Meillä poika syö kerran yössä tissiä vielä ja saa syödäkin. En aio enää ressata yhtään neuvolan ohjeistuksista. Tää länsimainen "kiirehdintä" ottaa mua aivoon, sillä niin monet muut maat suosittelee, että lasta tulisi imettää lähemmäs kaksi vuotta, jos se siis on mahdollista vaan. Ja jos mä kerta oon kotona, niin ei oo esteitä. En mä kyllä ihan kahteen ikävuoteen asti jaksa isoa poikaa imettää, mut tuossa vuoden iässä yritän päästä siitä viimeisestä yösyönnistä pois ja karsia päiväimetykset kolmeen kertaan, eli aamu, päivä ja ilta. Ja sit jos näyttää siltä, et maito loppuu ja poika lopettaa itse, niin hyvä niin. Mä toivoin kovasti, et imetys onnistuu ja imetän ainakin sinne yhteen ikävuoteen ja se onnistuu, en enää epäile sitä lainkaan ja seuraavan lapsen kohdalla olen sit todella paljon viisaampi tässäkin imetyksessä. :)
Noista päivärytmeistä.. meil on ollu hyvin tarkkaa pitkään. Ihan pienenä vauvana tietenkin söi ja nukkui kun itse halusi, mutta alkoi sitten siinä 4-5kk iässä kyllä olla selvää, että täytyy jollain tapaa hieman ohjata nukkumista, että saa yölläkin nukuttua.. eli silloin päiksyt sai nukkua ennen 19-19.30 aikaa, et tuli uni 21-22 aikoihin. Nykyisin se on aikaistanunut niin, ettei enää klo 18 jälkeen päiksyjä. Eilenhän kävi niin, et poika nukkui puolen tunnin päiksyt kahdelta.. ja se oli tunnin liian myöhään, joten jännityksellä odotin iltaa, et huutaako väsymystään jo kuudelta vai mitä... mut ei sentään. Poika on selkeästi kasvamassa isoksi, sillä hän jaksoi leikkiä ja touhuta, harjoitella ilman tukea seisomista ja askelia ja niin poispäin. Iltapalan syötin kyllä aikaisemmin, kun ajattelin, että saa energiaa ja jaksaa valvoa sinne kasiin sentään, mut ei siinäkään ollu ongelmia. Sit kasilta hampaitten pesu, yövaatteiden vaihto, vähän satuja ja tissimaitoa ja puol ysi poika oli aivan unessa.. ja nukahti ihan muutamassa minuuttissa. Uskonpa, että hommat helpottuu tosiaan ihan vaan iän karttuessa ja monissa asioissa ikä tekee tehtävänsä.. oon vähän pelänny sitä, et nukahtaako ikinä ilman iltatissiä, mut eiköhän tuokin pelko ole turha. Monesti olen nukuttanut vain viereen tai syliin ja nostanut siitä nukkumaan... :)
Enkä pidä itseeni huonona äitini ja lapsi on se tärkein, mut en halua jäädä siihen loukkuun, että kotoo ei voi lähtee mihinkään, kun lapsen täytyy saada nukkua, syödä, kakata, leikkiä... Oon nimittäin seurannut tommosenkin äidin elämää, eikä ole kovin hääviä. 
Tyttö nukkuu nykyään mahallaan, kun saa itse valita asentonsa. Ennen laitettiin aina kyljelleen ja siinä pysyi. Mahallaan nukkuessa nukkuu selvästi sikeämmin.
