Vauvahaaveita!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Momwoc
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Momwoc, osaat kyllä ihanalla tavalla kirjoittaa! Kiva kuulla, että siellä kaikki parempaan päin :)

Täällä on huomenna rv 31+0 ja kesäloma aloitettu viime torstaina, siitä suoraan sitten äippälomalle :) kaikki hyvin tällä hetkellä. Paljon on oireita ollut eikä kovin helppo raskaus, mutta nyt onneksi hyvä olla. Kankeudesta, hitaudesta, väsymyksestä jne perusjutuista huolimatta :) migreeni riesana silloin tällöin, viimeksi reilu kaks viikkoa sitten ja nyt eilisestä asti särkenyt, eikä oikein enää saisi lääkkeitä syödä, pöh... Taas alkaa miettimään millähän tän nyt sitten sais taltutettua...

Eilen koottiin myös vaunut, hassua että niissä pian on pieni tuhisija :) oon nyt jo miettinyt sitä miten pienen ajan on vaan sitä vauva-aikaa ja kuinka nopeasti ne kasvaakaan. Asia isosta lapsesta tuntuu tosi vieraalta, ja sitä ehkä jännitänkin kun on niin konkreettisesti "vauvakuume". On varmasti ihana nähdä miten oma lapsi kasvaa ja kehittyy, kerroit tästä Momwoc juuri sillä tavalla mitä kaipasinkin :) välillä vaan näkee niin,anteeksi, tosi ärsyttäviä lapsia kaupoissa jne että väkisin tulee sellanen olo että eikä, totako se sitten on :D heh.
 
Kuulostaa tutulta momwoc. Allekirjoitan monta kohtaa mitä kirjoitit, sitä lapsen kehitystä ja vuorovaikutustaitojen oppimista on ihana seurata. Niinkuin moony kirjoitti, se isomman lapsen kanssa eläminen jännitti minuakin, mutta tämähän tuntuu vain paranevan entisestään, kun lapsen kanssa voi tehdä muutakin kuin syödä ja nukkua :D Uhmaikää odotellessa :D Ihan mahtavaa on myös se, että lapsella alka olla isänsä kanssa "omia" juttuja, joihin äidillä ei ole asiaa. Vauva-aikaan sitä isän roolia oli ainakin meillä vaikea välillä hahmottaa. Toisaalta harmittaa, että aika menee niin kamalan nopeasti.

Ihan mahtavaa kuulla sun kuulumisia raskausajalta moony. Nauti täysin siemauksin nyt masuajasta ja vauvakamojen laitosta, se on IHANAA! Toivottavasti migreenit helpottaa, ei varmasti mukava vaiva muiden raskausvaivojen päälle :/ Ajattele, meidän poika syntyi rv 31+1, eli just siinä kohti olet menossa nyt!
 
Moikka! Nyt vasta kerkeän vastaamaan, meillä on ollut kaikenlaista häslinkiä neiti osaa vaatia paljon huomiota kun on ollut kipeänä. Neljä viikkoa ollaan sairasteltu flunssaa ja korvatulehduksia, vaan muutama päivä taukoa välissä. On ollut aika raskasta ja mietin jopa töihinpaluuta! :-D Nyt ollaan vihdoin terveenä.

Mukavasti kuvailit miten asiat ovat helpottaneet, Momwoc. Meidän neiti ei vielä kävele, joten tuntuu että paljon pitää keksiä viihdykettä kun ei vielä pääse samalla tavalla menemään. Konttaa siis toki. Siirsin tytön omaan huoneeseen, mutta toistaiseksi hän on nukkunut vain yhden kokonaisen yön siellä. Pikkuhiljaa varmaan. Yritän myös lopettaa yöimetyksen, mutta väsyneenä sitä helposti sortuu.
Hienoa, että olet päässyt parempaan fiilikseen uutta raskautta ajatellen.

Onnea loppuodotukseen Moony, nauti tuosta ajasta!
 
Minulla on ylläuutisia, testasin tänään plussan.:) Lyhkäisyydessään lopetin minipillerit toukokuun puolessa välissä, koska oli niin paljon vuotoja ja näin tässä kävi. Tätä ei oltu suunniteltu, vaikka salaa toivoinkin. :Heartred Tämä tuntuu nyt kovin epäreilulta, tällaiset tarinat ovat aina ärsyttäneet minua. Ensimmäistä yritettiin vuosi, joten tiedän myös miten epätoivoiselta jatkuva toivominen ja testaaminen tuntuu.:sad001 Pelkäsin kovasti kertoa uutiset miehelleni, mutta hän ottikin asian yllättävän positiivisesti.

Hyvää juhannusta kaikille!
 
Ihana uutinen Tiisu! Onnea tuhannesti!! :) Minne laskettu aika nyt sitten sattuu? Vautsivau! Hyvä että mies otti asian myös hyvin. Onko ollut oireita?

Hyvää juhannusta minunkin puolesta! :)
 
Kiitos! :-) LA on helmikuun lopussa, arviolta 26.2.2017.

On aika normaali olo, mutta jos mietti mahdollisia oireita niin minulla on viikon verran ollut tosi kuuma öisin ja olen palellut iltaisin. Naamaan ilmestyi näppylöitä vaikka minulla muuten on hyvä iho ja tyttö on hylkinyt rintaa parina päivänä (nyt syö taas). Nenä on myös ollut tukossa, mutta toisaalta työllä on ollut flunssa. Sitten ristiselkä on vähän kipeä, mutta senkin luulin johtuvan kantamisesta. Jotain ihan pieniä menkkajomotuksia on myös ollut.

Tämä on kyllä iloinen asia, vaikka ollaan oltu eron partaalla monta kertaa.
 
Heippa! Ihanaa kuulla moonyn masukuulumisia, hassua miten aika rientää!

Ja Tiisulle sylikaupalla onnea plussauksesta, aivan mieletön juttu ja ihana kuulla että miehesi suhtautuikin niin kivasti asiaan :) Ehkä nyt kun tyttönne on isompi ja se kliseinen "eka vauvavuosi" alkaa lähestyä loppua, on hänkin ehkä alkanut nauttimaan vanhemmuudesta uudella tavalla? Joillain (varmaan useammin äideillä!) vanhemmuus tuntuu luonnolliselta ja "oikealta" heti kun vauva syntyy, ja joillain kestää vain kauemmin kasvaa isäksi tai äidiksi <3 Uskon että molemmilla tavoilla voi olla rakastava ja omistautuva vanhempi! Voihan meillä aikuisillakin olla esim. "sitoutumiskammo" -ongelmia ihmissuhteissa ennen kuin uskaltaa avata sydämensä täysin rakkaudelle ja sitoutua kumppaniin. Ehkä vanhemmaksi kasvamiseen voi liittyä samanlaista kasvukipua, ahdistusta oman vapauden menettämisestä ja siitä että heittäytyy ja sitoutuu, päästää toisen niin lähelle että on haavoittuvainen. Menee nyt ehkä hieman aiheen vierestä, mutta keskustelin juuri muutama viikko sitten kasvatusalan ammattilaisen kanssa vanhemmaksi kasvamisesta ja kaikkeen siihen liittyvästä. Hän jakoi viisaita ajatuksiaan ja sanoi mm. että kun ihmisestä tulee isä tai äiti, niin alkaa suuri ja raskas prosessi käsitellä myös omia lapsuuden muistoja, suhdetta vanhempiin, pelkoja, vaikeita tunteita jne. Kun oma lapsi syntyy, pulppuavat nämä kaikki muistot pintaan ja saattavat herättää tunteita joita ei ollut valmis/halukas käsittelemään. Silloin saattaa syntyä vääristynyt olo siitä, että lapsen syntymä on aiheuttanut tuon ikävän olon ja paljon uusia tunteita. En nyt siis sano että miehelläsi olisi jotain lapsuuden traumoja, joiden takia on kärsinyt jonkinasteisesta masennustilasta, mutta tämä oli mielestäni mielenkiintoinen näkökulma asiaan. Olen itsekin huomannut, että kaikenlaisia uusia asioita ja ajatuksia omasta lapsuudesta on noussut viimeisen vuoden aikana pintaan, ja niitä on tullut mietittyä. Kaikilla meillä lienee asioita, jotka haluamme tehdä omassa perheessä tai vanhempana samalla tavalla kuin omat vanhemmat, sekä niitä asioita jotka haluaa tehdä toisin. Itse olen omien vanhempieni kanssa erittäin läheinen, ja on tuntunut jopa kivuliaalta ja jotenkin epäkunnioittavalta kyseenalaistaa joitain heidän kasvatusperiaatteistaan.
No mutta, joka tapauksessa, paljon onnea ja iloa odotukseen!

Lopuksi paljastan oman yllärini, plussasin myös eiln/tänään! :D :D Eilinen raskaustesti oli niin epämääräinen, että luulin kuvitelleeni plussan, mutta tänään sain varmistuksen toisella testillä -selvä plussa se oli!
 
Voi että Momwoc, lämpimät onnittelut plussasta! :-) Mahtava juttu! Milloin laskettu aika sitten olisi?

Todella viisasta pohdiskelua myös kirjoitit. Totta se on että vanhemmuuteen kasvetaan ja ne omat lapsuuden traumat pulpahtavat pintaan. Nyt kun on kokemusta, voi myös valmistautua vähän eri tavalla. :-)

Paljon onnea vielä, nyt toivotaan että nämä kyytiläiset pysyvät matkassa mukana! Mulla on vähän samankaltaisia pelkoja keskenmenosta kuin edellisessäkin raskaudessa. Todella pitkältä tuntuu tämä aika ennen ultraa.
 
Täytyy sanoa, että juhannuspöytä perheen kanssa on ollut todellinen haaste, kun en ole halunnut raskautta paljastaa. :-( Pyörittelin kuoharilasia kädessäni ja otin pari minihuikkaa ja vaihdoin mieheni kanssa lasia josta kaadoin jäljelleilevan veljelleni. Silliä ja graavilohta päätin syödä yhden kerran, en keksinyt mitään syytä kieltäytyä lempiherkuistani. :-(
 
Voi ei Tiisu, ymmärrän että perhepiirissä tälläisen asian salailu on todella haastavaa! Itsekin tässä juuri mietin, että kuinka salassa tämän alkaneen raskauden haluaa pitää. Kuulostaa kuitenkin siltä että sait tilanteen hoidettua hyvin ja paljastumatta, ja sinuna en olisi huolissani noista muutamasta minihuikasta kuoharia ja kalasta! Itse tein testin tänään, ja toissailtana join viiniä ja söin sushia, viiniä jopa pari lasia! Yritän kuitenkin ajatella, kuinka yleistä sekin on että positiivisia raskaustestejä tehdään vasta myöhemmässä vaiheessa raskautta ja silti kaikki menee hyvin. Uskon että vauvat ovat aika luodinkestävässä turvassa raskauden alkuviikkoina/-kuukausina, juuri siksi ettei äiti vielä välttämättä vielä tiedä olevansa raskaana
Toki oman mielenrauhan kannalta haluaa noudattaa suosituksia, mutta minullekin on raskausaikana miutaman kerran eksynyt suuhun jotain "kiellettyä" epähuomiossa, ja vasta jälkikäteen olen tajunnut asian. Varmasti pääasia että tekee parhaansa! Ja käsittääkseni Suomessa listeriat sun muut ovat kuitenkin ERITTÄIN harvinaisia. Don't worry!
 
Muistan kans alkuraskaudessa sen rasittavan piilottelun kun halusi pitää vielä salaisuuden, mutta olispa ollut aika arvattava syy olla syömättä niitä kiellettyjä. Muistan yhdetkin synttärit kun tarjolla oli voileipäkakkuja yms joista en sitten viitsinyt tarkemmin edes kysellä sisältöä etten paljastu. Söin pienet palat, ja totesin että niillä määrillä tuskin haittaa saa aikaiseksi. Suomessa tosiaan onneksi on ruoka pääosin puhdasta ja tietää mitä syö. Se alkoholi on usein sitten se kinkkisempi juttu... Mutta sitäkin voi "naukkailla" huulia kostuttamalla ja tilaisuuden tullen viemäristä alas :D

Mutta IHANAA päästä näin seurailemaan teidän raskauksia, se aika on niin kutkuttavan jännittävää ja ne kaikki ultrat ja neuvolat niin isoja tapahtumia. Se sydänäänien kuuntelu neuvolassa oli yks mun suosikkijuttuja!

Mites muilla, onko tärppipäivät tiukasti hyödynnetty?
 
Huomenta, mäkin join maanantaina oluen ja viime vkl pari lasia viiniä. En todellakaan osannut epäillä mitä tulevan pitää. Veljen vaimo tarjosi eilen punaviiniä; ota nyt kun olet imettänyt ja tyttö nukkuu, se rentouttaa. Kostutin vähän suutani ja annoin vaivihkaa lasin miehelleni. Hän kyllä katsoi tarkkaan, siltä ainakin tuntui.

Kuinka pitkällä sun raskaus on Momwoc? Arvioin, että olen viikolla n. 5+0, kuukautisista laskettuna on jo 5+6, mutta en millään usko, että ovis olisi ollut niin aikaisin. Digitesti tukee mun teoriaa. :-)
 
Aika uskomattomalta tuntuu nämä melkein perättäisinä päivinä tehdyt plussat Tiisun kanssa :D

Omien laskelmien mukaan mulla varmaan menossa rv 4, koska olen testaillut nyt keskenmrnon jälkeen välillä ja negatiivisten testitulosten perusteella ei raskaus voi kovin paljoa pidemmällä olla. Eikä keskenmenostakaan ole kahta kuukautta enempää. Ajattelitteko käydä varhaisultrassa? Itsestä tuntuu että keskenmenokokemuksen jälkeen ehdottomasti haluan tietää ennen np-ultraa onko elämää ylipäätään. Jospa 3-4 viikon päästä uskaltaisi varata ajan!

Ja kiitos onnitteluista, toivotaan lisää plussia pian :)
 
Kyllä ajattelin mennä varhaisultraan, haluan tietää onko siellä ketään. Menen sitten kun viikkoja on lähempänä 8 ellei mitään poikkeavaa ilmene ennen sitä.

Minä kp:na testasit? Onko sulla jo jotain oireita? Testasin ensin varmuuden vuoksi kp 32 puhtaan negan (päivällä). En epäillyt testitulosta ollenkaan. Sitten kun erilaisia pieniä oireita alkoi olemaan niin testasin uudestaan kp 39 plussan. Plussa tuli testiin jo ennen kontrolliviivaa ja digiin sain raskaana 2-3.
 
Jep, itsekin ajattelin sinnitellä tuonne vko 8 tienoille varhaisultran kanssa, vaikka tiedän että odottelu tulee tuntumaan pitkältä! Keskenmeno pyörii mielessä koko ajan, en jotenkin ole uskaltanut vielä ajatella yhtään ultraa pidemmälle, niin varovainen suhtautuminen on tähän raskauteen.

Plussauspäivän kp oli mielestäni n. 29, mutta vaikea sanoa kun keskenmenon jälkeiset kuukautiset olivat niin oudot. Tuo kp 29 on aika suurpiirteinen, jos lasketaan edellisiä kuukautisia edeltävä tuhruvuoto, olisi kp ehkä enemmänkin jotain 40 kieppeillä. Vaikkei kyse ole suuresta heitosta, niin olisi silti kiva myös siksi käydä varhaisultrassa, että saisi lisätietoa raskauden kestosta!
 
Ymmärrän hyvin keskenmenon pelkoasi, minulla on ihan sama pelko. Minulla keskenmeno ei edes aiheuttanut mitään vuotoja, ar-ultrassa vaan todettiin kehityksen pysähtyneen viikolla 6+4. :sad001 Eli tavallaan tässä saa pelätä sekä vuotoa & kipua sekä oireettomuutta. Ostin uuden digin, haluan nähdä tuleeko siihen raskaana 3+. Hulluahan tämä on!

Meillä on tyttö taas flunssassa ja on marissut aika paljon. Miehelleni iski eilen paniikki ja alakulo, että miten tästä oikeasti selvitään. :eek: On kyllä kieltämättä aika sekavat fiilikset. Toki olen haaveillut toisesta jo siitä lähtien kun lähdin synnytyssairaalasta kotiin. Raskastahan se tulee olemaan, se on varma. En minäkään ajattele kuin ultraa pidemmälle tai päivä kerralla. Imetän vielä esikoistani, enkä haluaisi lopettaa niin kauan kun hän siitä nauttii. Luin vähän ristiriitaista tietoa siitä, kannattaako jatkaa vai ei.
 
Tuli edelleen raskaana 2-3 ja alkoi hermostuttaa. Raskaus ei siis ole vielä viikolla 5+ tai oli liian laimea päiväpissa tai sitten hormooni ei nouse tai se on menossa kesken. Tiedä sitten. Nyt harmittaa, että ylipäänsä testasin. Täytyy tehdä uusi digi sitten torstaina. :-(
 
Takaisin
Top