Meillä oli/on vähän sama kun mangustimammalla eli pari kertaa olen löytänyt miehen huutavan vauvan vierestä kun olen käynyt illalla tekemässä lyhyen lenkin koiran kanssa. Mies on laskenut vauvan viereensä huutamaan, koska "toi on nyt on vaan tollasta että se huutaa ilman mitään syytä." Olen sitten yrittänyt kauniisti kertoa, ettei muutaman viikon ikäinen vauva vielä itke v*ttuillakseen vaan itkulla on aina joku syy ja meidän tehtävä on yrittää löytää se syy ja lohduttaa vauvaa. Luulen, että mies on myös turhautunut kun ei ole saanut vauvaa heti hyssyttelemällä hiljaiseksi. Olen pyrkinyt juttelemaan itsekseni samalla kun hoidan huutavaa vauvaa ja niin, että mies kuulee. Kun vauva esim herää päiväuniltaan ja alkaa kitistä, käyn nostamassa syliin ja höpisen, että noniin, sinä täällä ilmoitat että minä olen hereillä. Jospa tuo kaksilahkeinenkin pikkuhiljaa ymmärtäisi...
Käytiin ostamassa Tulan kantoreppu ja se oli kyllä aivan loistohankinta, siihen vauva rauhottuu poikkeuksetta ja useimmiten myös nukahtaa. Tästä myös mies innostui (ei varmaan koe itseään niin avuttomaksi ja kädettömäksi kun hänelläkin on joku "ase" vauvan huutoa vastaan). Monesti hän oma-alotteisesti pukeekin rintarepun päälleen ja kanniskelee vauvaa ympäri taloa. Laulaa elefanttimarssia, koiran seuratessa perässä
Käytiin ostamassa Tulan kantoreppu ja se oli kyllä aivan loistohankinta, siihen vauva rauhottuu poikkeuksetta ja useimmiten myös nukahtaa. Tästä myös mies innostui (ei varmaan koe itseään niin avuttomaksi ja kädettömäksi kun hänelläkin on joku "ase" vauvan huutoa vastaan). Monesti hän oma-alotteisesti pukeekin rintarepun päälleen ja kanniskelee vauvaa ympäri taloa. Laulaa elefanttimarssia, koiran seuratessa perässä