Vauvahaaveita!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Momwoc
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Eipä sille kuumeelle mitään voi. Niin lamauttavaa se on että normaalin järkevän ajattelun vie mennessään
 
Heippa ihanat!

Mitä kuuluu?? Mua turhauttaa! Viime yönä mun parhaalle ystävälle syntyi pieni poika. Ja eilen olin kylässä 4 viikkoisen tytön luona. Ihania ovat mutta haihtuuko mun vauvakuume? Voi olla että nyt on vain suvantovaihe, ovis vasta ensi viikolla. Mut jotenkin tyhmää kun ei se kuiteskaan onnistu. Tai ehkä jo tää on se "luovuttaminen". Mene ja tiiä :) Aikakin menee niin hitaasti!

Jotenkin vilpittömästi kyllästyttää koko touhu. Ei edes tunnu epätoivoa, mikä toisaalta on ihan hyvä :grin
Mut siis, täällä niin hiljaista on ollut niin ajattelin kysyä kuulumisia. Minä oon ollu töissä ja neulonu. Ja kattonu Greyn Anatomiaa DVD:ltä :grin
 
Mäkin oon jääny vielä seurailemaan tätä ketjua :P Sen verran omaa napaa, et 8+1 menossa, väsymys kammottava, oireilu muuten vielä tosi maltillista. Niin vähäistä et huolettaa... Vointi kuitenkin hyvä niin oletan kaiken olevan hyvin. Ekaan neuvolaan vielä yli 2 viikkoa. Pää on pyörällä tästä kaikesta vieläkin... Mut sillai hyvällä tavalla!

Ilpuri: tuo vauvojen näkeminen varmaan tuo omat ristiriitaiset tunteensa peliin. Hyvä et ei kuitenkaan mitään synkkiä epätoivon ajatuksia. Asiat menee ajan mittaan varmasti just niinkuin on tarkoitettu! <3 Ihan varmasti aika menee just nyt hitaasti, mut voin kertoo et plussan jälkeen se vasta hitaalta tuntuukin!! :D
 
Moikka, hirviästi on ollut ohjelmaa viime viikkoina: iltamenoja, työmatka ja viikonloppuna oltiin reissun päällä. Onneksi tämän viikon jälkeen pitäisi rauhoittua. Huomaa, että edelleenkin on sitä väsymystä vaikka toinen kolmannes on alkanut. Ehkä se johtuu kaikista menoista?

Ilpuri: Varmaan tuntuu ristiriitaiselta, kun syntyy lähipiiriin uusia vauvoja. Näin mä ainakin koin kun itse toivoin ja yritin raskautta ja se on kyllä ihan normaalia. Onko sivuoireet jo hävinneet lääkkeistä? Eiköhän ne kohta ala myöskin tepsimään!? :-) Onko miehesi käynyt antamassa siemennestenäytteen? Toki sekin mahdollisuus kannattaa poissulkea. Ymmärrän kyllä, että alkaa tuntua toivottomalta mutta hang in there, kyllä se plussa vielä tulee.

Sannis86: Onpa aika mennyt nopeasti, tai tuntuu että vasta tulit raskaaksi. Ymmärrän kyllä hyvin, että itse koet sen ihan päinvastaisesti. Tuntuu tässäkin raskauden vaiheessa, että aika menee hitaasti. Maanantaina meillä on neuvola ja pääsee kuulemaan sydänääniä. Välillä hiipii ajatus mieleen, että mitä jos ei kuulukaan... Sellaista tämä kai on. Kävitkö varhaisultrassa? Hyvä vaan, jos olet voinut hyvin. Ei mullakaan ollut pahemmin oireita, väsymystä vaan ja iltapäiväkrapula parin viikon ajan.
 
Todellakin hitaalta tämä alku tuntuu kun ei oikein mitään tapahdu! Eipä tämä kyllä taida tästä nopeutuakaan ennen syyskuuta :wink
Ei olla varhaisultraa käyty, täällä oli yksityisillä kamalat hinnat niin päätettiin että se raha nyt säästetään muihin juttuihin.. Vaikka sit vauvan tarvikkeisiin :)

Välillä niin hyvä vointi, että ei muistakaan olevansa raskaana, sit toisessa hetkessä on kamala huoli, että onko oireettomuus merkki jostain huonosta... Yhtä vuoristorataa kyllä ajatukset. Oikeestaan päivittäin menee hillittömästä itkusta oikein kunnon röhönauruun kaikki tunneskaalat läpi :P
Kiva et sullakin oireet ollu vähäisiä, vaikka ei tuo iltapäiväkrapula nyt kovin kivalta kuulosta o_O Voih, noita sydänääniä odottelen minäkin... Ootko kotidoppleria ajatellut hankkia?
 
Sannis86: Niin se taitaa olla, että koko raskausaika sujuu madellen. Mäkin olin huolissani oireettomuudesta, mutta kaikki oli hyvin.

Mietin sitä doppleria ja kaveri tarjosi lainaksi, mutta ajattelen että se aiheuttaa vaan turhaa hermoilua. Ja sitten jos vaikkapa ei onnistuisikaan löytämään ne sydänäänet... Päätin olla luottavaisin mielin ja tyytyä neuvolaan. Kuukauden päästä liikkeitä pitäisi jo tuntua.
 
Samoilla ajatuksilla täällä dopplerin suhteen. En kestäis sitä huolta jos en löytäiskään niitä ääniä... Neuvoloihin luotetaan siis täälläkin.
Ihan pian saatat jo tuntea kun se papunen siellä möyrii! <3 Tekee asian varmaan aika paljon konkreettisemmaksi... :)
 
Täällä ei sitten niin mitään oireita mihinkään suuntaan. Tosin tää kierto on muutenkin ollu niin outo.. Kolmesti ilmaantunu niitä ns. ovislimoja! :o
Kp26 nyt meneillään, ja vieläkään ei oo tarkkoja kiertopäiviä tiedossa.
 
Mitä kuuluu? LilMinni, mikä tilanne? Viimeksi kierto oli jo aika pitkällä.

Käytiin tänään neuvolassa kuuntelemassa sydänääniä. <3 Oli kyllä niin hellyttävää. Sydän löi 150 lyöntiä/minuutissa - onkohan pikkuasukki sittenkin tyttö? Näin myös unta, että työpaikalla onniteltiin tyttövauvasta, vaikka alussa oli niin vahva poikafiilis.

Momwoc: Miten sinun odotuksesi etenee? Maha varmaan alkaa jo selvemmin näkymään?
 
Tilannehan on se, että nyt olis taas kp1... Eli ei mitään mainittavan arvoista.
Kierto tuntuu vielä heittelevän.. Kierrot ollu tähän asti 27-31 päivää.
 
LilMinni: voi pahuksen typeryys :mad:

Meille kuuluu sellaista et mitä ilmeisimmin tällä viikolla on ovis, meinasin nyt sit tikuttaa sen. melkoisesti on jo juilinut mut varmaan siellä jokin valmistuu sitten. Mies ei ole vielä näytettä käynyt antamassa. Jotenkin nyt joulun jälkeen meillä molemmilla on stressitaso laskenut niin ajattelin että ootetaan hiukan lämpimämpiä ilmoja ennen kun lähdetään purkin kanssa sinkoilemaan ympärikaupunkia. Sanoivat että kotona voi toimenpiteen suorittaa. Ja tosiaan tän kierron nyt tikutan ja sit saa olla. Ihana kevät tulee ja töissä on niin törkeen kiire että yritän saada ajatuksen pois koko asiasta vaikka vaikeeta tulee olemaan. Oon vähän yrittänyt tuolla toisissa ryhmissä jotain sanoa mutt tuntuu että en minä pääse mukaan ja sit en haluis ihan koko aikaa vertailla tuota nipistystä ja tätä muljahdusta ja tuota kivistystä. En jotenkin jaksa uskoa että jos laittaa kymmenen viestiä tunnissa joka päivä niin raskaaksi tuleminen ainakaan helpottuu, kun ajattelee sitä koko ajan. Mutta toisaalta jokainen on erilainen ja käsittelee asioita omalla tavallaan ja ehkä jollekin se on se oma tapa toimia ja se toimii hyvin. Silleen vähän harmittaa kun täällä on nii hiljaista. Mutta siis en tarkoita että sitä pahalla ketään teitä kohtan. Olis vaan niin ihana kun me kaikki loputkin nyt hetimiten pamahdettaisiin paksuksi niin hienoa olisi :) Oli silloin aiemmin mun aika tauluun niin sopivaa kun muutama viesti tuli päivässä ja muutenkin aika ihanan syvällishenkisesti asioita käsiteltiin. Tykkään teistä :rolleyes:

Tiisu: Ihanaa varmasti kuulla sydänäänet! Se on niin paljon todellisempaa! Varmaan teksi mieli koko ajan niitä mennä vain kuulemaan :)

Mitkä viikot on nyt menossa raskautuneilla?
 
Kuulostaapa Ilpuri ihanan stressittömältä! Varmaan tekee hyvää ottaa rennosti asian suhteen! :) Ja just työt yms kun pitää ajatuksia pois asiasta niin ei ehdikään stressata. Sieltä se plussa sit tulee aikanaan, varmaan ihan yllärinä just sillon kun ei oo ees ollu tietoinen kierroista jne... :)
Tuolla raskaaksi 2015- ryhmässä on ainakin niin tiuha tahti, et siellä ei pysy kyllä mukana kuin aktiivisimmat. Hurja tahti viesteillä. Nyt kun käyn harvakseltaan lukemassa niin jatkuvasti 50 sivua kommentteja tullut niin enpä enää kärryillä pysy... :P Saa sivusta seuraajat vaan päänsärkyä aiheesta, ja alkaa itellekin luoda nippailuja ja nappailuja myötätunnosta :wink

Täällä poksuu huomenna 9+0!
 
Minusta pienemmät ryhmät (kuten tämä) ovat parhaimpia! :-) Heinäkuussa synnyttävien palstallakin on vaikea pysyä kärryillä, kun viestejä tulee jatkuvasti lisää.

Minulla tulee keskiviikkona 15 viikkoa täyteen. :-) Maha on vielä melko pieni, ainakin aamulla/aamupäivästä mutta pikkuhiljaa se siinä kasvaa. Lähdemme kolmen viikon päästä Thaimaahan, hyvä vaan että ei ole kovin iso maha vielä silloin. Reissua odotellessa!

Ilpuri: Hyvä, jos olette pystyneet olemaan vähän rennommalla mielellä. :-) Samaa mieltä olen, että tärppäisi jo ja äkkiä! Onneksi kevät on tulossa, tämä pimeys saa muutenkin mielen helposti apeaksi.

Sannis86: Onko teille tulossa ensimmäinen vai oliko teillä jo ennestään lapsia?
 
Esikoista odotellaan täällä! Olikos teilläkin ensimmäinen tulossa?
Voih, Thaimaan loma kelpais tännekin! Oltiin tasan kolme vuotta sitten siellä lomailemassa helmikuun alusta kaksi viikkoa. Kaipuu sinne kyllä iskee aika ajoin, aivan ihana lomakohde! Nyt ei budjetti anna periksi, joten seuraavan kerran sitten ehkä matkalaisia onkin jo kolme :) Minne päin Thaimaata suuntaatte? Varmaan oma jännityksensä reissata masun kanssa, vaikka pienihän se vielä onkin! Toivottavasti pitkä lento menee hyvin! Mulla jo nyt työpäivän aikana istuminen alkaa painaa nivusia.
 
Meillekin on ensimmäinen tulossa. :-) Lähdetään Krabille ja Koh Lantalle, yhdistelmäloma. Ollaan oltu pari kertaa aikaisemmin Phuketissa. Ihana lähteä, vaikka pitkä lento ja mahdolliset vatsapöpöt vähän jännittääkin. Tämän jälkeen ei varmaan tule kovin pitkälle lähdettyä ainakaan hetkeen.
 
Heips tytöt!!

Lueskelin juuri kaikkien kuulumisia, on aina niin kivaa lukea tätä ketjua missä "tuttuja" :grin Kun niin kauan seurannut ainakin osan teistä elämän menoa.
Itsellekin tämä ketju on aina tuntunut jotenkin omalta, olen vaikka mitä muita ketjuja käynyt lueskelemassa mutta niin paljon on monissa sivuja ja keskustelijoita ettei millään pääse mukaan.
En tiedä, jotenkin kuitenkin mitä pidemmälle raskaus etenee, tuntuu tavallaan pahalta kirjoittaa tänne mitään omia raskausjuttuja, koska se tuntuu epäreilulta. Tiedän, ettei kaikki täällä varmaankaan koe niin, mutta tosi ristiriitaiset fiilikset "hehkuttaa" mitään vauvajuttuja, kun tuntuu ihan eiliseltä kun se oma epätoivo raskautumisesta oli päällä. Ja silloin sain niin kovasti tukea muilta samassa tilanteessa olevilta, ja kai jotenkin itsestä tuntuu etten enää kelpaa siihen rooliin tsemppaamaan muita onnistumaan, kun pelkään että se oma tsempaaminen on menettänyt tehonsa kun itse nyt on onnellisesti raskaana. En osaa selittää, en tiedä ymmärrättekö yhtään mitä tarkoitan...
Siihen haluan kuitenkin sanoa, että en myötäelä tämän palstan kuumeilijoiden vuvahaaveita yhtään vähempää kuin yrittäessämme. Täydellä sydämellä toivoisin vaan kaikille sen onnen plussasta, VARSINKIN sen pitkän ja tuskaisen odotuksen jälkeen. Nopean tärpin saaneet eivät ehkä ole ehtineet vaipua siihen epätoivoon, jonne ainakin itse ehdin!

Vähän kuulumisia nyt täältäkin Meillä on nyt meneillään raskausviikko 24, ihan hurjaa vauhtia mennään eteenpäin! Nyt ihan viimeisen viikon-kahden aikana on tapahtunut ihan hurja muodonmuutos mahassa, ja nyt todellakin ollaan vatsa pystyssä! Ihan uskomatonta miten nopeasti kasvu voi tapahtua, kuvittelin aina että raskausmahat kasvaa ihan pikkuhiljaa :happy: PIkkuinen potkii ihan hurjan paljon, on jo pari kertaa valvottanutkin mammaa aamyöstä kun on alkanut jumppaamaan! Minkäköhänlainen temperamenttinen typy siellä on tuloillaan, hassua miten noiden liikkeidenkin myötä sitä alkaa jo muodostamaan käsitystä pienen persoonasta! Ihan alitajuntaisestikin.
Tiisu: Kiitos kysymästä!! Kaikki on täällä siis edennyt oikein hyvin, joitain aikaisemmasta poikkeavia oireita on ollut kuten närästystä ja ehkä vähän huonommin nukuttuja öitä. Huonot unet on ihan uusi vaiva, joka nyy oikeastaan tuli tämän kasvaneen mahan mukana: vaikeampi löytää hyvää asentoa joka tuntuu vatsallekin hyvältä! Miten siellä?:dummy1:

Ilpuri: Jaan tämän kutomisen intohimosi ihan muuten ihan täysin!!:grin:grin Vähän on tullut pidettyä nyt taukoa, mutta tänään taas hain ihania uusia lankoja ja olen tässä taas tänään aloitellut muutamia uusia projekteja! Vähän villapeittoa ja sen sellaista. Löysin niin ihanaa kuviollista Nalle-lankaa, en malta odottaa kun nään ekan valmiin tekeleen.

Mulla on alkanut vähän synnytyspelko nostaa päätään, minkälaisia ajatuksia synnytys teissä herättää? Onko täällä muita pelokkaita, vai onko ajatus synnytyksestä aina tuntunut jotenkin luonnolliselta asialta jota ei edes osaa pelätä?
 
Momwoc: Tosi kiva lukea kuulumisiasi. :-) Ymmärrän hyvin ristiritaiset tuntemuksesi "raskauden hehkuttamisesta" täällä, vaikka omat epätoivon tunteet ovat tuoreina mielessä. Niin minustakin välillä tuntuu ja mietin onko yritysvaiheessa antoisampaa lukea samassa tilanteessa olevien kuulumisia? :confused013Sydämestäni toivon, että pitkään yrittäneillä tärppäisi pian. Ihanaa, että masu kasvaa ja kaikki on mennyt hyvin. Toivottavasti saat nukuttua vaikka typy siellä jumppailee öisin. Odotan itse kovasti, että tuntisin jotain liikeitä. Milloin ne alkoivat sinulla tuntumaan? Muistanko muuten oikein, että tekin olitte lähdössä reissuun nyt helmi-maaliskuun vaihteessa? Minnepäin maailmaa olette lähdössä? Olemme lähdössä Thaimaahan kahden viikon päästä. Pitkä lento ja ruokailu vähän jännittää, mutta täytyy luottaa että kaikki menee hyvin. Huomaan kyllä jännitäväni milloin mitäkin asiaa/tuntemusta. Sain keskiviikkona uuden saliohjleman missä oli askelkyykky-liike ja staattinen vatsalihasliike palloa vastaa. Liikeet tuntuivat ihan ok:lta, mutta noin tunnin päästä vastaa alkoi jomottamaan ja kiristämään epämiellyttävästi. Tätä tuli ja meni koko työpäivän ja iltapäivällä tuli tippa vertakin. Olin aika peloissani, että tässäkö tämä nyt oli, mutta kotiin tultaessa vatsakivut loppuivat. Soitin kuitenkin päivystykseen ja kysyin asiasta, mutta kaikenlaista ilmeisesti voi olla eivätkä he nähneet syytä tarkistukseen. Tämä on niin inhottavaa, kun ei tiedä mikä on ns. normaalia ja mikä ei. Kävin seuraavana päivänä kuuntelemassa sydänäänet ja vahva syke sieltä onneksi kuului, Taitaa jäädä kyykyt ja vatsat tekemättä jatkossa. Mutta ei se pelko siitä, että jotain voi vielä mennä pieleen kyllä hevillä hellitä enkä uskalla ostaa mitään vauvanvaatteita tms. vielä pitkään aikaan.
Olen pelännyt synytystä jo ennen kuin tulin raskaaksi. Olin sitä mieltä, että tulen vaatimaan sektiota ja että en selviä synnytyksestä hengissä tai ilman hirveitä repemiä. Nyt en enää osaa ajatella sitä sillä tavalla enkä varsinaisesti pelkää synnytystä (vielä/enää) vaikka en usko, että se mikään kovin miellyttävä kokemus tule olemaan. En vielä tässä vaiheessa osaa ajatella niin pitkälle. :-)

Mitäs Ilpuri sun kiertoosi kuuluu? Onko testauspäivä jo lähenemässä?

Entä Junttura? Missä vaiheessa kietoa mennään?
 
Momwoc, samat ajatukset täälläkin. Ei tunnu hyvältä iloita omasta raskaudesta täällä, kun toiset odottelee sitä plussaa vielä. Mutta, näinhän tämä luonnollisesti menee, ja meille jo plussanneille on sitten omat ketjut. Toki ihan vilpittömästi ja aidosti toivon tällekin ketjulle pian lisää plussia, ihan jokaiselle. Ja sen vuoksi myös käyn tätäkin lukemassa yrittäen elää mukana, mutta vähän enempi taustailla ettei ketjun sisältö muutu ihan tyystin :wink

Mulla on synnytyksestä olo, että se nyt vain on se "pakollinen paha". Samoin tämä raskausaika. Haluan lapsen, mutta tämä odotus ja synnytys jo ajatuksen tasolla ei riemastuta. Jotenkin kuvittelen selviäväni tästä, kun onhan miljardit naiset mua ennenkin selvinny. Mitä enemmän ajattelen synnytystä, sitä enemmän pelokkaat ajatukset valtaa mielen. Mä olen ajatellut käyttää mahdollisuuden hyväksi, ja käyn varmaan juttelemassa pelkopolilla synnytyksestä jossain vaiheessa. Ellei sitten ajan ja viikkojen myötä ala tuntua luonnollisemmalta asialta. En epäile ettenkö synnytyksestä selviäisi, mulla on korkea kipukynnys ja pidän itseäni vähän sellasena selviytyjänä, oli tilanne mikä tahansa, niin siitä selvitään hoitamalla se mahdollisimman hyvin ja nopeasti pois alta, kivulla tai ilman :P Enemmän jännittää se itse tilaisuus, kuin mun oma fyysinen suoritus :)

Hih, tuo kasvava vatsa tulee kyllä yllättämään myös mut. Nyt kun sitä alkuun kyttää ihan päivittäin ja odottaa milloin söpö kumpu alkaa näkyä, sit kun se tulee, niin alkaa varmasti myös kasvaa sellaisella vauhdilla, että ei itse ehdi sopeutuakaan :P
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top