Heippa!
Oon lukenu foorumia pitkään, mutta nyt löyty keskustelu joka koskettaa itteä niin kovasti että oli pakko rekisteröityä sivulle !
Itestäni voisin sen verran kertoa ekana että täytän tänä vuonna 24 vuotta ja mies täyttää 27 vuotta. Meillä on parin päivän päästä puoli vuotta vanha poika, eli syntynyt 12/17. Asutaan omakotitalossa, jota on remontoitu ja laitettu kohta pari vuotta.. Nyt vähän laittaminen jäänyt kun vie toi esikoinen niin aikaa :)
Mulla loppuu äitiysloma syksyllä, mutta oon ainakin vuoden loppuun asti kotona. Töitä pitäis ruveta ettimään tammikuusta, kun ei vakituista työpaikkaa ollut ennen esikoista. Mies käy toisella paikkakunnalla töissä, joten ollaan lapsen kanssa kaksistaan melkein 12 tuntia päivisin.
Mulla on tosi kova vauvakuume, vaikka ei tuo esikoinen vielä edes kovin vanha ole! Vauvakuume tuli jo melkein heti kun synnäriltä kotiin päästiin. Itelläni on haaveissa esikoisen lisäks vielä kaks lasta, mies taas ei haluais kun yhden vielä. Tässä nyt on vielä aikaa miestä suostutella mahdolliseen kolmanteen lapseen kun ei kummallakaan ikää vielä liikaa oo.
Toinen haluttais suht pienellä ikäerolla, mies olis sitä mieltä että toinen voitais tehä vaikka heti samaan syssyyn, mutta ajatus siitä että olis pieni vauva ja esikoinen sen ikänen että joutuis perässä juoksemaan, ei oikein houkuta.
Mä ajattelin että toista vois alkaa yrittämään ensi vuoden syksyllä, niin että esikoinenkin olis kerenny täyttää jo kaks ennen toisen syntymää (onko se enää ees pieni ikäero sitten
).
Kerkeisin olla hetken töissäkin välissä, ja sais rahaa säästöön. Saatais ehkä tätä remonttiakin valmiiks ennen toisen tuloa.
Järki siis sanoo että pitäis odottaa ennen toisen yrittämistä, mutta kun sydän taas sanoo kaikkea muuta!