vauvojen kasvu ja kehitys

Viikonloppuna tyttö alkoi kääntymään myös vasemman kyljen kautta. Eihän siinä mennyt kuin 3,5kk. Kolme viikkoakin ollaan jo ryömitty. Tämä kääntymisen oppiminen vaikeutti yöunille nukahtamista, kun piti päästä koko ajan mahalleen ihan kumman kyljen kautta vaan. Kahtena iltana ollaan kiilattu tyttö tyynyjen kanssa, ettei pääse kääntymään ja uni on tullut viidessä minuutissa.
 
Meillä on myös aiheuttanut hieman levottomuutta nukahtaessa tuo liikkumaan opettelu, vaikka on osannut kääntyä selältä mahalleen jo pari kk niin nyt sitä pitäisi tehdä koko ajan, myös esim tissillä ollessaan... Ja yöllä kääntyy puoliunisena ja sitten itkee. Ryömiminen on kehittynyt mukavasti, menee jo muutamia metrejä :)
 
Meillä kontataan ja ryömitään, ihan minne vaan. On helppo kuulla missä neiti menee, kun sieltä kuuluu innostunut huohotus ja kikatus. Nukkumaanmeno on melkosta showta, mutta sen mukaan mennään, tietäen että tää on vaan vaihe. Meillä kun tuo aikoinaan oppi mahalleen kääntymään, just nukkuessaan kierähti aina mahalleen, nosti päänsä ja alkoi itkeä. Ratkaisu on, että nukkuu semmoisen sukulaiselta saadun halityynyn kanssa, ettei pysty kierähtämään. :)
 
Osaakos täällä muiden vaavit vilkuttaa tai taputtaa ? Meillä ei osata kumpaakaan. :D Kävin hakemassa pojan kummitädiltä kävelykärryn, mutta siitä poika ei ole kiinnostunut ollenkaan... :D jalat menee ihan spagetiksi jos koittaa että sen avulla kävelisi :P muita tukia vasten kyllä kävelee ja jos pitää kiinni käsistä niin pieniä matkoja.
 
Tyttö on varmaan vajaa kuukauden taputtanut ja varmaan saman verran ns vilkuttanut eli nostaa käden ja laittaa sormiaan kiinni ja auki. Taaperokärryä kanssa kokeiltiin eilen ja ei ymmärtänyt sitä vielä yhtään vaikka ottaakin jo askelia, kun käsistä pitää kiinni. Istumaan tai seisomaan nousua ei meillä vielä osata. Enkä kyllä ole kertaakaan nähnyt edes yritystäkään.
 
Meillä kanssa jo hetken taputettu, vilkutettu muutama viikko. Mutta edellenkään ei kiinnostusta liikkumaan. Me vaan istutaan :D Toki istualtaan vähän enemmän heijaa eteen käsien päälle, mutta ei vielä siihen jää. Ja peppu nousee lattiasta kun yrittää vetää itseään lelulaatikkoa pirtkin ylös. Jos meillä jätetään ryömimiset ja konttaukset ja aletaan suorilta käveleen :D Eipä vaan, eiköhän tuo liikkuminen ala jossain vaiheessa kiinnostaan.
 
Meillä taas ei taputuksista tai vilkutuksista oo tietoakaan, mutta liikkuminen, huh. Kehittyy semmosta kyytiä että äitiä hirvittää. Juhannuspäivänä alettiin ryömiä, siitä vajaa pari viikkoa niin noustiin pystyyn. Nyt elämä on yhtä pystyyn kapuamista, joka käy jo tosi näppärästi ja vauhdikasta ryömimistä. Konttausasento on unohtunut. Askeleita ottaa kun käsistä taluttaa, mutta ennemmin kyllä pompitaan tai pyöritään tai kivutaan. Taaperokärryt tuli hankittua, niitä työntelee ja kulkee polviseisonnassa sekä kipuaa siihen seisomaan, mut ei toki vielä kävele niiden kanssa. Vaan ei sekään kaukana oo. Parasta kuitenkin on kun äiti kasaa lelut kärryyn ja poika saa ne tyhjentää pitkin lattiaa. Ryömien menee lujaa ja pitkiä matkoja, välillä jopa jos toinen vanhempi kutsuu huoneesta toiseen ni osaa tulla. Ja tiskikone, se kun aukeaa, on poika salamana paikalla. Vauvakeinu tai ensikeinu on myös keittiössä ja mitä kovemmat vauhdit, sen mukavampaa. Meidän hurjapää :Heartred
 
Juu, meillä kanssa vauhti on niin kova että ei ehdi vilkutella tai taputella :P Mua muuten naurattaa kun meillä on telkka päällä suurimman osan päivää vaikka sitä ei juuri katsota. Poikakaan ei kiinnosta. Mutta heti kun tulee aamulla tai illalla pikkukakkonen niin poika kiinnittää heti huomion :D varsinkin se tunnusmusiikki on opittu ja kaikki tekemiset jää niille sijoilleen kun alkaa soimaan :P
 
Jonsku87 ihan kun olisit kirjoittanut meidän arjesta! Lisäks typy löysi eilen kielensä xD Nyt on koko ajan kieli ulkona :P
Saas nähdä millon oppii kävelemään tukea vasten, meillä oppi seisomaan vasta viikko n. takaperin mutta samantien on yrittäny seisaaltaan päästä esim vieressä olevan esineen luo. Vähä väliä ollaan mukkelismakkelis mutta se ei neitiä haittaa.
 
Ronja mä en taas edes muista koska olisin viimeksi kunnolla telkkaria katsonut, raskausaikana kans oli telkku koko ajan päällä mutta nyt jos pitäis ni poitsu tuoijottais sitä herkeämättä, eikä musta ole vielä mitään tarvetta kahtoa. Ja nyt oon huomannut että illalla kun joku muu telkan avaa ni ei mua jaksa kiinnostaa sen tuijottaminen :D
Ttiuhti, meillä taas joka kolhusta armoton huuto. Ja tämän tästä irtoaa molemmat kädet tuesta kun aletaan jotain tavoitella, että täysipäiväistä on nyt hoitaminen... Turha on omia hommia haaveilla.
 
Meidän ryömivä pikkuriiviö oppi tänään könyämääm esteen yli. Miten paksu este tahansa, mutta jos laittaa maissinaksun esteen toiselle puolelle, niin yli mennään armottomalla sisulla :)
 
Joo täällä kopsahti eilen ekaa kertaa pää kunnolla eilen. Kiipeili isin päällä lattialla ja pyörähtikin sitten yks kaks alas (ilmeisesti kädet luiskahti). Ohimo kolahti kuuluvasti tv-tason sivuun. Näytti että kuhmu nousee ja jälkihän siihen tuli. Alkoi samantien kyllä itkemään, mutta soitin varuilta päivystykseen. Hyvä että soitin, kun kovemissa kolahduksissa on 24h seuranta ja yöllä pito 2h välein herätellä. Säikähdyksellä onneksi selvittiin ja mustelmalla. Kuhmukin laskeutui. Typy ei siis onneksi pystyasennosta pyörähtäny, vaan käsinoja seisonnasta.
 
Eipähän noilta kovemmiltakaan kolauksilta voi välttyä. Täällä puolestaan eilen lähdettiin ihan tosta vaan menemää rappuja ylös. Meillä kotona ei siis portaita ole, ollaan miehen veljen perheen luona kylässä ja kertaheitolla meni kahta rappua vaille keskitasanteelle. Olin takana kattomassa kuinka pitkälle se meinaa, ni siitä sitten vaan pokkana heittäyty mun syliin. Ei mitään itsesuojeluvaistoa vielä :nailbiting:
 
Meillä kans aamulla kolahti leuka sohvapöydän reunaan niin että tuli vähän vertakin, varmaan alahampaat kolahti kieleen tai jotain muuta... Ja sitten hetken päästä jäi sormi laatikon väliin kun niitä availi... Huoh ! :D
 
Pakko oli tulla joulukuisten puolelta kurkkaamaan mitä marraskuiset jo osaa. Meillä poika on syntynyt 4.12. ja vanhempien suureksi hämmästykseksi lähti konttaamaan reilu viikko sitten ja nyt nousee tukea vasten seisomaan kokoajan. Yrittää kiipeillä ja roikkuu milloin missäkin. Aivan järjetön oppimispyrähdys aivan yksikaksi! Meillä ei ryömitty missään vaiheessa vaan lähdettiin suoraan kontille ja liikkeelle. Päänsä on lyönyt jo useamman kerran, kun kaatuu seisomasta suoriltaan lattiaan. Mustelmia ja kuhmuja on pää täys. Pitää varmaan kypärä hankkia..
 
Josnku87 meillä lähti tänään itekseen kipee kans rappuja. Isänsö kanssa ovat rappuja kolunnet. Lisäksi tänään otti askeleita kävelykärrin kanssa kun työnsin kärryä eteenpäin ja tuin kyljistä.
 
Meillä myös otettu ekat askeleet taaperokärryn kanssa ja käsistä kiinni pitäen ja kymmenen on jo mennyt :happy:
 
Meillä on tapahtunut hurja kehityspyrähdys vähälle aikaa! Tällä viikolla lähdettiin nousemaan ensin polvilleen, sitten jaloilleen (ei täysin pystyyn, mutta karhukävelyasentoon ja kiipeilemään mm. olohuoneen pöydän alatasolle sekä matalista esteistä yli) ja konttaamalla menee kanssa nyt muutamia askeleita. Tänään myös aloitti 'morjenstamaan' ja vilkuttamaan. Missä äidin vauva? :confused::grin muoks. Ja ikää tosiaan noin 7 ja puoli kuukautta :).
 
Muokattu viimeksi:
Mää en kestä ! Meillä sanottiin eka sana !!! :) KISSA :D :D Näytin Latz kissanruokapussien pahvia ja kysyin että "mikäs se siinä on ?" Poika sanoi ensin "khiss" jota on jo pitkään tavaillut, sitten olin laittamassa pahvia pois niin poika sanoikin aivan selvästi kissa :) ihana !
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top