Minä hakeuduin yksityiselle, koska minulla oli niin paljon pelkoja, että aloin oireilla psyykkisesti. Pelkäsin vaihdevuosia, endometrioosia, pcosia, lievän ylipainon vaikutusta hoitoihin pääsyyn… joten oli vain pakko investoida. Nyt olen siellä käynyt muutaman kerran, vastaanotto + ultra pyörii varmaan siinä 250 €/kerta ja lääkkeet päälle. Julkiselle en olisi vielä puolen vuoden kohdalla päässyt. Gyne lupasi kirjoittaa heti lähetteen julkiselle, jos sellainen tilanne tulee, eli mahdollisiin varsinaisiin raskaampiin hoitoihin suunnataan kyllä julkiselle tietysti. Mutta kyllä, aika tiukka se 1 vuoden raja on ilman jotain tiedossa olevaa tilaa
Kyllähän siis tuo 250€/käynti kirpaisee, mutta ajattelen myös, että olen saanut asiaa eteenpäin ja pelkoja hälvennettyä. Mutta kyllähän nämä puolen vuoden kohdalla alkavat tutkimukset ovat vain tietyn varallisuusluokan oikeus
Felicitaksella ja Ovumialla taitaa molemmilla olla tarjolla yksi maksuton hoitajan käynti. Eihän niissä nyt mitään ihmeitä tapahdu, mutta itse kävin Felicitaksella tällaisella. Se hyöty siitä oli, että tuntui että tulin ensi kertaa kuulluksi huolieni kanssa ja käytiin läpi asioita. Sitä kannattaa tietysti pohtia, jos on jotain askarruttavia asioita tai kuormitusta
Kyllä todellakin, uskon että se on tuossa kohtaa ollut sinulle todella hyvä sijoitus Kävin itsekin syksyllä yksityisellä gynellä ihan vaan omaa mielenrauhaani helpottamassa tsekkauttamassa että näyttääkö kaikki ihan ok:lta. Ihan jo se että sai jollekin ammattilaiselle purettua huoliaan helpotti kovasti. Täytyypä pitää mielessä tuo maksuton hoitajan käynti!
Hienoa että te pääsitte ja hyvä muutenkin tietää, että joku on jo puolen vuoden yrittämisen jälkeen päässyt! Joo todellakin, kyllä sitä aina kannattaa edes yrittää hakeutua hoitoihin tuossa kohtaa, eihän siinä mitään häviä!Me päästiin puolen vuoden yrittämisen jälkeen julkiselle puolelle tutkimuksiin, mutta vaikutti varmaan äidin aikaisin alkaneet vaihdevuodet, joista mm. kerroin yhteydenotossa (sain tietää vasta kun alettiin yrittämään 35 vuotiaana). Ehkä myös pieni paikkakunta ja lyhyet jonot..? Mutta pointtina; kannattaa +35 vuotiaana ottaa jo puolen vuoden yrittämisen jälkeen yhteyttä ja listata kaikki tiedossa olevat asiat / haasteet, jotka saattais nopeuttaa hoitoon pääsyä. Ei se ota jos ei annakkaan