Hyvää iltaa ja terveisiä aivan sairaan ihanalta hääpäiväreissulta!!!
Nyt, VIHDOINKIN tulee hehkutusta myös täältä meikäläisen suunnalta [:D]
Takana maailman ihanin kylpyläviikonloppu! Sviitti oli MAHTAVA ja paikka muutenkin loistava rentoutumispaikka. Kelluskeltiin porealtaissa, mineraalialtaassa, vastavirrassa, saunottiin, syötiin illalla hyvin kaupungilla... Join kesän ekan (ja varmastikin vikan) mansikkamargariitan ja se oli niiiiiiiiiiiin hyvää, nam... [8D]
Ja se kaikista tärkein; saatiin taas puhuttua hirmu paljon meidän suhteesta, puhuttiin noista terapiakäynneistä, vietettiin todellista laatuaikaa yhdessä [:D] Ja ihan pakko on kertoa, että illalla/yöllä sain elämäni parasta seksiä [:)][8D][;)][:D] en ole koskaanikinä kokenut vastaavaa... jotenkin se henkinen ja fyysinenkin "lataus oli ihan uskomatonta. Vieläkin on maha ihan solmussa... [:D]
( Oli muuten ihan mieletön ukkosmyrsky eilen Tampereella!!! Päästiin aitiopaikalle katsomaan, kun luontoäiti järjesti mahtavan näytöksen!!! )
Onnin yökyläreissu meni hienosti, mutta... huoh.... kummitäti oli kuulemma syöttänyt pojalle yhden vuorokauden aikana 1,8 LITRAA Nannia... [:@] "kun sillä oli nälkä" oli selitys... ja nyt sitten poika on itkenyt ihan lohduttomasti mahaansa siitä asti kun on tultu kotiin [:(] Siis voi jumalauta, neljän lapsen äiti ja syöttää lasta kun vähänkin inahtaa vaikka olis just syönyt... kakkaa on odoteltu koska se varmasti helpottais pojan oloa, mutta ainakaan vielä ei ole näkynyt. Mies mua lohdutti, että tuskin Onni on kuitenkaan syönyt koko tuota määrää... tiedä häntä, mutta poika huutaa nyt kokoajan kun on valveilla-yötä kauhulla odotellen...
Mummi on edelleen elossa, kävin häntä katsomassa kun tultiin kotiin. Ei ole enää tänään jaksanut olla hereillä, mutta oli reagoinut avaamalla hetkeks silmänsä kun äitini oli hänen luonaan käynyt. Tuntuu, ettei omasta ammatista ole tässä mitään hyötyä, vaikka olen nähnyt näitä saattohoitojuttuja kymmeniä. Kun kyseessä on omainen, oma läheinen, niin kyllä ne tunteet vaan on aika vahvasti mukana. Sairaalassa pystyin kyllä jotenkin pitämään itseni kasassa, mutta autossa se itku sitten tuli. Kunpa tulis se puhelu pian äidiltäni niin sitten olis kaikilla helpompi olla...
Nyt, VIHDOINKIN tulee hehkutusta myös täältä meikäläisen suunnalta [:D]
Takana maailman ihanin kylpyläviikonloppu! Sviitti oli MAHTAVA ja paikka muutenkin loistava rentoutumispaikka. Kelluskeltiin porealtaissa, mineraalialtaassa, vastavirrassa, saunottiin, syötiin illalla hyvin kaupungilla... Join kesän ekan (ja varmastikin vikan) mansikkamargariitan ja se oli niiiiiiiiiiiin hyvää, nam... [8D]
Ja se kaikista tärkein; saatiin taas puhuttua hirmu paljon meidän suhteesta, puhuttiin noista terapiakäynneistä, vietettiin todellista laatuaikaa yhdessä [:D] Ja ihan pakko on kertoa, että illalla/yöllä sain elämäni parasta seksiä [:)][8D][;)][:D] en ole koskaanikinä kokenut vastaavaa... jotenkin se henkinen ja fyysinenkin "lataus oli ihan uskomatonta. Vieläkin on maha ihan solmussa... [:D]
( Oli muuten ihan mieletön ukkosmyrsky eilen Tampereella!!! Päästiin aitiopaikalle katsomaan, kun luontoäiti järjesti mahtavan näytöksen!!! )
Onnin yökyläreissu meni hienosti, mutta... huoh.... kummitäti oli kuulemma syöttänyt pojalle yhden vuorokauden aikana 1,8 LITRAA Nannia... [:@] "kun sillä oli nälkä" oli selitys... ja nyt sitten poika on itkenyt ihan lohduttomasti mahaansa siitä asti kun on tultu kotiin [:(] Siis voi jumalauta, neljän lapsen äiti ja syöttää lasta kun vähänkin inahtaa vaikka olis just syönyt... kakkaa on odoteltu koska se varmasti helpottais pojan oloa, mutta ainakaan vielä ei ole näkynyt. Mies mua lohdutti, että tuskin Onni on kuitenkaan syönyt koko tuota määrää... tiedä häntä, mutta poika huutaa nyt kokoajan kun on valveilla-yötä kauhulla odotellen...
Mummi on edelleen elossa, kävin häntä katsomassa kun tultiin kotiin. Ei ole enää tänään jaksanut olla hereillä, mutta oli reagoinut avaamalla hetkeks silmänsä kun äitini oli hänen luonaan käynyt. Tuntuu, ettei omasta ammatista ole tässä mitään hyötyä, vaikka olen nähnyt näitä saattohoitojuttuja kymmeniä. Kun kyseessä on omainen, oma läheinen, niin kyllä ne tunteet vaan on aika vahvasti mukana. Sairaalassa pystyin kyllä jotenkin pitämään itseni kasassa, mutta autossa se itku sitten tuli. Kunpa tulis se puhelu pian äidiltäni niin sitten olis kaikilla helpompi olla...