Kiitos teille ihanat! :)
En tajua tätä mun mielialaa. Eilen kun oli vapaa päivä niin tosiaan olin ihan hermoan. Mut sit mun mies oli tosiaan puuhommissa ja munkin piti mennä, mutta en sit jaksanu ja sain olla 4 kokonaista tuntia yksin kotona, mikä oli ihan huippuas! Koska mä en IKINÄ yleensä oo yksin kotona, niin sti tuollanen on ihan tosi kivaa ja mujlla oli ihan superonnellinen olo illalla kun oli kaiken kaikkiaan tosi kiva päivä, eka aamulla miehen kanssa asioiden hoitoa ja sit se yksinäinen oma-aika hetki ja sit viel ihana perus ilta miehen kanssa. Tänään sit heräsin ihan äärettömän ärsytyksen kourissa ja töissä aika mateli. Mitä se ei siis normaalisti tee! Ja oli niin ahdistavaa kaikki. voihan tämä mielialojen vaihtelukin olla tietty oire kun näitä nyt näytän metsästävän
Momwoc: Mä kun oon tuntenut tätä outoa varmuutta tässä, niin sit jotenkin mä tunnen että mun on tosi vaikea hyväksyä että mä en olis raskaana. 99 % oon ihan tasan varma että oon mut sit se 1 % on niin hitsin pelottava että en uskalal sitä eds antaa kuin vain käydä mielessä, en jotenkin uskalla ajatella ollenkaan. Tiedän että kaivat itselleni suden kuoppaa tällä hetkellä kun meen vähän ilman turvaverkkoa tähän mutta en oikein pysty muuta. Tämä mun maha juilinta on sillain erilaista kuin se clomi juilinta että se clomeista johtuva oli aika selkeästi munasarjoissa, tossa sivummalla ja tämä tän hetkinen on selkeästi tossa keskemmällä. Liksäksi oon nyt parin päivän aikana seuraillut että mulle on tullut melkoisen etova oli n. klo 16 iltapäivällä ja sitä on kestänyt muutaman tunnin. Jotkut jutut ovat siis ihan puistattaneet. Hauska nähdä, että jos tulee nega, niin oikeesti kyl se ihmismieli pystyy aika moneen!
Varmasti nyt kun teille tule ihana pieni vauva niin tollaset isot muutokset tuntuvat vielä suuremmilta ja se että joutuu sopeutuman uuteen ympäristöön ja naapurustoon ja viel vauvan kanssa, niin varmasti pelottaa! Asiaan kasvaminen varmasti vie aikaa, mutta kyllä sä siihen kasvat! Ehkä kananttaa yrittä mahdollisimman paljon miettiä sen uuden kodin mahdollisuuksia. Alkaa kattelemaan etä missä siellä on lähellä leikkipuistoja ja millaset ulkoilumahdollisuuden siellä on. Ja yrittää nähdä itsensä siellä. Mä muutin miehen perässä toiselle puolelle Suomea isosta kaupungista pienelle paikkakunnalle missä suurin osa on ruotsinkielisiä enkä siis itse muuttaessa puhunut sitä ollenkaan. Samaan syssyyn suunnitelimme häitä ja rakensimme taloa plus perustin yritystäni tänne myös. Ensin en nähnyt itseäni täällä ollenkaan ja mulla oli joku puolen vuoden ihan järkyttävä kriisi. Kyseenalaistin ihan kaiken mikä oli mahdollista kysein alaistaa mutta sit pikku hiljaa siihen ajatukseen vain kasvoi.
Ja nyt oon tosi onnellinen täällä, ainut et kavereita vähän on ikivä välillä mut sitä ystävä-aikaa voi kuitenkin järjestää kun haluaa.
Isot muutokset aina pelottaa, mutta anna sille aikaa, älä stressaa siihen sopeutumista liikaa, se tulee kun tulee.
Tiisu: En testannu vielä, kävin kyl ostamasa tänään clear bluen kaappiin odottamaan :) Katotaan minä fiilis on huomenna. Nyt illalla kun tulin kotiin niin mies sai mut kyllä hymyilemään, mistä oon tosi onnellinen. Toivottavasti sullakin tulis pian toivottu tulos! :)
Muoks! Sorruin! Tein testin. Nega oli
Mutta eipä se vielä olisi kaiken järjen mukaan näkynytkään, Tiisun aikainen minun toivoni vain herätti! :)I Odotellaan nyt rauhassa viikonloppuun!
Mutta enpäs nyt kehittele yhtään mitään, työpaikallakin puolet on flunssassa. Ihanaa, että on viikonloppu tulossa ja kivaa ohjelmaa tiedossa. Huomenna koti-ilta mehen kanssa, lauantaina tyttöjenilta ja sunnuntaina voisi sunnata messuille.
itse täällä jännitän viellä pari viikkoa jospa plussa tulisi. toinen yrityskerta menossa vasta. hyvillä mielillä. kaikki tulee mikä on tullakseen. kaikenmaailman oireitakin kuvitellut", toivottavasti aitojakin 
