Olen myöskin ollut aktiivinen liikkuja ja vähintään päivittäinen lenkillä käynti on ollut henkireikäni MUTTA nyt raskausaikana en ole pystynyt minkäänlaisiin liikuntasuorituksiin ja sekös syö naista. Sohvaperuna kuvastaa oikein hyvin tämän hetkistä olemusta. Pahoinvointi on tullut myös liikkuessa, toisin kuin sanotaan että liikunta auttaa huonoon oloon, ei minulla.Miten paljon te muut urheilette? Olen ollut aktiivinen liikkuja, mutta pahoinvointi on pakostikin tehnyt minusta sohvalla makaajan. Nyt pikku hiljaa olo alkaa olla normaali. Mutta heti kun tekee jotain enemmän fyysistä, oli sitten jumppaa tai ihan vain imurointia kotona, niin joudun käymään oksentamassa kesken kaiken. Joku muu joka tunnistaa tämän oireen? Ja milloin tämä helpottaa? Ei ole kivaa tuolla lenkkipolulla aloittaa lenkin oksentamalla metsässä
Tänään kävelin 5km, mutta jouduin tosiaan pysähtyä melko alussa ja oksentaaOlen myöskin ollut aktiivinen liikkuja ja vähintään päivittäinen lenkillä käynti on ollut henkireikäni MUTTA nyt raskausaikana en ole pystynyt minkäänlaisiin liikuntasuorituksiin ja sekös syö naista. Sohvaperuna kuvastaa oikein hyvin tämän hetkistä olemusta. Pahoinvointi on tullut myös liikkuessa, toisin kuin sanotaan että liikunta auttaa huonoon oloon, ei minulla.
Nyt olen pikkuhiljaa yrittänyt lähteä liikkeelle kun kaikkein pahin olo alkaa toivottavasti olla takana mutta kyllä tästä on vielä piiiitkä matka monen kilometrin lenkkeihin. Ehkä ensi kesänä sitten.. Nyt olen käynyt max. kilometrin pituisilla kävelyillä ja voin sanoa etteivät ole herkkua vieläkään. Välillä kesken kävelyn huono olo valtaa koko kehon ja tekee mieli oksentaa (ei ole tarvinnut onneksi) mutta kyllä tämä nakertaa liikkumisen iloa todella paljon. Saati että uskaltaisin taas salille lähteä
. Onneksi olo helpottaa kyllä heti kun oksentaa ja tämä oksennus ei tyhjennä koko vatsalaukun sisältöä eikä vedä energiat nollaksi. Mutta en mä kehtaa seurassa lähteä urheilemaan jos tää on tällaista joka kerta.Mulla sama alussa raskaana, et liikunta ja ulkoilu vaan pahentaa oloa. Aina sanotaan et helpompi olla mut ei todellakaan aina mun kohdalla ole, odotan vaan et pääsis makaamaanOlen myöskin ollut aktiivinen liikkuja ja vähintään päivittäinen lenkillä käynti on ollut henkireikäni MUTTA nyt raskausaikana en ole pystynyt minkäänlaisiin liikuntasuorituksiin ja sekös syö naista. Sohvaperuna kuvastaa oikein hyvin tämän hetkistä olemusta. Pahoinvointi on tullut myös liikkuessa, toisin kuin sanotaan että liikunta auttaa huonoon oloon, ei minulla.
Nyt olen pikkuhiljaa yrittänyt lähteä liikkeelle kun kaikkein pahin olo alkaa toivottavasti olla takana mutta kyllä tästä on vielä piiiitkä matka monen kilometrin lenkkeihin. Ehkä ensi kesänä sitten.. Nyt olen käynyt max. kilometrin pituisilla kävelyillä ja voin sanoa etteivät ole herkkua vieläkään. Välillä kesken kävelyn huono olo valtaa koko kehon ja tekee mieli oksentaa (ei ole tarvinnut onneksi) mutta kyllä tämä nakertaa liikkumisen iloa todella paljon. Saati että uskaltaisin taas salille lähteä
Itsellä pahoinvointi helpotti siinä ekan kolmanneksen loppuessa ja pääsin palaamaan tavalliseen treenirutiiniin. 
Vaikka kyllähän se mielen päälle ottaa!
Painon noususta ei kannata olla huolissaan, tässä vaiheessa vauva on vielä niin pieni ettei paina juuri mitään. Kyllä se siitä lähtee nousuun kun raskaus etenee.
Mulla on tullut raskaana aina tosi vähän painoa ja sekin vasta joskus vikalla kolmanneksella
Juurikin näin
Liikun säännöllisesti sekä arkiliikuntaa (työmatkat kävellen, portaat hissin sijaan yms) ja käyn uimassa ja jumppaan kotosalla. Mutta kuten muutama muukin on kirjoittanut niin raskaus on kyllä tehokkaasti karsinut liikunnan. Kävelen yhä töihin, mutta huomaan että toimistopäivinä olen aivan kuitti päivän päätteeksi. Vaikka lojuisin vain sohvalla olen silti väsynyt iltapäivään mennessäMiten paljon te muut urheilette? Olen ollut aktiivinen liikkuja, mutta pahoinvointi on pakostikin tehnyt minusta sohvalla makaajan. Nyt pikku hiljaa olo alkaa olla normaali. Mutta heti kun tekee jotain enemmän fyysistä, oli sitten jumppaa tai ihan vain imurointia kotona, niin joudun käymään oksentamassa kesken kaiken. Joku muu joka tunnistaa tämän oireen? Ja milloin tämä helpottaa? Ei ole kivaa tuolla lenkkipolulla aloittaa lenkin oksentamalla metsässä
Liikkuminen aiheuttaa myös mulle ajoittain pahoinvointia tai päänsärkyä. Ja tosiaan välillä aamuisin iskee kävellessä liitoskivut, jee! Toivon todella että olo tästä alkaisi jo kohentua, mutta toistaiseksi väsymys painaa kahta kovemmin.Mä mietin tätä samaa aamulla, että missä kohtaa normaalia ja missä kohtaa pitää alkaa huolestumaan/tekemään asialle jotain. Viikkoja 12+6 ja tänään huomasin että paino pudonnut melkein kilon ensimmäisestä neuvolakäynnistä. En ole oksentanut kertaakaan raskauden aikana, mutta ruoka ei juurikaan maistu ja annoskoot pienentyneet. Toki lähtötilanteenne lievän ylipainon puolella.
En olisi vielä huolissani. Minulla tänään 12+2 ja aamupaino on kilon verran vähemmän kuin ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Pakostihan paino laskee kun ruokahalu ei ole sama mitä ennen raskautta. Annoskoot sekä ruuan laatu vaikuttavat. Ja jos on ylipainoa niin suositusten mukaan painon pitäisikin nousta vähemmän kuin normaalipainoisella. Ole huoleti
Ekan kolmanneksen aikana ei tarvii painon nousta juuri ollenkaan. Tokalla kolmanneksella maltillisesti ja enin paino pitäisi tulla vikan kolmanneksen aikana. Jos lähtee normaalista painosta, niin kaikkiaan painoa pitäisi tulla 10-16 kg. Näin ainakin siis teoriassa.
Parihan heistä varmaan on poistuneet näistä keskusteluista joulukuisten osalta km takiaTuolla joulukuisten odottajien listalla on aika monia nimimerkkejä, jotka eivät ole kirjoitelleet pitkään aikaan tai ehkä ollenkaan. Mitäköhän hiljaiseloa viettäneille mahtaa kuulua?
Lievästi ylipainoisella painon ei tarvitse nousta ollenkaan tai voi nousta koko raskauden aikana esim 3-6kg eli ei tarvii olla huolissaan
Yhdessä raskaudessa (lievästi ylipainoisen) painoin ennen synnytystä -5kg löhtöpainoon ja toisessa painoa tuli 3kg 
Reipas liikunta auttaa minulla merkittävästi turvotuksiin. 