Vauvahaaveita!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Momwoc
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tiisu: Voi kääk!! Miten satuinkin tänne juuri katsomaan onko viestejä tullut, oli sellainen fiilis :D Huhhuh, enpä olisi minäkään tuossa vaiheessa vielä osannut odottaa, mutta vauvahan on jo oikein valmis pieni paketti ja kaikki menee varmasti hienosti! Toivottavasti supistukset lähtevät tulemaan itsestään, niin ei tarvitse odotella käynnistystä. Minulla lapseveden meno vaikutti merkittävästi supistusten voimistumiseen. Nyt jännittää niin paljon sun puolesta!! Äläkä ressaa jos kaikki ei vielä ole kotona valmiina, vauva ei kotona tarvitse muuta kuin tissiä ja vaippoja, kaiken muun ehtii myöhemmin <3 Paljon halauksia ja jaksamista sinne teille, kohta teitä on kolme ja maailman suurin onni täyttää sydämen! Olet ajatuksissa!
 
Tiisu, vähän siistiä!!!! Hullusti tsemppiä ja voimia sinne! <3 :) ihan hullun jännää nyt seurata miten etenee! Tule ilmoittelemaan kun pääset! :)
 
Tiisu: täälläkin kyyneleet valuu vuolaasti poskia pitkin koko teidän perheen onnen puolesta, kun vaan ajattelenkin miten suuresta työstä olet nyt selvinnyt ja miten ihmeellisiä hetkiä elätte parhaillaan synnytyssairaalassa pientä nyyttiä ihastellen <3 Voi että!! ONNEA niin paljon kun sitä vaan voi toivottaa ja ihanaa kuulla että myös sinun synnytyksesi meni hienosti. Vautsi! Kirjoittele lisää kun ehdit, mutta nyt nauttikaa pienestä täydellisestä nöpönenästänne täysin siemauksin! Ottakaa paljon kuvia ja videoita pienestä, me juuri eilen illalla katsoimme kuvia ja videoita sairaalasta ja oli aivan ihanaa :) Varsinkin videoista oikein kylmät väreet nousi iholle, kun tuntui että sitä pääsi palaamaan siihen ensipäivien ainutlaatuiseen tunnelmaan <3 Voih, saankohan minäkään nukuttua kun niin ihania uutisia saatiin! :)
 
Onnea Tiisu ♡
Itekki oottelen että saan tyttösen sylii, mut marraskuulle vielä saa ootella.
 
Kiitos kaikille ihanista onnitteluista! :-) Siellä se meidän pikkuinen nyt tuhisee. Ollaan vielä sairaalassa, hieman on ollut huonot sokeriarvot pikkuisella, nyt kuitenkin hyvät. Voi olla, että kotiudutaan huomenna. Meillä on perhehuone, joten kiirettä ei ole, pääasia että pienellä on kaikki hyvin. <3 Kyllä on ollut kolme ihmeellistä ja onnentäyteistä päivää iloineen ja huolineen.
Meillä alkoi synnytys todella yllättäen lapsiveden menolla yöllä. Olin just edeltävänä päivänä alkanut pakkaamaan sairaalakassia, mutta se ei ollut valmista vielä. Synnytysvideot katsottiin lauantai-iltana. Vauva oli vielä niin ylhäällä, että emme mitenkään odottaneet synnytyksen käynnistyvän lähiaikoina edes. Joka tapauksessa soitimme sairaalaan ja lähdimme heti päivystykseen tarkistamaan tilanne juuri sen takia, että vauva niin ylhäällä. Sille reissulle sitten jäin, supistuksia ei vielä silloin ollut. Niitä alkoi ilmaantumaan joskus kuudenaikaan aamulla vähän niin kuin menkkajomotuksena. Siitä se sitten lähti ja 8-aikaan niitä tuli jo säännöllisesti ja alkoivat olla kivulieempia. Kivut kasvoivat, kestin ne hyvin johonkin yhteen asti. En saanut nousta ylös, koska oli napanuoran esiinluiskahtamisen vaara. Tämä kyllä otti päähän. Mitään puudutuksia tässä vaiheessa ei vielä saanut. Kun olin n. 4 cm auki pääsin synnytyssaliin ja sain siellä puudutuksen ja ilokaasua. Silloin oli kyllä todella kovat kivut ja muistan ne hetket vähän hämärästi. Nopeasti avsuduin täyteen kymppiin ja sain matksn varrella spinaalipuudutuksen. Se helpotti ja odotettiin rauhassa ponnistusvaiheen aloittamista. Kun se hetki tuli luotin kätilöön ohjestukseen ja kuuntelin hänen ja mieheni tsemppausta ja siinä hän sitten aika nopeasti syntyi ja saatiin tyttö rinnalle. <3 Täytyy sanoa, että kätilö oli mahtava ja rauhallinen ja kaikki meni paremmin kuin olin odottanut. Muutaman tipan onnistuin myös imettämään.
Maito ei ole vielä noussut kunnolla, toivottavasti alkaa pian. Imettämisestä kyllä muuten tykkään. Siellä se pikkuinen haluaa taas maitoa, täytyypä lopettaa. Nyt ymmärrän, että tuoreet äidit eivät juurikaan muuta ehdi. Todella tunteellisia päiviä ollaan eletty ja kyyneliä vuodatettu ja naurettu. On niin ihanaa pitää vauvaa rinnalla ja katsoa sitä miehen sylissä tai rinnalla.
 
Voi Tiisu miten ihanaa oli lukea kertomuksesi synnytyksestä ja ensitunnelmista! Jotenkin kaikki kuulostaa kovin tutulta, vaikkei synnytyksemme ihan samalla tavalla edennytkään :) En tullut kirjoittaneeksi omasta synnytyksestäni sitä, että meilläkin oli todella mahtava kätilö. Uskon että se vaikuttaa todella paljon myös siihen fiilikseen, mikä synnytyksestä jää! Varsinkin ensikertalaisena tuntui, että kätilö loi tavallaan suuren osan siitä tunnelmasta joka synnytyksen aikana vallitsi, ja se tarttui sitten meihinkin. Kätilön rauhallisuus, rentous ja lämpö toi itsellekin sellaisen luottavaisen olon. Puudutuksen aikana jopa vähän huumoriakin saatiin saliin, muina hetkinä ei kyllä paljoa naurattanut :) Onneksi pikkuisen sokeriarvot on nyt hyvät, aika monilta kuullut että on ensipäivinä tarkkailtu sokereita. Toivottavasti pääsette pian kotiin aloittamaan uuden ihanan arjen, vaikkei tosiaan kiire olekaan. Sairaala-aika oli meillä oikein mukava, perhehuoneessa mekin ja hyvin viihdyimme harjoitellessa vauvanhoitoa. Oli kuitenkin ihanaa päästä sitten kotiin, varsinkin syömään hyvää ruokaa kun kärsimme sairaalan pahasta ruoasta niin kovasti :D En tiedä kävikö meillä huono tuuri, mutta ruoka oli noina parina päivänä aika kamalaa ja itse odotin rankan koitoksen jälkeen mieheni kokkaamaa ateriaa, itse kun roikuin sohvalla vauva tissillä. Minäkin ymmärsin vasta tyttömme synnyttyä, kuinka kiirettä pienen kanssa pitää!

Ihanaa että saitte perhehuoneen ja olette saaneet olla yhdessä koko perhe näinä ekoina päivinä. Kyllä siinä sydän sulaa kun näkee pienen tytön isänsä sylissä ihailtavana, siinä ei haittaa jäädä kakkoseksi miehen elämän naisista!! <3 Ja vieläkään nuo hetket eivät vähempää ihastuta, joka päivä katselen rakkaudella isän ja tytön yhteisiä hetkiä!

Toivottavasti olet saanut levättyä hormonihöyryiltäsi, itse valvoin aika paljon ekoina päivinä. Minua naurattaa, kun tämän viestin kirjoittamisen aikana meidän "lady" on tuossa vieressä nukkuessaan päästänyt monen monta niin isoa paukkua, että on vaikea uskoa että ääni todella tulee tuosta mini-ihmisestä eikä aikuisesta miehestä...:D

Vauvantuoksuisia hetkiä edelleen sinne Tiisu, olen niin onnellinen puolestanne!
 
Tiisu, kyllä kuulostaa synnytyksestä samalla ihan hurjan rankalta ja mielettömän ihanalta :) tosi hyvä myös et sulle jäi hyvät fiilikset! Miten on kotona lähtenyt?

Momwoc, mä oon kuullut et tuoreilla äideille annetaan vähän parempaa ruokaa et ne vahvistuu? ! :o
 
Kotona ollaan nyt kolmatta päivää, pääsimme keskiviikkona iltapäivästä kotiutumaan. Vauvan paino laski vielä eilen joten kova paine on ollut syöttämisen kanssa, että lähtisi nousuun. Haluan imettää, joten täällä herätään kolmen tunnin välein. Noh, enpä muutenkaan osaa oikein vielä rentoutua niin että nukkuisin kovinkaan hyvin, kaikki on niin uutta ja opettelemista on monissa asioissa. Vähän liikaa on tullut touhuiltua, kun kaikki oli niin puolivalmista täällä. Viime yönä sain onneksi nukuttua jopa 6h yhteensä. :-) Oltiin tänään neuvolassa ja vihdoin paino oli lähtenyt nousuun. Kyllä sitä pientä voi katsella vaikka kuinka pitkään, on se niin ihana pakkaus! <3 jatkossa koetan nukkua enemmän päiväunia, muuten ei jaksa.
Ensi viikolla mieheni menee töihin, saa nähdä millaista on olla yksin pienen kanssa sitten.
 
Ihan pakko kirjoittaa tänne. Mie haluisin meille neljännen muksun mutta mies vastustaa sitä kaikin keinoin ja nauraa sekä vitsailee asialla koko ajan ja se sattuu.
Oon sanonu miehelle että se ei tunnu kivalta niin hän vaan siihen kommentoi että eikö sulla oo yhtään huumorintajua. Nyt on ystävät ympärillä ruennu odottamaan ja muutama saanutkin vauvan. Miksi tää tuntuu näin pahalta?
 
Piti tulla tänne vielä kertomaan tämän päivän kuulumisia.

Tänään siis rv 20+0, ja tänään oli myös rakenneultra. Ennestään meillä siis kaksi poikaa, ja tätä kolmatta arveltu vahvasti myös pojaksi sukulaisten osalta. Mutta - meille tuleekin tyttö!! :) <3
Itsellä oli alusta asti tyttö-olo aina välillä, mutta kallistuin myös pojan suuntaan kun kuuntelin muiden puheita. Mutta yllätys oli harvinaisen suuri, kuitenkin ihana sellainen. :)
 
LilMinni, ihaninta onnea tyttölupauksesta! :)

EIMa, vauvakuume on ihan sama onko niitä lapsia ennestään nolla vai kuusi. Joten ymmärrän kyllä . Joskus voi olla hankala miestä ymmärtämään. :( toivottavasti pääsette yhteisymmärrykseen.

Mitä tuoreille äideille kuuluu?

Koska mun viime kierto venyi niin pitkäksi päätin testata ovista. Tänäänsain vahvan plussan ja hyödynnettiin :) lisäksi palkkasin tänään työntekijän ja oon ihan kauhuissaan kun on huonoja ja hyviä kokemuksia mut huonot vaan muistan :D mut jospa se vähän veisi mun stressiä pois.
 
Oi, ompa kauan kun oon kirjotellu tänne tai lukenu ees.. Onnea Tiisu! Kysyit onko meille tulossa isot häät ja pakko sanoa, että on. Vähän liianki isot varmaan :D oikeastaan kesä on nyt mennykki niitä puuhaillessa jo etukäteen, (oon ollu millon mikäki paikka sökönä, ni ollu aikaa askarrella) ja vielä pelikausi käynnissä, niin on pitäny kiirettä, ettei ole vauvajuttuja kerennyt edes käydä lukemassa!

Ja voi Ilpuri! Mä niin jännitin kaikki ne 63 viestiä, mitkä oli lukematta, että joko nyt...! Mutta aina pitää säilyttää toivo, kyllä teille on vauva tarkoitettu vielä!

Ihana lukea muidenkin vauva-arkea ja kokemuksia. Ahh, johan tässä tuttu kuume taas nostaa päätään... :D pakko taas purkaa energiat häihin... :D
 
Moikka, täällä eletään vauva-arkea. Tyttö nukkuu vielä tosi paljon, olisihan vielä vajaa viikko laskettuun aikaan. Imetyksen kanssa on ollut vähän haasteita. Maitoa tulee ihan mukavasti, mutta neiti ei aina löydä otetta ja hermostuu tosi nopeesti. Silloin ei välttämättä auta kuin tuttipullo ja ollaan jo tosi vihaisia siinä vaiheessa, kun maito on lämmintä. Joudun myös pumppaamaan ja koko rumbaan plus välineiden pesemiseen menee paljon aikaa. Toivon, että imetys pian alkaa sujumaan, niin saisi itsekin vähän enemmän nukuttua. Muuten hän on melkoisen tyytyväinen tapaus ja jäntevä tyttö. Hän kääntää jo päätään puolelta toiselle mahallaan ollessa. Ihana nähdä hänen pienet jumppaharjoituksensa. Syntymäpainokin on vihdoin saavutettu. <3. Mies meni töihin tällä viikolla, mutta ihan hyvin olen pärjännyt isovanhempien jeesillä. Ollaan päästy myös kärryttelemään ja kylpyyn kun napatynkä irtosi. Sellsista tänne, oikein mukavaa viikonloppua kaikille!
 
Takaisin
Top