Vauvan liikkeet
- Ketjun aloittaja Minkki
- Aloituspäivämäärä
Meidän masuasukilla on neljäs vähän rauhallisempi potkuttelupäivä menossa. Sunnuntaina meinas tosissaan paniikkia iskeä, kun liikkeet tuntui tosi vaimeina. Toki niitä pieniä liikkeitä tuntu muutamia pitkin päivää, mutta luulin just että nyt ne liikkeet oli alkanu voimistumaan entisestään. Ystävä rauhoitteli, että vauva on voinut kääntyä potkimaan esim selkään päin välillä.
Harmittaa että tuo istukka on eessä ja välillä meinaa stressiä pukata kun ei niin selvästi tunne liikkeitä koko ajan.
Harmittaa että tuo istukka on eessä ja välillä meinaa stressiä pukata kun ei niin selvästi tunne liikkeitä koko ajan.
Pienet jalat on löytäneet mun kylkiluut. Tök tök. :) masun pinta myös laineilee jatkuvasti kun vauva tutkiskelee pikku pesäänsä ympärillään. Viihdyttävää katseltavaa ja höpsön tuntuista!
Viime lauantain ajan oli munkin masussa kovin hiljaista. Mut illalla myöhään kun pääsin kotiin sukujuhlista niin vauva alkoi tutun touhuilemisen hetken rohkaisun jälkeen. Taitaa olla kotihiiri niinkun äitinsä, tai sit oli kääntyneenä selkään päin.
Meidän vauvelin saa liikkeelle yleensä kyljellään makaamalla, jos se ei riitä niin kyljen vaihto usein sit riittää. Sokerilla en oo huomannu erityistä vaikutusta mut ylipäänsä kun jotain syön niin vauvalla on tapana kiittää ruuasta. :)
Tiuku86, jos sua huolestuttaa niin varmaan paras soittaa neuvolaan niin varmasti pääset ainakin kuuntelemaan sydänääniä.
Viime lauantain ajan oli munkin masussa kovin hiljaista. Mut illalla myöhään kun pääsin kotiin sukujuhlista niin vauva alkoi tutun touhuilemisen hetken rohkaisun jälkeen. Taitaa olla kotihiiri niinkun äitinsä, tai sit oli kääntyneenä selkään päin.
Meidän vauvelin saa liikkeelle yleensä kyljellään makaamalla, jos se ei riitä niin kyljen vaihto usein sit riittää. Sokerilla en oo huomannu erityistä vaikutusta mut ylipäänsä kun jotain syön niin vauvalla on tapana kiittää ruuasta. :)
Tiuku86, jos sua huolestuttaa niin varmaan paras soittaa neuvolaan niin varmasti pääset ainakin kuuntelemaan sydänääniä.
Hepsuli
Sukkela juttelija
Mulla masu asukki tasaisin väliajoin touhuilee omiaan. Nyt hän on semmoisessa asennossa että se vain kuuluu mun jokapäiväiseen elämään. Olen niinkuin tottunut siihen. Kyllä vielä harhapotkuja tulee ikäviin paikkoihin, mutta osaan kai suhtautua niihin paremmin. 
Siskon kanssa keskusteleminen taas auttoi kun muisteli omia kokemuksiaan. Hän on synnyttänyt jo 3 lasta. :)
Siskon kanssa keskusteleminen taas auttoi kun muisteli omia kokemuksiaan. Hän on synnyttänyt jo 3 lasta. :)
Tiuku86 mun on helppo samaistua tuohon. Itellä myös istukka edessä ja olin tässä sen verran sairaana, että jouduin olemaan osastolla hoidossa jonkun yön. Sairastelun aikana vauvan liikkeet muuttui vaimemiksi ja väheni omasta mielestäni. Ja itellä oli kamala huoli vaikka sydänäänet olikin kuunneltu.
Syynä tälle on nyt kaiketi vain vauvan asento. (Ultrattiin maanantain extraneuvola käynnillä)
Vauva on jo melko alhaalla ja raivotarjonnassa, eli potkii pääasiassa tuonne sisälle päin.
Ja edelleen liikkeet siis täysin eri tuntuisia kuin mihin ehti jo aiemmin oppia.
Se että istukka on edessä hankaloittaa tosi paljon liikkeiden tuntemista! Omalla kohdallani ainakin. Kun itse rauhoitun ja jään katselemaan vauvamasua,niin helposti puolet, joskus jopa suurin osa liikkeistä näkyy päälle päin, mutta ei tunnu. Eli jos ei näkisi, ei tietäisi yhtään mitään.
Toki välillä tuntuu myös hyvinkin liikkeet.
Liikelaskentaa tehdessä on pitänytkin ihan keskittyä.:D
Kun omalla kohdallani pähkäilin sitä, että missä kohtaa on sopivaa kysellä ja olla huolissaan, tulin siihen tulokseen, että voiko olla "liian huolissaan"?
Ei sitä vauvaa kuitenkaan kukaan muu tunne. Eli mielummin tarkistaa, että kaikki on hyvin, kuin jää arpomaan yksin stressin partaalla.:)
Syynä tälle on nyt kaiketi vain vauvan asento. (Ultrattiin maanantain extraneuvola käynnillä)
Vauva on jo melko alhaalla ja raivotarjonnassa, eli potkii pääasiassa tuonne sisälle päin.
Ja edelleen liikkeet siis täysin eri tuntuisia kuin mihin ehti jo aiemmin oppia.
Se että istukka on edessä hankaloittaa tosi paljon liikkeiden tuntemista! Omalla kohdallani ainakin. Kun itse rauhoitun ja jään katselemaan vauvamasua,niin helposti puolet, joskus jopa suurin osa liikkeistä näkyy päälle päin, mutta ei tunnu. Eli jos ei näkisi, ei tietäisi yhtään mitään.
Toki välillä tuntuu myös hyvinkin liikkeet.
Liikelaskentaa tehdessä on pitänytkin ihan keskittyä.:D
Kun omalla kohdallani pähkäilin sitä, että missä kohtaa on sopivaa kysellä ja olla huolissaan, tulin siihen tulokseen, että voiko olla "liian huolissaan"?
Ei sitä vauvaa kuitenkaan kukaan muu tunne. Eli mielummin tarkistaa, että kaikki on hyvin, kuin jää arpomaan yksin stressin partaalla.:)
Kiitos Minivöö ja Neitistressaaja!
Tosiaan tuo liikkeiden tunteminen "sisältä" on vaimeaa välillä, mutta eilen tehtiin nukkumaan mennessä niin että asettauduin selälleen sänkyyn ja puoliso laittoi kätensä vatsalleni. Hän tunsi liikkeet aivan selvästi päältä ja minä tunsin pientä möyrintää vain silloin tällöin sisällä.
Tuntu kyllä olo heti levollisemmalta! Tänään menoa onkin tuntunut vatsassa enemmän :) varmaan vauva aavisti huolestuneen olotilan.
Huomenna pääseekin taas sydänääniä kuulemaan kun on lääkärineuvola :)
Tosiaan tuo liikkeiden tunteminen "sisältä" on vaimeaa välillä, mutta eilen tehtiin nukkumaan mennessä niin että asettauduin selälleen sänkyyn ja puoliso laittoi kätensä vatsalleni. Hän tunsi liikkeet aivan selvästi päältä ja minä tunsin pientä möyrintää vain silloin tällöin sisällä.
Tuntu kyllä olo heti levollisemmalta! Tänään menoa onkin tuntunut vatsassa enemmän :) varmaan vauva aavisti huolestuneen olotilan.
Huomenna pääseekin taas sydänääniä kuulemaan kun on lääkärineuvola :)
Juu näin käy harmillisen usein meilläkin. Ja miesparka kokee se niin että vauva ei halua potkia isiä.. faktahan on et itse tuntee potkuja helpommin kädellekin kun tulee hengailtua käsi mahalla niin paljon ajatuksissaan. Mut sit kun ilmoittaa miehelle et nyt potkii ja se läimäsee kätensä mahalle yhtäkkiä niin ei ihmekään et vauva jää ihmettelemään hiljaa mitä oikeen tapahtuu. Plus mies on aika malttamaton joten jos ei liikettä tunnu pian niin se luovuttaa ja vauva tottakai tempasee samantien... Nykyään mahassa käy kyllä semmonen melske että mieskin melkeen päivittäin saa siitä osansa kokea.
Tääl vauva laittoi nyt sellaset zumba treenit pystyyn että ei toivoakaan nopeasta nukahtamisesta. Ja jos "erehdyn" koettaa nukkua oikealla kyljellä, pikkuinen vetasee sellasen kierrepotkun tms. oikeaan kylkeen että on pakko palautua vas. kyljelle ku käy kipeää. Hankalaa tämmöselle sängyssä pyörijälle nukkua vain toisella kyljellä.
Täällä on ihan sama juttu että kun mies yrittää tuntea liikkeitä,niin saman tien loppuu ja on myös malttamaton odottamaan vaan rauhassa että kyllä ne sieltä alkaa taas.
Hassua katsella tuota mahaa kun se aaltoilee ja kohoilee ja pullistelee koitan keksiä mikä meno siellä on ja miten päin vauva pyörii.
Hassua katsella tuota mahaa kun se aaltoilee ja kohoilee ja pullistelee koitan keksiä mikä meno siellä on ja miten päin vauva pyörii.
Täällä myös sama juttu, kun mies laittaa käden masulle niin meno loppuu, vaikka juuri ennen tätä olisi tuntunut siltä, että vauva tulee kyljestä läpi :D
Nyt kun mies on ollut työmatkalla niin olen yöllä valtanut koko sängyn itselleni. On se ihmeellistä miten hyvin nukkuu kun mahtuu joka suuntaan liikkumaan eikä tarvitse pelätä että herättää toisen. sitä paitsi saa kaiken maailman asentoa kun on 2 peittoa ja 5 tyynyä. Kyllä mä sitä huolimatta haluan mieheni takaisin
Malttia puolisoille sinne! Vauva kuitenkin on jo alkanu tunnistaa ääniä ja vatsaan kohdistuvia otteita. Äidin äänet ja otteet saa useinmiten vastasyntyneen nopeimmin rauhoittumaan, mutta luulen et mitä enemmän puoliso juttelee vatsan lähellä sekä vain pitää kättä vatsan päällä kaikessa rauhassa auttaa jatkossa kun käsi/otteet on jo vauvalle tutut.
Meilläkään isäntä ei edelleenkään oo kovin kova tunnustelemaan mun masua, mut esim leffaa kattoessa tai muuten vain ollessa hiipii myös isännän käsi nykyään massulle ja kyllä isäkin on sitä myötä saanut kunnon rummutusta tuntea.
Meilläkään isäntä ei edelleenkään oo kovin kova tunnustelemaan mun masua, mut esim leffaa kattoessa tai muuten vain ollessa hiipii myös isännän käsi nykyään massulle ja kyllä isäkin on sitä myötä saanut kunnon rummutusta tuntea.
Tuossa joku ilta sitten olin jo porautunut petiin kyljelleen makomaan kunnes isäntä tuli viekkuseen ja sanoin sille että nyt on neidillä semmoset jamit menossa et laitappas käsi mun masun ja patjan väliin ni saat hiukan tuntumaa vaven liikkeistä oli ihmeissään et joks se liikkuu noin paljon?!
oli ihmeissään et joks se liikkuu noin paljon?!
Keskiviikkona sain neuvolasta liikelaskenta ohjeet, ja jo mietin pitääkö jo ruveta laskeskelemaan kun oli jotenkin vaisumpaa... Mutta torstaista lähtien on kyllä ollu sellanen meno masussa päällä, että ei ole epäselvyyttä ollaanko siellä kunnossa. Hassu vaan, kun edessä oleva istukka kyllä vaimentaa tehokkaasti kohdaltaan tuntemukset vaikka selkeesti näkyy, että sitä vasten pusketaan/ potkitaan.