen hösöttäjä... Kun esittelin tota ovulaatiotestiä ja sanoin et tasan kuukauden päästä sit lähtee, niin se teki ristinmerkin. Mun mielestä vaikutti ihan positiivisen humoristiselta verrattuna aiempaan suoraan "jos ny ei vielä kuitenkaan" -reaktioon. Vai haluunko vaan tulkita tän niin?

 

[Hems78]

kk

 

[Vargynja]

Kylläpä nyt monen mies tuntuu jarruttavan ja soutavan ja huopaavan ja taas jarruttavan. Tsemppiä! Toivottavasti pääsette pian yksimielisyyteen ja vauvan tekoon.

Ja Miitulle tsemppiä pohdintaan. Kyllähän näin isot asiat jännittää.

Mäkin soudan ja huopaan omassa mielessäni. Alkaa vauvan teko jännittää, kun lääkärikäynti lähestyy vaikka ei vielä tiedä pääseekö sen jälkeen hommiin. Välillä kanssa mietityttää haluanko taas vähäunisia öitä, kun poika on vasta saatu pysymään omassa sängyssään. (Pitää kyllä koputtaa puuta.) Toisaalta vaikka nyt saataisi lupa ja vaikka hetikin tärppäisi on siinä 9kk aikaa ennen vauvan syntymää. Eikä todennäköisesti edes heti tärppää. Ekaakin tehtiin yli vuosi.

 

[Niittipyssy]

Testasin tänään eka kertaa elämässäni positiivisen ovulaatiotestin (eiks tää aika selkee positiivinen oo?) Ei siis vielä yritetä, mutta oon huvikseni testaillut jo tässä kuussa, kun sain kaverilta ylijääneitä testejä joista on päiväys menny. Onpa vähän enemmän tietoa taas sit ku päästään itse asiaan.

Mieski on jo aika sujuvasti keskustellu aiheesta, vaikka oonki tällainen hösöttäjä... Kun esittelin tota ovulaatiotestiä ja sanoin et tasan kuukauden päästä sit lähtee, niin se teki ristinmerkin. Mun mielestä vaikutti ihan positiivisen humoristiselta verrattuna aiempaan suoraan "jos ny ei vielä kuitenkaan" -reaktioon. Vai haluunko vaan tulkita tän niin?

Kyllä mä ainakin näkisin ton "pilke silmäkulmassa" -osaston reaktiona

 

[niemja]

Ompas nyt ailahtelevaa miehiä täälä! Tsempit kaikille ja miitulle pohdintoihin!

Me odotetaan yhdes että kierto alkais ja päästään oikeen yrittämään vauvaa, esikoista yritettiin ja nämä 2 muuta tuli vähä huomaamatta, joten nyt halutaan taas päästä yrittämään. Ja niitä tyttökikkoja oli vaan että ei enää 3pv ennen ovulaatiota ehkäisemätöntä seksiä, ja jotaki tiettyjä ruokia oli hyvä syödä, eli voipi tulla pitkä yritys jos nuon tekee :D

Täälä kuopus reipas 2kk eikä kiertoa näy. Mahaoireita on mutta ei muuta.

 

[Miitu]

Tyttökikoista niin ainenkin se ettei yhdyntä ajoitu oviksen aikaan. Mieluiten 4-5 päivää ennen.
Naisen ei tulisi saada orgasmia, koska tällöin nopeat poikasiittiöt saa spurttia.
Ja elimistön pitäisi olla hapan. En muista mistä ruoka-aineista oli kyse.
Ja oliko kalsiumillakin jokin vaikutus..
Me joskus näitä miehen kanssa luettiin. :D

 

[Miitu]

Hirveät repäisykivut/vihlonnat oli eilen illasta vasemmalla, melkein ulvoin sohvalla. Kp 16 tänään, olipa ovis aikaisin jos siitä kyse, limoja en kyllä oo bongannut
Millaisia ovisoireita teillä muilla?

 

[Tips]

Mun ovisoireet on perinteisesti sisältäneet selkeät limat ja pienen juilimisen jommaltakummalta puolelta. Nyt tosin taas jännätään että muuttuuko ne tämän kuopusraskauden jälkeen. Siitä asti kun vauva oli 6kk olen ollut varma aina silloin tällöin että nyt oli ovis ja menkat alkaa pian, mutta niin vaan on parin viikon päästä 1-vuotisjuhlat eikä menkkoja ole näkynyt. Eikä siis varmaan ovistakaan.

 

[Miitu]

Mutta voihan se Tips olla että jonkunlaista yritystä on ollut. Muistan esikoisen synnytyksen jälkeen kun varmaan puoli vuotta olin aivan varma oviksesta ja oireista, mutta meni 1v asti että kierto käynnistyi. Mutta sitä se kai enteili. :)

Nuo eiliset juilinnat olivat kyllä jotain erikoista.
Jännä että mulla tuntuu aina vain vasemmalla puolella.. Ovuloiko silti myös oikealta, hmm.

 

[Tips]

Niinhän se voi. Toisaalta ihan kiva jos menkat pysyy mahd pitkään poissa kun vielä tämän vuoden puolella ei ole tarkoitus alkaa yrittää.

On kyllä Miitu aika tiukan kuuloiset ovistuntemukset. Olisikohan se voinut olla jotain muuta, suolen mutka tai joku? Tai onko aiemmin ollut kivulias ovis? Joskus tuntuu että naisen elämä on kipuja ja tuntemuksia täynnä. Ainakin kun miehelle joskus näitä puhuin, se vain totesi että miehenä on helpompaa kun ei tunnu missään, ja jos tuntuu pitää mennä lääkäriin

 

[Hentta]

Heippa! Täällä olisi yksi yritystä odottava myös. Vauvakuume on tullut vähän yllättäen ja noussut jo melko kovaksi. Ajatukset ei oikein kierrä enää muuta kuin vauvarataa.

Ikää on kertynyt 30-vuotta ja varmaankin se kuuluisa biologinen kello alkanut tikittää. Meillä on jo kaksi lasta, nuorimmainenkin aloitti koulun nyt syksyllä. Elämä jotenkin vakiintunut, oma aikakin kuin vahingossa lisääntynyt.

Varsinaista vauvakuumetta en oo aiemmin samalla tavalla kokenut. Esikoinen oli ihana yllätys ja yllätykselle haluttiin sittemmin leikkikaveri. Nyt ei ole enää siis "järjellistä" syytä, hirveä tarve ja halu ainoastaan. Mies ei valitettavasti ole samassa veneessä, vaan on sillä järkilinjastolla, joka laskee excelillä rahaa ja aikaa :D

Mulla on melko pahat fyysiset ja henkiset oireet, joten vertaistukea täältä kaipailen. Olen menossa miehen toiveesta asiasta juttelemaan myös ihan ammattilaisen kanssa. Onko joku muu käynyt?

 

[Miitu]

Tips, kävi mielessä myös jos ois kystia tms. Mutta kyllä ne limatkin eilen illasta olin bongaavinani eli saattoi hyvinkin olla vain todella kivulias ovis.

Tervetuloa Hentta88!
Kuulostaa kyllä tutulta. Sillä erotuksella että meillä mieskin höyrähtänyt. Ehkä joskus ois hyväkin jos pohtis myös taloudelliselta ja järki kannalta.
Millaisia nämä fyysiset ja henkiset oireet ovat sinulla? Hyvä jos pääsisit puimaan!

 

[Hentta]

Kiitos

"Oireet" on hassuja; ahdistaa, kurkkua kuristaa, itkettää. Ei voi olla ajattelematta asiaa oikeen hetkeäkään. Ei saa nukuttua. Ja sit esim. rinnat on arat, mitä ne ei oo ikinä koskaan ollu.

Ja teidän edelliseen keskusteluun liittyen, mulla on oviskivut aina vaan oikealla puolella ja oon myös miettinyt tapahtuuko vasemmalla mitään. Oviskipu tuntuu kyllä ihan kunnolla, tosin kystiakin ollut muutama.

Mulla on aiemmin leikattu suurin osa oikeasta munasarjasta ja myöhemmin myös munanjohdin. Vasemmalla puolella on aina ollut normaalia pienempi munasarja, joten saa nähdä onko raskautuminen edes mahdollista, mikäli sinne asti joskus päästään.. Ja nyt siis vielä hormonikierukka ehkäisynä. Eli en tiedä oikein kierrosta tällä hetkellä.

En jaksanut kovin kauas taaksepäin selailla, mutta ollaanko teillä jo paljon lähempänä yrittämistä kuin täällä?

 

[Vargynja]

Tervetuloa Hentta88! :) Tsemppiä miehen kanssa, toivottavasti hänkin vielä taipuisi kolmanteen. Minä käyn juttelemassa psykoterapiassa toipuakseni liian raskaista viime vuosista. Siellä on tullut purettua mieltä myös vauvakuumeen suhteen. Ei se vauvakuumetta ole kyllä lainkaan vähentänyt. Muuten vaikea sanoa onko siitä ollut vauvan kaipuun suhteen apua, toki se on kaikenlaista pahaa oloa vähentänyt.

Me ollaan päästy niin pitkälle että kun tässä piakkoin on lääkärikäynti, tarkistan miten lääkitykseni sopii odotusaikana. Jos lääkäri näyttää vihreää valoa jätetään ehkäisy pois.

Mulla ovisoireina kipuja, limoja ja haluja, mutta vähän vaihtelevasti. Välillä ei voi olla huomaamatta, välillä en ole lainkaan varma siitä milloin se oli tai oliko sitä lainkaan. Vähän mietityttää jääkö se kokonaan tulematta joinain kiertoina.

 

[Vausa]

Heippa! Täällä olisi yksi yritystä odottava myös. Vauvakuume on tullut vähän yllättäen ja noussut jo melko kovaksi. Ajatukset ei oikein kierrä enää muuta kuin vauvarataa.

Ikää on kertynyt 30-vuotta ja varmaankin se kuuluisa biologinen kello alkanut tikittää. Meillä on jo kaksi lasta, nuorimmainenkin aloitti koulun nyt syksyllä. Elämä jotenkin vakiintunut, oma aikakin kuin vahingossa lisääntynyt.

Varsinaista vauvakuumetta en oo aiemmin samalla tavalla kokenut. Esikoinen oli ihana yllätys ja yllätykselle haluttiin sittemmin leikkikaveri. Nyt ei ole enää siis "järjellistä" syytä, hirveä tarve ja halu ainoastaan. Mies ei valitettavasti ole samassa veneessä, vaan on sillä järkilinjastolla, joka laskee excelillä rahaa ja aikaa :D

Mulla on melko pahat fyysiset ja henkiset oireet, joten vertaistukea täältä kaipailen. Olen menossa miehen toiveesta asiasta juttelemaan myös ihan ammattilaisen kanssa. Onko joku muu käynyt?

Tervetuloa Hentta88! Me käytiin mun miehen kanssa yhdessä terapeutilla, lisäksi mies kävi yksin. Suosittelen ehdottomasti! Tosin terapeutti ei lainkaan edes pyrkinyt lieventämään mun vauvakuumetta, vaan pikemminkin lievittämään miehen pelkoja lapsensaannin suhteen. Toki siinä myös sitten soviteltiin molempien haluja yhteen ja päätettiin yhdessä päivämäärä, koska yritys alkaa, mikä oli mulle myös kompromissi koska olisin halunnut aloittaa jo aiemmin.

Ehkä teidänkin kannattaisi käydä terapeutilla myös yhdessä? Toki yksityiskäyntikin varmasti on hyödyllinen.

Siellä terapeutin luona on muuten ollut ainoa kerta, jolloin olen nähnyt miehen kasvoilla ihan puhtaan innostuneen ilmeen, kun puhutaan tulevista lapsista. Trikki oli siinä, että terapeutti ei puhunut vauva-ajasta, vaan maalaili kuvaa uudesta perheenjäsenestä, joka yhdessä isän kanssa touhuaa niitä juttuja, jotka miehelle jo nyt on tärkeitä. Se oli kyllä taitavaa terapeutilta, ja itsestä tuntui hyvältä nähdä, että mies kyllä myös pitää ajatuksesta, kunhan sitä lähestytään oikeasta kulmasta. :D Ilmeisesti sitä pelottaa ennemminkin vauva-aika – ja toki asian lopullisuus ja tuntemattomuus ylipäätään.

Itse odottelen tässä kovasti menkkoja, koska ens kp1 on meidän yrityksen eka päivä! Mitenhän voisin vielä henkisesti ja fyysisesti valmistautua?

 

[Riikkas]

Heips! Täällä myös yksi uusi jäsen. Kaksi lasta jo ennestään löytyy, toinen eskarissa ja toinen päiväkodissa. Mulla on jo useita kuukausia ollut vauvakuume ja se vaan pahenee päivä päivältä. Mies näyttänyt vihreää valoa kyllä, ainoa mikä on nyt saanut lykkäämään yrityksen alkua on suht tuore työpaikka... Toki olen jo ollut nelisen kuukautta, mutta jotenkin tuntuu, että ei viitsisi heti ilmoittaa olevansa raskaana, vaikka toisaalta järki sanoo, että ei tuollaisia pitäisi ajatella... Ja kun ei sitä tiedä kauanko se raskautuminen edes vie.. jokatapauksessa yritys alkaa muutaman kuukauden sisällä, se on varmaa.

 

[Miitu]

Saanko udella mistä kystat tunnistaa, tai miten ovat oireilleet?
Oon nyt täällä ihan että mitähän ihmettä, kun äsken aivastaessa myös vihlaisi ihan h*tokseen, juurikin vasemmalle ehkä enempi. Ja vielä eilenkin jomotteli illan. Mut oisko sit keltarauhanen joka kipuilee.. Nyt vähän harmittaa että en ehtinyt tilata ovistestejä.

Tervetuloa Riikkaso! 
Minun mielestäni ei tuota tosiaan kannata liiaksi pohtia, tosiaan voi mennä aikaakin tms. Ihan hyvin mielin voit varmasti tulevasta äitiyslomasta ilmoittaa sitten kun on sen aika. Me hedelmällisessä iässä olevat naiset nyt ollaan tälläinen "riski" työnantajalle. 

Vausa, Tsemppiä pian alkavaan yritykseen! Minä sanoisin että yritä ottaa mahd rennosti niin hyvä tulee Foolihappoa varmaan ootkin jo napannut? Ja tietysti niin äitiysvitamiinit ym todella tärkeät!

Vargynja, No nyt kun mainitsit niin minullakin kyllä tuota vaihtelevuutta tosi paljon. Ovuloikohan sitä siis edes joka kuukausi? Vai esimerkiksi vain kun tuntee noita tuntemuksia vasemmalla 
Toivottavasti löytyy sopiva lääkitys ja eipä taida teidänkään yritys enää kovin kaukana olla. 

 

[Riikkas]

Miitu Totta puhut, ei saisi asiaa kyllä liikaa järkeillä koeaikaa on muutama kuukausi vielä. :)Jospa tässä muutaman kuukauden sisällä pääsis yrityksen makuun. Ihmeellistä, että miten tämä vauvakuume voikaan olla niin vahva kun se oikein päälle putkahtaa