Vauvan tuoksua <3

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja AnAnAtS
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ihan ensimmäiseksi Tyttö Koo, miten siellä voidaan?????? [&:]

Skallo Hyvä että meistä on ollut apua, ja tervetuloa vaan.. [:)]

Masennuksesta.. Itse kärsin siitä ensimmäisen ja myös toisen lapsen synnyttyä. Jälkikäteen ajateltuna se/ne johtuivat molemmat silkasta pettymyksestä kaikkeen mahdolliseen. Enimmäkseen kuitenkin lasten isään. Esikoisen kanssa kun tultiin laitokselta, ukko tuumas "jahas, nyt me ollaankin isä ja äiti seuraavat 18-vuotta" ja siitä se alamäki sitten alkoikin. Oltiinhan me, todellakin, ja hyviäkin vielä, isä ja äiti, mutta sen parisuhteen hoitamisen mies unohti. No eipä olla enää naimisissa, mikä kertookin kaiken tarvittavan. Jälkikäteen on niin hyvä sanoa jos, tuumas mies, kun muutin kämpästä pihalle. Niinpä niin..
Mutta kyllä, hakekaa naiset sitä apua!! Ihan turha sitä on yrittää aina jaksaa ja tehdä, jos avun tarjoajia kerta on. Neuvolassa voi mainita, ja aika monella paikkakunnalla on erilaisia ryhmiä olemassa. Monet kerrat kyllä joku todella hyvä ystävä, kenen kanssa voi jutella, auttaa paljon paremmin. Ja painukaa pihalle sieltä kämpästä! Pahin virhe on jäädä nyhjöttämään sinne himaan (kun sen vauvan kanssa on niin vaikee liikkua). Raitis ilma on paras lääke masennukseen ja varsinkin, jos mukana sattuu olemaan joku todella hyvä lenkkikaveri, kenelle saa vaikka manata sitä miestä ja sen tekemättömyyttä. No mitä milloinkin.. ja läskit palaa [:D]

Gibsonille toivon onnea. On meinaan pirun vaikea saada mies muuttumaan, jos tähän asti oot kuitenkin hyväksynyt sen työnluonteen. Suurinosa miehistä kuitenkin on sellaisia, että tekevät vaan enemmän töitä taatakseen perheelleen vieläkin paremman toimeentulon. Harva mies tajuaa sen, että se raha on oikeesti melko toisarvoinen seikka, ja vielä harvempi tajuaa sen lapsen synnyttyä. Eli hiukan epäilevänä tuomaksena täällä seuraan tilannetta.. [8|][:D][;)] Toivottavasti et joudu siihen tilanteeseen, että joudut vaan nielemään sen, että miehes painaa pitkää päivää. Onko sulla kavereita, jotka suht samassa elämäntilanteessa siinä lähellä? Täältä meidän ryhmästä löytänyt ketään, jonka kanssa voisit livenä jutella? Jotain äiti-lapsi-kahvilaa neuvolan puolelta? Noihin sun kannattaa yrittää turvautua, jos et apua mieheltäs saa.

Mutta sit sitä omaa napaa. Käytiin muksujen kanssa eilen lintsillä. Kiesus että se oli taas vaihteeks täynnä porukkaa ja jonottaa sai joka paikkaan. Oltiin liikkeellä niin, että mun äiti hoiti tuo Marikan kun mä jonotin kahden vanhemman kanssa laitteisiin. Hyvin meni, ei mitään ongelmaa. Vaipat vaihdoin siinä vaan keskellä kirkasta päivää vaunuissa, kun lastenhoitohuone oli niin törkeessä kunnossa. Illalla olin kyllä ihan kuollut, ja seuraava yö oli tytöllä tosi rauhaton ja hereillä oltiin vähän väliä. Tänään sitten kävin itse vihdoinkin leikkaamassa hiukset. Vihuu, meikä näyttää taas ihmiseltä.. Paitsi ton pojan mielestä, joka totes et "äiti, sullahan on tuolla kalju" [:D][:D] No mutta mä tykkään [:)]
 
[hr]Pardon...turha viesti kun vasta opettelen tätä meininkiä. nii mites ton hienon kuvan sai tallennettua?


 
Huoh [:(] koko päivän ähinä ja vähäunisuus huipentui kahden tunnin suoraan huutoon. Ei auttanu vaipanvaihto, syöttö, tutti, syli, keinuttelu... lopulta pistin likan kapaloon. Nukahti, en tiedä väsyikö huutoon vai auttoiko kapalointi. Nyt pelkään jo valmiiks sen heräämistä. Näinköhän se koliikki meillä alko... ei oo koskaan ennen ollut noin hankala [:(] Ja meikä stressaa taaas lisää....
 
Katusutariinan kanssa ihan samaa mieltä siitä, että kotoa tosiaan kannattaa lähteä ihmisten ilmoille. Itse huomaan, että heti, jos vietän liian monta päivää ihan vaan kotona vauvan kanssa, alkaa masentavat ajatukset ryömiä mieleen. Tosin sama on ollut aina jo ennen vauvaa. En vain ole sitä tyyppiä, joka viihtyy neljän seinän sisällä mielinmäärin, varsinkaan, jos ei saa mitään tähdellistä aikaiseksi.

Niinpä mekin ollaan usein pakkauduttu autoon vaunujen ja romppeiden kanssa ja menty millon minnekin, vaikka tuo pikkuneiti ei olekaan helpoimmasta päästä ja ne itkuraivarikohtaukset keskellä kassajonoa on kaikkea muuta kuin mieluisia. Joskin nyt kun mies on töissä, ja meillä vain yksi auto, niin päivisin lähteminen minnekään pidemmälle ei onnistu. Nyt kun asutaan paikassa, jossa lähin kauppa on kolmen kilometrin päässä, samoin kuin lähin bussipysäkki. Mutta ihan vaan lenkillekin lähteminen auttaa. Tänäänkin kävelin vaunujen kanssa kauppaan, kummasti jo se piristää mieltä, vaikka paluumatkalla alkoikin vaunuissa jo taas meteli. Ja kunhan koira taas kotiutuu ensi viikon lopulla ja ilmat viilenee, pääsee kunnolla lenkkeilyn makuun, kun saan pikkuneidin kantoreppuun. Siinä kitinäkin pysyy poissa, tuo kun ei muualla viihdykään kuin sylissä.

Mutta tosiaan, noita perhekahviloita ym. ryhmiä kannattaa katsastaa. Itse tarkistin juurikin tänään, että meidän paikkakunnalla alkaa elokuun lopussa taas uusi ryhmä 0 - 6 kk vauvojen äideille, tarkoitettu nimenomaan ensimmäisen lapsensa saaneille. On tosin seurakunnan järjestämä, mutta ajattelin kyllä mennä katsastamaan. Jos vaikka löytyisi samassa tilaanteessa olevia tästä läheltä.
 
Hymh, voi teitä äitejä [&o] Mä en oikein osaa sanoo kellekkään mitään auttavaa sanaa kun meillä menee niin hemmetin hienosti täällä kotona. Nea on tyytyväinen ihana tyttö. Mies osallistuu vauvan hoitoon iltasin kun on kotona. Parisuhde tuntuu loistavan ja meiän arki on aikalailla samanlaista kun ennen vauvaakin, nyt vaan meitä on yksi lisää [:)] Kodinhoito on tietysti jäänyt vähän heikommaks, mutta astiat ja pyykit tulee pestyä niin sehän se tärkeintä, en jaksa alkaa ressaa muusta.

Meille on kehkeytynyt aikalailla tämmönen rytmi:
klo 22-01 Nea nukahtaa yöunille
klo 03-06 Nea herää ekan kerran syömään ja nukahtaa samantien uudelleen
Tokan kerran kun herää syömään niin valvoo n. tunnin tai pari jonka jälkeen nukahdetaan vielä yhdessä
Sit joskus kun Nea herää ja herättää minut niin syötän tytön ja menen suihkuun kun neiti on tyytyväisenä sohvalla köllimässä ja esim tänään se nukahti siihenkin
Kohta valvotaan muutama tunti ja sitten tossa klo 15-16 yleensä nukahtaa pariks tunniks jonka jälkeen loppu ilta valvotaan ja tankataan ruokaa vähän väliä

Viikonloppusin mieskin osallistuu. Hoitaa sillon ton tytön toisen heräämisen ja tulee joskus ite nukkumaan vielä sen jälkeen tai sitten pitää omana aikanaan eli pelaa xboxia tai kattoo telkkaria ja kittaa kahvia [:D]

Mä oon aina ihmetelly miten mies saa vaipan vaihdettua niin nopeesti [:D][:D]

Mitenkäs henniv teillä menee? Eipä oo kauheesti kuulunu sieltä suunnalta... Jenni90? Nuori äiti? teillä myös?
 
Käsien vapaaksi saamisesta: Täällä kans ennen viihdyttiin vain sylissä ja joten kuten sitterissä, kunhan sitä oli joku koko ajan heiluttamassa. Sitteristä ja vaunuista molemmista poika useimmiten herää vartin sisään liikkeen loppumisesta.
Nyt on taivaan lahjaksi osoittautunut leikkimatto. Siinä viihtyy jonkin aikaa itsekseen. Esim. aamulla aamusyötön jälkeen lasken siihen ja syön itse aamupalan ja käyn suihkussa. Eihän poika siinä vielä osaa ns. leikkiä, mutta sätkiessään osuu vahingossa siitä roikkuviin leluihin ja tykkää seurata niiden heiluntaa. Ainut paikka missä poika viihtyy hetken itsekseen hereillä.

Löytyisikö lisää vinkkejä, miten saisi kädet hetkeksi vapaaksi?
 
Tässä hommassa täytyy myöntää että mitä epä-ortodoksisimmat keinot toimii. Sain juuri pikkumiehen nukkumaan sillä että siirsin sen sängystä sohvalle ja pistin sille Leevi and the Leavingsiä soimaan [:)] itse nukun vielä vauvan kanssa meidän ns.vierasvara-sängyssä, hirvittää ihan milloin täytyy alkaa noudattaa jotain järjestystä ja sääntöjä vauvan kanssa...vauva ei nuku omassa pinnasängyssään enkä minä omassa sängyssä miehen vieressä...

Sellasta kiinnostaisi kuulla teiltä että kuinka omatunto(kun vaivaa tämä täytyy-olla-täydellinen-äiti-syndrooma) kestää sitä jos joskus juo kaljan pari, polttaa tupakkaa, käy ulkona? Itse tupakoitsijana ja kovasti oluesta nauttivana raskausaika oli kunnon pinnistys kieltäytymisten kanssa. Ja vaikeaa lähinnä siksi että mies polttaa ja kävi ulkona se normi kerran viikossa, ja koko raskausajan lohdutteli että kyllä sä sit pääset ja saat kun vauva on syntynyt. No eihän se niin vaan yksinkertaista tietenkään oo. Sallin itselleni satunnaisen tupakan ja oluen  koska tiedän olevani parempi äiti kun saan lepuuttaa hermojani edes kerran päivässä. Mutta sitten omatunto soimaa kun ei voi pariin tuntiin imettää...Ja tiedän että olisin parempi äiti myös jos silloin tällöin kävisi ulkona ja saisi päätä tuuletettua,(on ihanaa kun vauvaa tulee ihan ikävä jos sen hetkeksi jättää). No, kävin viihteellä yksi viikonloppu ja niinhän siinä kävi että päivystys oli isukille niin rankkaa että olin taas täydessä hoitovastuussa heti kun pääsin tolpilleni, ja tästä toipuminen kesti noin viikon kun näillä yöunilla ei paljon krapuloita parannella... [:-]

Tiedän myös että toisilla ei tunnu olevan edes tarvetta "paheisiin", mutta meitä on moneen junaan, enkä haluaisi ajatella olevani automaattisesti huono huoltaja jos luonteeni on tällainen... huoooh, paljon tekstiä...






[/align][/align]
 
Naureskelin tuota "kyllä sä sitten pääset" hahahahah.. paskat mä vaan sanon. Jos teillä herra käy kerran viikossa ulkona kavereidensa kanssa niin luultavasti sä ite pääset korkeintaan kerran kuussa (ite veikkaisin kerran kahdessa kuussa) mikäli ketään muita ei ole lasta hoitamassa, kuin isä. Ja yleensähän se menee juuri niin, että ite kun just alat tuntemaan olevas edes jollain tasolla elossa järkyttävän darran jälkeen, muksu on taas sun hoidettavana hyvinkin tiiviisti. "Mä hoidin sitä koko viimeyön, mä oon ihan poikki" No kukahan sitä muksua yleensä kaiket yöt hoitaa?? No mutta olkaa onnellisia jos teillä ei mene noin, mutta suurinmallaosalla näin se vaan taitaa mennä.
Tosta tupakanpoltosta.. Ite lopetin taas tullessani raskaaks ja nyt päätin pysyä siitä täysin erossa. Aikasemminhan jatkoin polttamista, kun lopetin imetyksen. Pirun typerää, mutta nautinnollista. Ei sitä kukaan muu voi ymmärtää, kuin toinen tupakoitsija. No mutta nyt oon ollut yhtä kertaa lukuunottamatta polttamatta. (Meni hermo, poltin puolikkaan ja sillon totesin, että en enää sitä hommaa alota). Meillä siis tuo vanhin on nyt 8-vuotias, enkä halua näyttää sille sitä mallia, että kaikki polttaa. Näin meillä nimittäin on, että isovanhempia myöten kaikki polttaa tupakkaa. No me ollaan nyt tuon miehen kanssa ainoot jotka ei polta. Uskomatonta oikeestaan.. En tuomitse ketään joka polttaa, mutta ite tajusin tuon mallin merkityksen vähän liian myöhään. Muksut nimittäin todellakin ottavat mallia vanhemmistaan, tuossakin asiassa.
Juomisesta.. Pari kaljaa sillon tällön ei mun elämää kaada, enkä siitä mun omatuntoni ala kolkuttelemaan. Eikä kyllä myöskään lapsen hoitoon vieminen ja perskännienottaminenkaan. En vie muksua hoitoon joka viikko, enkä joka kuukausikaan, enkä juo kaatokännejä lasten aikana. Mä olen toki äiti, mutta myös MINÄ! Ei musta synnytyksen jälkeen kuoriutunut mitään pullantuoksusta mammaa, kaikkea muuta. Ensimmäisen muksun jälkeen mulla tuli aika paha masennus, jolloin kävin tän asian päässäni läpi. Tuntui, että nimenomaan muut oletti musta tulevan sellainen pullamössömutsi, ja mulla meni muutama kuukausi siihen, että totesin ettei mun tarvi olla mitään muuta kuin mitä mä olen. Jos mä en riitä, niin voi voi.

miehistä.. sellasen vinkin annan, kokeilkoon ken haluaa. Ne teistä, keiden miehet käy kerran viikossa viihteellä ja se ottaa päähän. Nalkuttamaan ei kannata alkaa, ei toimi. Mulla on aina ollut sellanen periaate, että jos mies käy töissä ja nainen on kotona, niin toki nainen sillon hoitaa kodin. Miehen ollessa kotona, muksun hoitaa se joka on lähempänä. JA mikäli mies haluu joka viikko käydä kavereidensa kanssa istumassa iltaa, niin seuraavana päivänä on sitten naisen vuoro. Ja se alkaa siitä hetkestä, kun mies alkaa näyttämään heräämisen merkkejä. Perustelette sen nimenomaan niin, että "eilen sulla oli omaa aijaa niin ja niin paljon, nyt on mun vuoro". Pitemmän päälle toimii.. No toki riippuu siitä millainen suhde teillä on, meillä hyvinkin tasa-arvoinen ja tää toimii.
 
Katusutariinalla oli todella hyvää tekstiä ja on niin totta tämäkin. Ei tätä tupakan himoa voi kukaan muu ymmärtää kuin toinen tupakoitsija!! Esikoisen imetyksen jälkeen aloitin uudelleen ja lopetin kun aloin odottaa kuopusta. Mutta AAARGH... Mies polttaa ja niin tekisi mieli itsekkin mennä tupakoimaan kun on kummatkin lapset saatu nukkumaan. 3 tupakkaa olen polttanut nyt synnytyksen jälkeen. Yritys on ainakin kova taistella haluja vastaan. Raskaus aikana oli paljon helpompaa sanoa ei tupakalle ja kaikelle muulle..
 
Niin oli. On niiin lähellä ollut monesti että menen pössyttämään sen tupakan mutta vielä on pystynyt olemaan ilman ja ukkokin suuttuis niin pahasti jos näkis. Kauankos sitä pitäs olla imettämättä jos erehtyy polttamaan vaikka kerran? (pliis ei saarnoja sit että elä polta!)

Neuvolassa sanoi tänään että voi olla koliikkia meilläkin. voijee. Nyt tutkitaan onko oireet siihen viittaavat. Cuplaton aloitettiin, katsotaan olisko apua. Kolme tuntia ollut tyttö nyt hereillä, ei koko aikaa itke. Aluksi tissillä varmaan 35 minuuttia ja sit tasaista ähinää tai huutoa. Katsellaan....
Että näin mukava synttäri-ilta miehellä, vielä pyöreitä vuosia...
 
voi bläh, täällä tais alkaa menkat[:@][:@]!! en ees muistanu miten ihanaa raskausaika oli ihan senkin takia ettei tarvinnu näistä kärsiä[:D] tänään just sopivasti 25wee synttäritki että kiitos vaan kehoni tästäkin lahjasta[:D][:D]

nyytin mahasta on tullu ihan kauhea pallo! oonkohan syöttäny sitä liikaa[8|] ei se yleensä edes ota maitoa pullosta jos ei halua vaan työntää pulloa pois, mut silti tuosta masusta on tullu jotenkin pömppö[8|] meillä siirryttiin eilen jo liberon kolmos vaippoihinkin[:D] kamalaa vauhtia tuo kyllä kasvaa.

mä oon kanssa loppujen lopuks aika ylpee mun miehestä[:)] hoitaa vauvaa töidenkin jälkeen ja öisin. tai herätään öisin yhdessä hoitamaan niin selvitään nopeempaa ja päästään nopeempaa nukkumaan takaisin. toinen aina vaihtaa vaipan sillä aikaa kun toinen lämmittää maidon, sitten vuoronperään käydään pinniksellä kattomassa mitä kitisee siihen asti kun nukahtaa. kotoa mä en oikein mihinkään pääse mutta se nyt ei miehen vika ole. mulla vaan ei oo ajokorttia (saatikka siis autoa), asutaan vähän syrjemmässä ja kaikki mun tutut, sukulaiset ja ystävät on satojen kilometrien päässä. oon mä lenkillä tietty yrittäny käydä, aamuin illoin, mutta kyllähän se harmittaa kun haluis nähdä omia tuttujaankin useammin. sitten kun ei ole kamalasti tuota ylimäärästä rahaa, saatikka intoa vauvan kanssa junalla yms lähteä. no mutta muutaman viikon päästä ollaan lähdössä äitini luo käymään[:)]

sitten on sellainenkin "ongelma", että sain töistä hotelli lahjakortin[:D] se on vaan vuoden loppuun asti voimassa ja mulla on ihan hirvee stressi siitäkin että minne sitä menis ja voiko edes mennä[:D] en haluis nyyttiä viedä hoitoon kokonaiseks yhdeks yöks[:D] mun äippä asuu hirmu kaukana ettei sinne voi, miehen vanhemmat vähän lähempänä mutta en sinne mielellään veis kun niillä on kissoja niin hemmetin paljon että tila missä nyytti vois olla on aika rajallinen (kissoja on oikeesti varmaan sata, eikä vauva voi olla siellä kissojen seassa etteivät tee mitään ja kuseskele). selvittelin että hotelliin sais ilmatteeks pinniksenki jne, mutta mikä loma se sitten olis jos ois vauva mukana, samanlaista hoitamista kun kotonakin[8|] kai se olis vaan järjestelykysymys mutta mutta..[8|]
 
katusutariina, pelkään pahoin että kuvailit aika tarkasti meidän alkavaa arkea [:@] tässä on nyt testiviikonloppu menossa...mies on tänään menossa ulos ja taidan vaikka ihan vaan sen kiusaks lähtee huomenna...

tupakoinnista, oon itekin ajatellut että pitäs lopettaa siinä vaiheessa kun lapsi alkaa jotain hiffaamaankin...mulla oli sinänsä raskausaikana helpompi olla polttamatta, koska silloin ei vaan ollut mitään vaihtoehtoa...mutta nyt.. Piutse, oon saanu erinäisiä ohjeita, mutta ainakin sen 2 ja puol tuntia oon pitäny itellä rajana, mieluiten kolmisen tuntia, tupakan ja imetyksen välillä.

suurinta muutostuskaa äitiydessä itellä aiheuttaa nimenomaan se oman identiteetin katoaminen. raskaana ollessa olin välillä ihan rikki, kun tuntu että kukaan ei nää mua vaan raskaana olevan naisen. ja kun vauva tuli, niin tuntuu että oon pelkkä tissi [:D] mutta normaalia muutostahan se on, täytyy pistää oma itsensä ja omat halut hieman taka-alalle, unohtamatta kuitenkaan omaa itseä..huuh...ei helppoa...

on se ulos lähteminen(siis vauvan kans)vaan niin säätöä että on aina suuri helpotus jos jotenki selviää ilman itku-raivareita keskellä kauppaa tms. mutta joo, pitäis sitä oman mielenterveyden takia vaan ottaa ja mennä ulos, vaikka vaan kävelyille. ja jos asuu hieman korvessa, niin luojan kiitos nykyään on netit ja puhelimet [;)]
[/align][/align]
 
Paljon onnea Summerwine!
Minä mietin miksi vuodan yhdynnän jälkeen päivän verran? [8|][:@] Mistä se kertoo?
 
Heh. Joku täällä aiemmin mainitsi siitä, miten vauva on alkanut repiä iitseään tukasta... meillä on nyt pari päivää ollut sama "ongelma". Neiti on vähitellen alkanut viihtyä itsekseen leikkimatolla vähän pidempiäkin jaksoja (ehkä 15 min), mutta nyt on alkanut saamaan ihme itkukohtauksia kesken kaiken juurikin siksi, että pienen oma käsi on tarttunut tiukasti tukkaan kiinni eikä toinen tajua itse repivänsä omaa tukkaansa, vaan repii entistä kovemmin kun sattuu! [:D]

Vaihdatteko muuten vauvojenne vaipat öisinkin? Itse vaihdan vain, jos huomaan että on kakka (mitä ei kyllä nykyään koskaan ole kun neiti kakkaa noin neljän päivän välein ja aina päivisin...) tai jos muuten on vuotanut läpi (mitä ei kyllä sitäkään ole tapahtunut...). Näin on meillä päästy jo sellaisiin 9 - 11 tunnin yöuniin, jotka alkaa joskus 22 - 02 välillä ja loppuu 09 - 11 välillä päivästä riippuen... toki siis syö välissä 1 - 2 kertaa, mutta sekin tapahtuu puoliunessa ja nukahtaa samantien uudestaan. Että vastapainoksi kun täällä illat on tosi vaikeita ja se nukkumaan pääsy, niin yöt on kyllä alkanu sujumaan hyvin. [:)]

Meikäläinen lähtee huomenna ihan yksin itsensä kanssa vähän shoppailemaan. Saa iskäkin kokeilla vauva-arkea ihan itsekseen[;)]
 
ei meillä ainakaan vaihdeta ja niin sitä neuvotaankin ettei vauva turhaan valpastu. Illat saa niin pitkään rauhoitella unille ettei millään jaksaisi enää yöllä seurustella. Meillä lykätään vaan tissi suuhun ja siihen nukahtaa sekä äiti että tytär. Yöt onkin menny noin tosi hyvin, 1-2 herätystä ja klo 6 jälkeen ähistään ja torkutaan tuonne klo 9-10 asti. Et vastapainoks onneks niille hankalille illoille, yöt on helppoja.
 
Tsemppiä vaan Skallo. Mä tein/teen yleensä niin, että mikäli ukko tyyliin tänään juomassa, huomenna aamusta muksu on heti klo 10 alkaen isänsä hoidossa muutaman tunnin. Lähden tyyliin kirpputorille, joka tapauksessa pois kämpästä. Ja mikäli olen ite illalla johonkin lähdössä, annan miehen nukkua sen päivän. Sopii mulle, ja saan suht helposti sitä omaa aikaa. Eikä mieskään voi mitään oikeen sanoa, kun perustelen sen just tolleen, miten aikasemmin selitin.
Tupakoinnista vielä, että mä yritin lopettaa montakin kertaa tässä viimesen 5 vuoden aikana, just sen takia, että huomasin muksujen ottavan mallia mun polttamisestani. Ei onnistunut. Vasta sit kun taas tulin raskaaks pystyin. Mutta kukin tehkööt omat virheensä. Mullekin moni sanoi, ettei kannata alkaa polttamaan, kun taas kerran oon hetkeks päässyt eroon. Ei auttanut, kun en OIKEESTI tajunnut. Tupakanhimo vei voiton. Nyt mä vasta oikeesti uskon lopettavani.
Me ollaan myös lähdössä hotelliin ens kuussa. Käytiin siis siellä Virossa kuun alussa ja sieltä saatiin mukaan kaksi vapaalippua risteilylle, ja meinattiin nuo käyttään niin, että käydään siellä taas pyörähtämässä, mutta tällä kertaa pelkästään Tallinnassa ja yö hotellissa. Vanhemmat muksut on sen viikon isällään, joten mukaan otetaan vain tuo nuorimmainen, kun sitä ei luultavasti mihinkään hoitoonkaan saa. Pinnasänkyjä saa tosiaan hotelleissa pyydettäessä. Meillähän ollaan täysimetyksessä, joten viel helpompaa, mutta lämpiäis ne korvikkeet kuumassa vedessäkin, mitä ottais esim. vessasta. Kyllä pienen lapsen kanssa pärjää, kun vaan jättää kaiken säätämisen pois, eikä niin välitä mistään aikatauluista jne. Ja mikä tärkeintä, jos se nyt vetää ihan hirveet raivarit keskellä kassajonoa, se vetää. Naama peruslukemille, hengitys rauhalliseks ja sitten vaan kamaa hihnalle, ja kauppakassiin. Muista ihmisistä ei siinä tilanteessa kannata välittää ja jos sieltä jotain kommenttia tulee, niin pistävä mulkasu sinne suuntaan yleensä on aika tehokas [:D]. Ja muuten semmonen vinkki, että tosi hyvä paikka imettää, on sovituskoppi, jos luonteeltaan kaino. Mä kyllä olen imettänyt missä milloinkin [:D] Paras tähän mennessä oli Virossa, viinahyllyjen välissä piilossa. Hiukka kävi itteeki naurattamaan [:D][:D]
 
Täällä vaihdetaan ainakin vaippa öisin, kun muuten tulis läpi. Vaihdetaan vaan ennen maidon antamista niin ei valpastu vaan jää hereille. Yleensä vaihdetaan vaippa hoitopöydällä mutta öisin pinniksessä niin ei tarvii nyyttiä pahemmin edes liikutella. Ja onpa tuo monestikkin nukkunu niin sikeesti että ei oo ees huomannu koko vaipanvaihtoa[:D]

Mua eniten tossa hotelliin lähtemisessä tosiaan mietityttää tuo kun en imetä. Eikai siinä, pullonlämmittäjä, rintapumppu, pullot ja korvikkeet mukaan ja menoks[:D] Kamala homma ja vaiva vaan yhden yön takia[:D]
 
Mä vaihan vaipan aina syönnin puolessa välissä. Saa ensin vähän mahan täytettä että jaksaa olla sen vaipan vaihdon tyytyväisenä ja varsinkin yöllä kun meinaa tosiaan nukahtaa niin saan sen näin vielä jatkamaan syömistä. Lisäksi Nea rentoutuu sen syömisen aikana sen verran että yleensä sillon ne pissat tekee, niin saan sen suorilta vaihdettua puhtaaseen/kuivaan. En siihen vaipanvaihtoon kuitenkaan valoja tarvii nääs.
Toki kakkavaippa vaihdetaan heti kun se on tullu [:)] 
 
Jos mimosakin täältä taustalta vähän huutelis jotain väliin...Koko ajan olen keskustelua seurannu! En vaan muka kerkiä kirjottelemaan.
 
Poika tahtoo hereillä ollessaan haluta olla vaan sylissä. Kantoliina mulla on, mutta helteillä sitä en oo halunnu itteni ympärille pyöritellä jostain syystä ja poikakin sinne paistuis... Tänään ollu vähän viileempi päivä, joten kaivoin sen esille. Aamupalan sain hyvin syötyä ja nyt sitten tässä koneella on hyvä naputella. Kohta lähen testaamaan miten onnistuu salaatin teko...
 
Isäntä aloitti työt tällä viikolla. Ihmeen hyvin olen saanu pidettyä tän karusellin pyörimässä. Pojan nukkuissa pittää olla noppee, että saa hommasa tehtyä. Pyykki- ja tiskivuoria ei ole kertyny. Ja lattioitakin olen saanu pestyä, kun ollaan oltu kaksin kotona. Ja sitten olen tehny illalla, kun isäntä on kotona, ne hommat mitä ei päivällä ole kerenny.
 
Minä en yhtään tykkää, jos kämppä on hujan hajan, tulee oikein levoton olo siitä, pakko hoitaa, jos jotain mielessä...Isäntä sanokin tässä vähän aikaa sitten, että mene mielentilatutkimuksiin...
 
Aika paljon itekseen hoidan lasta. Ja yövalvomiset on mun heiniä, kun kerta imetän... Kaupassa käynti on mun levähdystaukoa, ja saunassa saan käydä rauhassa, jos itekseen meen. Se on luksusta, jos isännän kanssa kaksin päästään saunaan pojan nukkuissa. En tiiä sitten, miten iltavuoroviikoilla pärjätään, kun isänta aamut nukkuu...Ei kaverina yhtään!
 
Välillä toivon, että poika olisi jo isompi, nukkuis koko yön heräämättä ja osais itse syödä. Mutta sitten muistan, että tätä vauva-aikaa kestää vaan hetken, että siitä on koitettava nauttia, ja että kyllä minä vielä kerkeän omiakin juttuja tekemään. Nyt olen tätä lasta varten!
 
Meillä vaippaa ei vaihdeta yöllä ellei ole tullu läpi. Niin ei oo kyllä käyny ku ehkä 2 kertaa. Käytössä Pampersin ja Liberon koon 2 vaippa. Alkuun mä vaihdoin vaipan myös yöllä, mut nopeesti selvis pojan siihen heräävän niin totaalisesti et nukutuksessa saatto mennä helposti 2 tuntia. Kakkaa pojalla on ihan joka vaipassa, mut aamuyöllä se vasta alkaa sitä äheltää, joten ei ehdi olla pitkään vaipassa..

Mä en ole vielä käyny itekseen oikeestaan missään, mies ei oo kovin halukas jäämään pojan kanssa kaksin, näin oon aistinu, asiasta ei ole oikeestaan puhuttu. Poika on suostunu vast pari kertaa syömään pullosta, joten parempi harjotella sitä enemmän ennen kuin lähden mihinkään, on sit parempi ja varmempi mieli kaikilla. Tää arki on nyt toistaiseksi tätä, kohta vauva-aika on jo ohi ja sit pystyy taas helpommin menemään omiakin menoja.

Mä poltin kans ennen raskautta, oikeestaan lopetin jo 8 kk ennen, mut sorruin ajoittain. Nyt en oo uskaltanu edes maistaa, koska pelkään tosissaan sitä uudelleen ratkeemista. Mieli kyl tekin, se ois sellanen oma juttu. Esim. illalla pojan mentyä nukkumaan, ois lasi siideriä ja yks rööki. Aih.. Haaveita, haaveita...Monesti nukahdan itsekin nukutus syöttöön, siideriäkään en oo vielä ottanu, kun ei koskaan voi olla varma miten nopeesti poika haluaa lisää ruokaa.. Ei tietty yks lasillinen mitään tee, ja ainahan voi antaa korviketta, mut sit tissit menee siitä ihan sekaisin, pakkaavat tosi nopeesti jos rytmi menee sekaisin!
No, täytyypi kokeilla joku ilta..sitä siideriä siis, ei röökiä...Ennen kun nää ihanat ilmat loppuu [:)]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top