Meillä asuu varsinainen papupata. Jokelletaan ja kiljutaan, muristaan ja kikatetaan. Sängyssä ja sohvalla kieppaa kyljelleen tissille ja lelut vie multa käsistä.
Meinas itku tulla eilen kun neiti jokelsi sylissä ja "ääääiii" ääntä seurasi "tiiii". Tottakai tietoisesti äitiä kutsui
Meillä juttua tulee lähes jatkuvalla syötöllä ja erilaisilla äänteillä, lähinnä "huu", "höö", "hää", "hyy", "haa", "hoo" ja kombinaatioina "hu-huu", "ha-oo", "hy-äh-hyy" jne. Ainoa selkeästi merkityksellinen "sana" on nälkää ilmaiseva vaativa "nää-ä, nää-ä".
On tosiaan varsin varhain kehittynyt pikkuinen siellä Kyfillä. (Pakko oli käydä tarkistamassa tuolta syntyneiden listasta Sannan vinkkaamana.) Konttaamisen voin vielä ymmärtää, mutta parinkymmenen sanan sanavarasto vajaa 5-kuisella on kyllä jo aika poikkeuksellinen saavutus. Wau.
Roosa sanoo tissille tullessaan semmosta annannannanannananna -ännettä mikä kuulostaa anna -sanalta ja sopii tilanteeseen. Sitten on ne perus väyt ja guut mutta ihme murinaa, kurnutusta ja kiekumista pitää muuten pitää koko ajan. Kylään jos mennään niin siellä sitten ollaan hiljaa :-)
Meillä kanssa aika epämääräistä jodlaamista.
Mäy-mäy on ainut merkityksellinen sana, jota hoetaan kun en ole kotona, joten oletan olevani tuo kyseinen mäy-mäy.
Meillä kuulu yks päivä äippä, mut enpä mä sitä viä tarkotuksellisena sanana viellä pitäny :)
Muuten ääntelyjä on kaikki murinasta kiljumiseen ja kaikki siltä väliltä
Mutta kai tuo kohta alkaa jotain sanomaan kun muutenkin tuntuu olevan kiire siskoihin verrattuna.
Tai sitten mulla on noitten kahden neidin aikaan ollu jo se streptokokki mut ei oo niihin aikoihin tutkittu viellä ja se on aiheuttanu jotain kiellellisiä häiriöitä. Ei nyt tää loppu kuulunu asiaan kylläkään
Meillä huutelee kun esim väsähtää leikkimatolle tai tahtoo syliin "maaa maaa". Kuulostaa ihan kun huutelis äitiä enkuks ja kun nälkä yllättää kuuluu "nääää". Tai näin mie oo näit ääntelyi tulkinnu :D
Meistä kuulosti tänään siltä että lapsi olisi ensin vastannut (en nyt muista mihin) kysymykseen "en ole" ja sitten kun kysyttiin että puhutko sinä niin "en puhu" :D
Taitaa olla vanhempien korvissa vikaa juhannuksen jäljiltä
Vekalla on kyky aina nauraa oikeeseen aikaan. Etenki ku se istuu sitterissä lattialla seuraamassa meininkiä ja iskä vitsailee äidin kustannuksella aamiaispöydässä...
Meillä on alusta asti itketty "ämämmää" (äidin tulkinta: ämmää eli äidin maitoa) tai "mammaaaaa" (äidin tulkinta: äitiiii). :D jooa neuvolan perhetyöntekijä nauroi tuolle ämmälle :D