Vauva arki

Lillukka, pikkuisten painot nousee eri tavalla. Just juttelin äidin kanssa, joka sanoi että mun paino nousi tosi hitaasti kun olin vauva (lisäkorvikkeista huolimatta). Eli jos muuten vauvalla kaikki hyvin niin ei hätää, paino nousee omaan tahtiin.
 
Meillä pulautellaan samaan tapaan kuin muilla, samoin oli aluksi esikoisen kanssa. Siihen hänellä auttoi se tutti. Oli selkeästi kyse imemisen tarpeesta. Tämän uuden tulokkaan kanssa ollaan pari kertaa tuttia koitettu, mutta ei siitä hirveästi ole innostuttu, vielä. Eilen kauppareissulla herra onneksi rauhoittui tuttiinkin. Mutta kaaressa lentää yrjöt täälläkin, kuulunee jonkin verran asiaankin.
 
No terkkari soitti tänään perään. Oli ihan selkeesti jostain kysellyt. Oli sitä mieltä, että pitäis lisämaitoa antaa vaikka 20milliä kerta ja ei saa nukkua niin pitkiä pätkiä. Eli vissiin ruvettava taas nousee 2-3 tunnin välein yöllä syöttää kun pääasiassa kuinteki on 4 tuntia nyt nukuttu. Mulla kun on jotenkin inhottava kutina, että tää taas lähtee neuvolassa heti tuolle helvetin lisämsitolinjalle eikä ollenkaan kannusteta imettämiseen. Voihan siitä lisämaidosta sitten pois pyrkiä. Joopa, meidän neuvolan opeilla vai? Ei tule tapahtumaan, itse saa sen tuen muualta hankkia.
 
Neuvolassa käyty, kaikki ihan just niinku pitää :) Pukluista oli sitä mieltä, että jotku lapset vaan puklii ja röyhtäyttäminen vois auttaa (ei ainakaan oo poistanu, en tiiä vähentääkö). Eli mitään uutta ja mullistavaa ei ole tapahtunut omista lapsenvahtiajoista :)
Oli ihan kiva neuvolakäynti ja seuraavalla kerralla nähdään oma th.
 
Meillä ollaan paljon tissillä ja maitoa tulee reilusti.. Vauva ei kuitenkaan oo puklannut kertaakaan :)

Sent from my Lumia 800 using Tapatalk
 
Nyt on ehkä löytynyt ratkaisu meidän (tai oikeastaan minun) uniongelmiin. En ollut kahteen viikkoon nukkunut juuri tunnin tai puolitoista pätkiä pidempään ja kun sanoin siitä neuvolassa eilen hoitaja oikein kauhistui. Tuli ilmi, että meidän vauva sattuu olemaan hyvin äänekäs nukkuja. Hän jatkuvasti ähkii ja vääntelehtii unissaan vaikka hänellä olisi kaikki hyvin ja minä sitten pompin sängyssä ylös alas ja mietin milloin hänet pitäisi ottaa rinnalle. Nyt sain ohjeet, että vasta kun hän oikeasti herää ja alkaa itkeä. Muut metelöinnit pitäisi jättää huomoimatta, koska ne johtuvat vain unen eri vaiheista. Olin aikaisemmin ajatellut, että otetaan tutti käyttöön vasta noin kuukauden ikäisenä, mutta nyt neuvolahoitaja sanoi, että olisi tutin aika.

Joten viime yönä käytettiin tuttia ja minä käytin korvatulppia, jotta ähinät ja muut metelöinnit suodattuisivat ja kuulisin vain ne oikeat nälän ilmaisut, että voisin nukkua silloin kun vauvakin nukkuu. En tiedä kuinka pitkiä pätkiä nukuin kuitenkaan, koska olin jatkuvasti vähän huolissani vauvasta, mutta kuitenkin nukuin paremmin kuin koskaan vauvan syntymän jälkeisenä aikana. Eilen minulle iski kauhea migreeni unen puutteen takia ja henkisestikin tuntui, että menen jo äärirajoilla, mutta tänään on aivan uudestisyntynyt olo! Vähän on huono omatunto, että näin jätän vauvan "yksin" yöllä, mutta yritän vaimentaa sen järjellä, että vauva itse oikeasti nukkuu vaikka vääntelehtii eikä siinä tarvitse siis minua.
 
Ihan oikein teit! Minä olen aina reagoinut niin että vauva kyllä kertoo kun on asiaa koska muutenkin jos on liian hiljaista, niin olen tarkistellut sänkyyn. Mutta ihan joka ähinää ei tosiaan tarvitse pomppia. Äitikin tarvii unta ja on parhaimmillaan pirteämpänä. :-)
 
Meillä asuu myös varsinainen unimölyäjä. En kyllä ole reagoinut kun vasta sitten jos alkaa itku. Silti se mölyäminen välillä vähän ahdistaa, kun en ole varma onko se masukipumölinää vai unimölinää.
Tutti ei kelpaa tälle neidille.
 
Juuri kuten Gartsu kirjoitit niin mölyäminen ahdistaa, kun ei tiedä mitä se tarkoittaa. Siksi piti ottaa nuo korvatulpat, koska en minä ilman niitä voisi nukkua tuon mölyäjän vieressä.
 
Mä en pysty nukkumaan tulpissa, tulee sellainen kammio-olo. :greyalien:
 
Meillä on samanlaisia ongelmia. Aikasemmin tyttö oli hiljainen nukkuja, mutta nyt hän örisee unissaan ja masuvaivoissaan. Sitten alettiin käyttämään tuttia ja se aluksi onnistuikin hyvin, mutta viime yönä tyttö sitten örisi tutin kanssa...:shifty: Aamuyöstä sitten menin nukkumaan sohvalle. Mies ei herää pikku ääntelyihin, mutta herää itkuun ja kuulen myös itkun olkkariin. Saimpa sitten nukuttua yhden oikein levollisen 2,5h pätkän. Auttaa kummasti kun viikon ajan yöt ovat olleet maks semmosia 1,5h pätkiä. Hieman alkoi jo väsyttää, joten ymmärrän todella hyvin sinua rondine. Jos tulee huono äiti-fiiliksiä, niin muistakaan naiset se, että teidän jaksaminen on todella tärkeää. Jokainen vauva haluaa hyvinvoivan äidin, joka jaksaa sitten päivällä antaa hellyyttä ja läheisyyttä:)
 
Teidän innoittamana nukuttiin sitten viime yö sillein, että neiti oli omassa pinniksessä ja minä nukuin tulpat korvissa. Todella hyvin meni!:smiley-bounce012 Minä en heräillyt pikku ääniin, mutta mies oli ilman tulppia ja näin ollen kuulee jos joku on pielessä ja itse kuulen ja herään itkuun tai muihin kovempii ääniin. Neitikin söi paremmin kun oli vartavasten herännyt hommaa varten eikä mamma ollut tunkemassa joka äänestä tissiä suuhun. Nyt on hyvin nukkunut äiti ja tyytyväinen tytär:) Näin tulevaisuuttakin ajatellen, on ihan hyvä että pikkunen oppii nukkumaan omassa sängyssä, ettei sitten jatkossa tarvitse hankalaa ''vierotusta'' tehdä.
 
Minä nukuin nyt tokaa yötä tulpat korvissa ja totesin juuri saman, että vaavi syö paremmin, kun ei tyrkytetä koko ajan ja nukkuminenkin sujui myös häneltä paremmin omassa sängyssä. Ja voi että kuinka hyvältä tuntui nukkua ekaa kertaa kahteen viikkoon melkein kolme tuntia putkeen! :happy:
 
Ihanaa, että olette saaneet nukuttua paremmin ja samoin teidän vauvat! Meillä tosiaan nukutaan yöt kuin pikkupossut, näin ollut alusta asti. Neiti nukkuu edelleen mun vieressä ja herättää kun on nälkä. Mulle tämä on helpotus kun voi laittaa tissin suuhun ja jatkaa unia. Tosin eipä tuosta olisi haittaa, vaikka joutuisi ottamaan omasta sängystä, koska niin hyvin nukkuu. Päivisin olen nyt laittanut nukkumaan yksin päikkärit, että oppii sitten omaan sänkyynkin. Alussa nukuttiin päikkäritkin yhdessä, kun kummatkin kaipasivat lepoa. Mutta niin ne pikkuiset vaan kasvaa :grin
 
Täällä alkaa olla vähän epätoivoiset fiilikset. Viime öinä herra on halunnut syödä noin puolentoista tunnin välein. Ei siinä paljon korvatulpat edes enää auta, kun on sellaista itsepintaista vaatimista. Kakat tulee kaksi kertaa yössä. Joten en ole paljon saanut nukuttua. Päivisinkin haluaa syödä puolentoista tunnin välein. Tutti kelpaa, mutta pysyy suussa jokusen minuutin, ennen kuin putoaa pois ja alkaa protesti. Kaikki päivät menee imettäessä ja yrittäessä nukkua pieniä pätkiä silloin kuin herra suvaitsee nukkua. Siinä välissä yritän syödäkin jotain. En ehdi / jaksa siinä välissä paljon ulkona käydä enkä oikein uskallakaan pitkälle lähteä, kun pitää niin usein imettää. Tuntuu surulliselta, että en oikein tässä voi vauva-arjesta paljon nauttia, kun arki on tällaista päivästä selvitymistä. :sad001 Ehkä tämä tästä vähitellen vähän helpottuu ja imetysvälit pitenevät?
 
Rondine, minulla aika samankaltaista ja niin oli esikoisenkin kanssa aluksi. Ehkä vajaa pari kuukautta sitä kesti. Sitten vähän helpotti. Viime yönä valvoin pojan kanssa kolmisen tuntia putkeen kun hön halusi syödä, sitten kakkasi tai puklasi vuoron perään niin, että koko ajan sai tehdä jotain... Tiedän siis tunteesi! Kyllä sen pitäisi ajan kanssa helpottaa! Oletko koittanut jo kantoliinaa tai rintareppua? Minulla manducassa pitäminen auttaa niin, että poju nukkuu sitten paremmin myös omassa sängyssä kun saa olla lähellä riittävästi muuten. Tai näin ainakin koen.
 
Taisin tuonne toiselle puolen kirjoittaa tästä meidän neidin hillittömästä puklailusta ja masukipukitinästä. Aloitin eilen kokeilemaan sakeuttajaa. Puklaaminen on vähentynyt 10 prosenttiin aiemmasta ja eilinen iltakin oli jo paljon rauhallisempi. Illalla piereskellessä kitkuso, mutta muuten aivan kuin eri lapsi eikä ollut joka hetki tissilläkään,kun se maito pysyi masussa. Hurraa!

Tsemppiä rondine! Melkoista sohvalla tissit esillä asumista nämä viikot on itelläkin ollut. Tosin en sen sektiohaavan takia ole oikein voinut mitään muuta puuhatakaan.
 
Rondine, samaa täällä ollut nyt muutaman päivän. Toissayönä valvottiin kahdesta kuuteen. Kuuden aikaan annoin tytön isän kainaloon että sain nukuttua edes hetken ennen kuin jäätiin päiväksi kaksin. Se puoli tuntia auttoi keräämään itteni ja sitte vuoroin syötiin, vaihettiin vaippaa ja nukuttiin puoleen päivään yhdessä tytön kanssa.
Ja tuntuu kans maistuvan meijeri puolentoista tunnin välein. Mikähän siinä on, että päiväsaikaan nukahtaa tissille ja alottaa siitä päikkärit (eikä välitä vaikka laskee mihun nukkumaan), mutta yöllä on syötön jälkeen silmät lautasen kokoisena eikä väsytä ei sitten yhtään ja auta armias jos erehdyt yrittämään siirtämistä omaan sänkyyn... Viime yönä tapitettiin toisiamme kolmesta eteenpäin puolitoista tuntia putkeen.
Eilinen oli aika raskas päivä kun itellä oli lisäksi vatsa tosi kipee ja neiti sai kolmet lohduttomat raivarit kun ilmeisesti meijeritarjoilu ei pelannut tarpeeksi ripeästi.
Mutta tänään mennyt taas hienosti ja olin jo ennen 9 vaihtanut lakanat kahteen sänkyyn, laittanu pyykit pyörimään, käyny suihkussa & huoltanut itseä :)
 
Hei. Meillä arki rullaa nyt hyvin, vauva syö ja nukkuu tyytyväisenä. Ulkoilemaankin ollaan päästy joka päivä sen jälkeen, kun ikää oli 9 päivää. Poika on vaan todella huono röyhtäisemään tissin jälkeen. Pitkän aikaa saa taputella ja hytkytellä, ennen kuin röyhtäys tulee, jos tulee. Ellei saa röytäystä niin heti alkaa kitinä ja kipristely kun laskee sitteriin tai sänkyyn. En muista ollenkaan, onko muut lapset olleet yhtä huonoja röyhtäisemään.
Te jotka annatte yöllä tissiä vauvalle makuultaan, niin nousetteko sen jälkeen röyhtäisemään vai jatkatteko siitä suoraan unia? itse en ole tätä vauvaa makuulta edes syöttänyt tuon röyhtäys ongelman takia. muita olen öisin syöttänyt niin että kun vieressä ovat nukkuneet niin tissi vain suuhun ja siinä vieressä ovat syöneet. Paljon helpompaa olisi itselle syöttää noin. Istualleen alkaa heti silmät luppasemaan yö syötöillä.
 
Takaisin
Top