Vauvan tuoksua <3

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja AnAnAtS
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
ALKUPERÄINEN: kattili

viirukhan kantoliina olis tosi hyvä ajatus ja uskosin sen toimivankin mutta mulle kun tehtiin tuo avanne niin se on suoraan siinä kohdassa ja jää puristuksiin eli en voi käyttää.'[:(]


Hei! Pikaisesti vaan Kattiliille (ja miksei muillekin) että oletko kokeillu rengasliinaa?? Mä nimittäin olen kantanut ihan vastasyntyneestä asti päivittäin vauvaa rengasliinassa pystyasennossa. Siinähän liina "painaa" vaan toista olkapäätä ja vauvan voi laittaa vaikka lonkalle, jos vatsan edessä painaa sitä avannetta. Meillä vauva on rengasliinassa aina kaupassa ja esim. tänään rippijuhlissa. On nopea ja superhelppo ja vauva viihtyy. Imettäessä pistän vauvan sinne poikittain, tissin suuhun ja tuen toisella kädellä tarvittaessa. Pitkä liina on myös käytössä, mutta itsellekin yllätyksenä rengasliina on nyt suosikki, kun vauva ei vielä paina hirmu paljon. Ja ehdottomasti vinojoustava liina ja isoilla metallirenkailla, jos harkitset hankkimista! Niin ja rengasliinasta pääsee ite pujottautumaan pois ja jättämään vauvan lämpimään liinaan kietoutuneena sängylle, ei välttämättä herää siihen (paitsi ehkä teidän vauva...). Jaksamista.

Meilläkin unet on tosi lyhyitä päivällä jos ei liinassa nuku. Ja luojan kiitos meillä on ilmalämpöpumppu! Sisälämpötila on ollut mukava, tosin nyt sitten ulos mennessä tuntuu että taju lähtee...

Koukku ja "Pulla" 4vkoa, kuten isommat (5v. ja 6v.) jatkuvasti pullistuvaa veljeään kutsuvat...
 
Heippa vaan täältä koliikki-itkun keskeltä... kolmatta tuntia taas mennään, jippii. Joskohan puolilta öin olisi jo niin väsynyt, että ei enää jaksaisi muuta kuin nukahtaa... toivossa on hyvä elää!

Meillä nukutaan päivisin vaihtelevanpituisia unia. Joskus saattaa mennä kolmekin tuntia putkeen, joskus hyvä jos 15 minuuttia. Mitään rytmiä ei kyllä ole noiden unien kanssa sinällään.

Eilen käytiin pienen kanssa lastenlääkärin juttusilla niiden refluksivaivojen takia, mutta eipä sieltä oikein mitään uutta apua tullut. Pystyasennossa pidetään syötön jälkeen niin pitkään kuin suinkin, ja röyhtäytetään joka syönnin päälle kunnolla. Niinkuin nyt on aiemminkin pyritty tekemään. Ainoa uusi juttu oli, että voitaisiin kokeilla maidonsakeuttajaa, eli osan maidosta pieni saisi pullosta sakeutettuna. Tämä sinällään ei oikein innosta, kokeilimme kyllä eilen. Mutta kun meillä mennään täysimetyksellä, niin on aikas hankalaa sitten pumppailla sitä maitoa sopivia määriä sakeutettavaksi, etenkin, kun syömisrytmi ja -määrätkään eivät ole säännöllisiä. Ja lisäksi, kun eilen tätä hommaa kokeiltiin, ei maitoa yllättäen pumppaamalla sitten tullutkaan kunnolla, vaikka tähän asti sitä on tullut vaikka kuinka kamalasti. Liekö sitten jonkunlainen stressireaktio! Vauvalle maitoa kyllä tulee suhkuten, mutta pumpulle ei. Hö.

Eli taidetaan unohtaa tuo vaihtoehto. Eri asia olisi, jos saisi korviketta.

No mutta, sellaista meille. Onko kenelläkään kokemusta vyöhyketerapiasta koliikkivauvalla? Ajattelin huomenna kysellä neuvolasta sitä vaihtoehtoa...
 
voi luoja, pakko tulla tänne jakamaan tätä epäuskoa. Mulla näköjään alkoi sitten menkat. Tää ei oikeesti ole todellista. [:@][:@][:@][:@] Ja meillähän tyttö on tosiaan täysimetyksellä.. Luojan kiitos hommasin ne pillerit, kumien kanssa kun mä en jaksa pelleillä.
 
...sydän niin rikki ettei ole sanoja... [:(] en edes tiedä miks tänne nyt tulin, kun ei oikeesti ole oikein mitään sanottavaa nyt. Mikään ei ole ollut sitä miltä näyttää. Mies jäi kiinni. On hakenut itselleen seksiseuraa. Eikä ollut eka kerta. Taas vedettiin matto jalkojen alta... MIKSI?????????? [:(]
 
Voi ei Tyttö Koo[:(] Jos jotkut sanat nyt sun oloas vois parantaa, niin varmasti sanoisin ne, mutta tuskin sellasia on olemassakaan.. Voimia sinne!!
 
Oksettaa ja kuvottaa ja tunnen itseni niin vitun tyhmäks... oon ollut niin rakastunut mieheeni pojan syntymän jälkeen... ja nyt kaikki kaatuu kerralla. Ei sitä vissiin ihminen koskaan opi... [:(] Jostain pitäis saada voimia jaksaa nyt tätä arkea... onneks isot pojat tulee kotiin vasta sunnuntaina niin saan ehkä kasattua itseni jotenkin siihen mennessä. Miten tästä voi nousta???
 
voi ei tyttö koo, kamalasti voimia ja jospa pientä voimaa saisit onnista. mut viel kerra voimahalauksia...
 
Et sä mikään tyhmä ole, vaan miehes jos ei osaa kohdella sua niin kuin ansaitsisit! Muista, ettei vika ole kuitenkaan varmasti sussa, vaikka mitä oisit tehny toisin niin se olis varmasti tapahtunut. Syytä vaan usein etsii ensimmäisenä itsestään. Oisko mahdoton ajatus, että lähdet Onnin kanssa jollekin rakkaalle sukulaiselle tai ystävälle päiväksi, miksei yöksikin, kasailemaan rauhassa itseäs ja ajatuksias? Ei olis mies ainakaan vieressä länkyttämässä miten se rakastaa sua ja miten on pahoillaan -toivottavasti onkin. Tarkoitan, että saisit jossain rauhassa purkaa pettymystä ja pahaa oloa, ilman että täytyy katsella vielä miestä kellä on varmasti myös paha olla.
 
Oon taas ollu laiska tän kirjottelemisen kanssa, mut luin tyttökoon tilanteen ja ei voi muuta sanoa ku et paljon voimia ja jaksamista <3..tuntuu todella pahalta sun puolesta [&:]
 
V oi ei Tyttö Koo, voimia täältä sinne tunneittain!
Ja Katjuskainen, meillä on menossa vyöhyketerapia koliikinhoitoon, tänään on neljäs kerta. vielä ei ole ollut toivottua vaikutusta, mutta ajattelin vielä muutamia kertoja kokeilla. suosittelen silti kyllä,monille siitä on ollut suuri apu.
 
Voimia tyttö koo! Kamala tilanne, vielä kun sä oot niin rakastunu ollu syntymän jälkeen miehees niin en voi ymmärtää miksi on tehnyt niinkuin on[:(] Saanko udella kertoiko itse asiasta kumminkin? Mutta samaa mieltä kuin ananats, jos mahdollista niin onni kainaloon ja selvittämään ajatuksia jonnekkin muualle[:)]
 
TyttöKoo:
Todella kaamea tilanne... voimia sinne sinulle.
En tiedä lohduttaako tämä nyt yhtään, mutta yritä ajatella niin, että hän se häviäjä on. Menettää luottamuksesi ja pahimmassa tapauksessa sinut ja pojan.
Etkä sinä tyhmä ole vaan HÄN!
Tuskin se seksi sen arvoista on ollut...
Pahalta varmasti tuntuu, sattuu, kiukuttaa, itkettää ja pelottaa.

Itsekkin olen vain entistä enemmän rakastunut mieheeni tyttön syntymän jälkeen, vaikka nyt on erittäin vaikeaa kun olen niin paljon yksin.
Mies yömyöhään töissä. Vai onko? En kyllä oikeasti usko, että hän minua pettäisi, mutta eihän kukaan sitä usko omasta miehestään.

Olen samaa mieltä, että nyt lähdet hetkeksi ihan muualle miettimään...
 
Mies menee samalla kaavalla eli etsii netistä naisia ja laittaa ylös yhteystiedot, mitat, mitä ovat valmiita tarjoamaan ym. ja oon nyt 2 kertaa löytänyt nämä listat. Haluaako se että löydän ne vai mistä on kyse? Mies sanoo ettei ole pettänyt mua (en tiedä mihin voin nyt enää uskoa) vaan hakee huomiota, jännitystä ja hyväksyntää muilta ihmisiltä... Tiedän, että hänen lapsuudessaan on tapahtunut semmosia asioita, että jos hän ei mene ammattiauttajalle, niin ei koskaan tule "paranemaan"...mutta se ei saa olla tekosyy tälle.

Oli pettänyt tai ei, niin mies on hyvin tietoinen siitä mitä siedän ja mitä en ja missä mun raja menee... Hän on mua satuttanut ihan tietoisesti ja mun sydän on aivan rikki. Fyysisesti sattuu, oksettaa ja ruokahalua saan taas metsästää päiviä tämän jälkeen. No, pääseepä lopuista läskeistä eroon tällä tavalla... Ehkä , siis todellakin EHKÄ voisin ymmärtää, jos meillä ei olis minkäänlaista seksielämää (ja just on aloitettu se uudestaan synnytyksen jälkeen ja ne kerrat on saaneet mut näkemään tähtiä) tai olis mennyt tosi huonosti. Mutta meillä on aina ollut loistava seksielämä (nyt alan epäillä jo sitäkin) ja se on monipuolista. Kumpikin on sanonut nauttivansa ja ollaan pyritty siihen että päästään kahdestaan viettämään aikaa, ts. hoitamaan sitä parisuhdetta. Mutta mä luulen, että tässä on kyse ihan jostain muusta eikä suoraan seksistä. Tai mistä mä tiedän.... Mulla ei ainakaan ole kertaakaan meidän yhdessäolon aikana tullut tunnetta että mun on petettävä miestäni, ettei hän riittäis mulle...  Mutta nyt kaikki tuntuu niin yhdentekevältä... Meillä on se ihana, romanttinen kylpyläreissukin tulossa, great... [:(] tekis mieli vaan perua se. Ja muutenkin, tekis mieli kadota maan alle... Mulla on onneks rakas siskoni, jonka luokse voin mennä vaikka koko viikoks jos siltä tuntuu.

Mies tulee neljän jälkeen kotiin ja pitää siis kohdata hänet. Tiedän että mies on myös ihan paskana ja rikki ja sietää ollakin. Oon yrittänyt miettiä mitä sanottavaa mulla vois hänelle olla... toisaalta haluan hänet lähelleni ja toisaalta haluan hänet vitun kauas itsestäni, kärsimään yksinään... en pysty sanomaan miten äärimmäisen surullinen oon, aamukuudesta asti vaan itkenyt. Mä en ole vihainen, tunnen vaan ihan hirvittävää surua... Muhun sattuu aivan saatanasti ja olo on ihan kuin kuiviinrutistetulla rätillä... [:(][:(][:(] yhtä tyhjä...
 
tyttö koo: tosiaan kuten monet on jo tossa aiemmin sanoneet että jos lähtisit jonnekki,jos nyt vaa pakkais kimpsut kasaa ja menisit siskosi luo.ei tarvitsi ainakaa tänää miestäsi kohdata. ? sitten myöhemmin koettaa jutella asiasta,tai miksi näin? ja kuten tossa mainitsit että teill on seksiä ollut ja molemmat tyytyväisiä..vaikea tilanne . toivon todella että asiat saatte selvitettyä ja kaikki kääntyisi parhain päin.. muistahan kumminkin itsestäsi pitää huolta,pieni poikasi tarvitsee sinua paljon. toivottavasti en nyt jotenki tökerösti ja noin sanonu ja ymmärsitte mitä koetin ajaa takaa.. aina itsekkää tajua mitä koetan selittää..[&o]
 
voi ei.... [:(][&:] TYTTÖ KOO.. täältä ihan mielettömät tsemppihalit. myötäelän täällä tuskaasi koska oon itte käynyt edellisessä liitossani samankuvion/kuviot läpi. tiijän että tähän tilanteeseen ei auta sanoa että syy ei ollut sinussa tai et sinä tyhmä ollut ja mies se tässä häviäjä on. ihmisluonto on niin kumma että sitä automatiik syyttää vaan itseään vaikka syy ei oma olisikaan. itselläni sitä kesti vuoden ja nyt jälkeen päin se tuntuu tosi tyhmältä. mies petti mennen tullen ja palatessa ja aina jäi siitä vielä kiinni ja minä tyhmänä vaan aina annoin anteeksi. ja sitten kun ero tuli sen syrjähyppyjen takia syytin niistä itseeni. vaikka syy todellakin oli miehessä itsessään kuten nyt varmasti myös sinunkin tapauksessa. tähän voisi paljon alkaa vetelee toteamuksia yms sellaisia mutta tiedän kokemuksesta että niistä ei nyt just ole apua. aika kun kuluu niin se tsemppaukset ja muut "faktat" saavat enempi merkitystä ja tuntuvat järkeviltä.
kannustan sinua nyt kyllä tosiaankin muiden tavoin että lähtisit pois hetkeksi kotoota jos se vaan on mahdollista. mä laihduin kans eron jälkeen yli kymmenen kiloa kun ei vaan ollut ruokahalua eikä mitään mieltä kokkailla ittelle niinpä menin ystäväni luokse joksikin aikaa ja siellä tuli syötyä kun oli ruoka nenän edesä valmiina. ja ajatukset eivät kelanneet kokoajan sitä samaa vaan sai muuta ajateltavaa.
voi harmi. [:o] oon tosi surullinen sun puolesta. sä kun niin hehkutit ja olit rakastunut ja onnellinen ja sitten käy näin. [&o] haleja ja voimia. <3
 
Tyttö Koo Saanko kysyä miten itse olette tavanneet? Tuli tosi paha mieli [>:] Ja eikös sun miehes vielä halunnut Onnille sisarusta pian?? Miksi se sitten tollasta tekee... Voimia paljon sinne sinulle ja Onnille!

Meidän pikkuinen sai nimekseen Nea Aurora <3 Sylikummi päätti kastella tytön jo ennen varsinaista kastetta, sillä hän alkoi hikoilemaan aikas runsaasti [:D] Toinen kummi joka kuivas tytön pään niin pyyhki sitten kummisedän naamankin samalla liinalla [:D][:D]
Nea nukkui tyytyväisenä koko kastetilaisuuden ajan [8|]
 
kattili Kuinka usein käytte vyöhyketerapiassa pienen kanssa? Aion itse varata myös aikaa huomenna, sain tänään numeron täällä lähistöllä toimivalle terapeutille. Mitähän moinen lysti maksaa?

Tänään soitettiin myös Jorvista, saimmekin jo ensi viikolle ajan tutkimuksiin pienen kanssa, niistä refluksioireista. Saa nyt sitten nähdä mikä mihinkin auttaa vai auttaako mikään mihinkään.
 
Katjuskainen Me ollaan käyty joka toinen päivä,tietty vloppuna ei. ja yks kerta on 25e ja se on puolituntia. pitempään ne ei vissiin teekkään kerralla ja tuo joka toinen päivä on terapeuttien suositus.
teilläkö pulautellaan paljon vai mistä epäilet refluksiaa?
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top