Meillä oli 8 kk neuvola eilen. Mitat oli 8565 grammaa ja 70.4 cm. Neiti esitteli innokkaasti uusia taitoja, ja kehuja tuli erityisesti hienomotoriikasta (tunki etusormensa neuvolatädin sieraimeen, hm...). Kaikki oli kunnossa, ja syömisen suhteen täti kannusti vaan jatkamaan sormiruokailuja ja tekemään soseista rakeisempia, tavoitteena on nyt, että 10 kk mennessä menisi ihan tavallinen puuro.
Aika paljon puhuttiin nukkumisesta ja eroahdistuksesta (josta olen tainnut jauhaa vähän joka ketjussa, mutta meillä se on nyt todella voimakas ja siksi pinnalla koko ajan). Katkonaiset yöt ovat kuulemma todella yleisiä juuri tässä vaiheessa, kun on paljon kaikkea: uusia taitoja, tota eroahdistusta ja hampaita. Moni asia menee sitten itsestään ohi. Kerroin myös meidän suunnitelmasta vieroittaa yötissistä miehen loman aikana. Mä en siis nyt raaski, koska luin siitä ahdistuksesta, enkä halua lisätä sitä. Miehellä on loma elokuussa, johon mennessä pahin on toivottavasti ohi. Ja mä meinaan tehdä niin karusti, että tehdään yhdessä iltatoimet ja laitetaan vauva nukkumaan, sitten minä pyöräilen kaverin luo nukkumaan (ja juon pari lasia viiniä!
) ja mies hoitaa yön. Ja aamulla minä pyöräilen takaisin kotiin. Tätä sitten pari yötä, ja mies saa tarvittaessa nukkua päivällä. Tähän saatiin paljon kannustusta, ja mie tässä lasken viikkoja sen loman alkuun. :)
Sitten kysyin siitä oksentamisesta. Sekään ei ole kuulemma kovin harvinaista, vaan osittain ihan rakenteellinen juttu. Vauvoilla se läppä on vielä aika väljä (humanisti selittää....
), ja siksi oksut tulee helposti. Ja esim. yskiminen on niin voimakas liike, että ruuat tulee noin pienellä helposti ylös. Jos tätä tapahtuisi useammin ja jos vauva olisi kovin kärsivän oloinen, niin pitäisi mennä lääkäriin, mutta tälläisenään ei ole tarvetta. Silloin pari iltaa sitten neiti nukkui iltaunet, ja söi siksi soseen aika myöhään, joten saattoi olla että sose ja puuro tulivat liian lähekkäin ja siksi maha oli liian täysi. Aikaistin eilen iltasosetta, ja yritetään nyt olla tarkempia sen suhteen, että ruokailu lopetetaan, kun ei enää mene helposti, eikä yritetäkään syöttää.