Tulee jotenkin ihan hassu/syyllinen olo, kun meillä ei ole yhtään "oikeaa" harrastusta. Pitääkö olla, jääkö lapsi nyt ilman jtn taitoja? Meillä on menoja jos jonkinlaista ja lapsi kulkee mukana kaikkialla. Ihanan rauhallisia on kotipäivät millon vain syödään, lenkkeillään tai vaikka kitketään kukkapenkkejä.
Vauva-arkea
- Ketjun aloittaja Kyfi86
- Aloituspäivämäärä
Sugarplum Sprite
Näppärä viestien naputtelija
Heidi, ei pidä olla. :)
Tietty ne tuo vauvalle uusia juttuja, mut niin tuo esim. kirjastossa tai kaupassa käynnit, uudet lelut tai vaikka kirjekuoren rypistely. Jos vaan itse viihdyt kotona, niin nauti vaan rauhassa. Harrastukset opettavat taitoja ja voivat tuoda arkeen rytmiä ja ovat vauvasta hauskoja, mutta ennen kaikkea se on kotivanhemmalle vaihtelua se harrastaminen tämmöisen pikkuisen kanssa. Meilläkään ei ole vielä mitään harrastuksia, ehkä sitten kun muksu on vähän vanhempi. Omiin menoihin otetaan tietty mukaan ja kotona väliin tanssitaan/jumpataan/musisoidaan muksu sylissä tai kantorepussa. Vauvauinti ois ollu kiinnostava, mutta tän atoopikon kanssa en jaksaisi siitä seuraavaa rasvailua. Vähän vanhemman lapsen kanssa mennään sitten muskariin ja ehkä johonkin avoimeen tai vauvatanssiin/-sirkukseen. Jos siltä tuntuu ja jaksetaan. :D
Meillä on viimein tullut järkevää rytmiä päivään, paitsi illat menee edelleen miten sattuu, rutiineista huolimatta. Noin 7 aikaan aamusyöttö, sit yleensä 1-1,5 tuntia unia, siitä herätys ja aamutoimet. Puoli kymmenen aikaan (viimeistään kympiltä) on unien aika. Puoli kahdentoista aikaan viimeistään herätään ja silloin syödään ja vaihdetaan vaippa. Jos ollaan kotona, niin ennen vaipanvaihtoa maistetaan kiinteitä, sitten ilmakylpyillään ja leikitään. Puoli yhden aikaan tai viimeistään yhdeltä mennään unille, joista herätään 14-14.30. Sitten taas syöttö, vaippa ja leikki. Neljän jälkeen nukkuu vielä vähän, herää ennen viittä. Viiden aikaan syöttö ja saatetaan maistaa kiinteitä, vaipanvaihto, leikkiä ja sylittelyä. Kerran viikossa kylvetään n. puoli setsemän aikaan, niihin aikoihin ruvetaan iltahommiin eli yökkäri, vaippa, köllöttelyä (satu/laulu) ja syöttöä. Loppuilta metsästetäänkin unta, poika ei malta nukkua vaan saattaa torkahtaa pikaisesti ja riekkua litinäpallona hereillä ties kuinka kauan. Yöunille mennään 19.30 - 23.30 välillä ja yöllä syödään 1-3 kertaa (riippuen tuosta nukahtamisajasta).
Vissiin hulinoinnit menossa, kun päikkäritkin nukkuu vaan pihalla, muuten turha yrittää. Onneksi ulkona nukkuu hyvin. :)
Tietty ne tuo vauvalle uusia juttuja, mut niin tuo esim. kirjastossa tai kaupassa käynnit, uudet lelut tai vaikka kirjekuoren rypistely. Jos vaan itse viihdyt kotona, niin nauti vaan rauhassa. Harrastukset opettavat taitoja ja voivat tuoda arkeen rytmiä ja ovat vauvasta hauskoja, mutta ennen kaikkea se on kotivanhemmalle vaihtelua se harrastaminen tämmöisen pikkuisen kanssa. Meilläkään ei ole vielä mitään harrastuksia, ehkä sitten kun muksu on vähän vanhempi. Omiin menoihin otetaan tietty mukaan ja kotona väliin tanssitaan/jumpataan/musisoidaan muksu sylissä tai kantorepussa. Vauvauinti ois ollu kiinnostava, mutta tän atoopikon kanssa en jaksaisi siitä seuraavaa rasvailua. Vähän vanhemman lapsen kanssa mennään sitten muskariin ja ehkä johonkin avoimeen tai vauvatanssiin/-sirkukseen. Jos siltä tuntuu ja jaksetaan. :D
Meillä on viimein tullut järkevää rytmiä päivään, paitsi illat menee edelleen miten sattuu, rutiineista huolimatta. Noin 7 aikaan aamusyöttö, sit yleensä 1-1,5 tuntia unia, siitä herätys ja aamutoimet. Puoli kymmenen aikaan (viimeistään kympiltä) on unien aika. Puoli kahdentoista aikaan viimeistään herätään ja silloin syödään ja vaihdetaan vaippa. Jos ollaan kotona, niin ennen vaipanvaihtoa maistetaan kiinteitä, sitten ilmakylpyillään ja leikitään. Puoli yhden aikaan tai viimeistään yhdeltä mennään unille, joista herätään 14-14.30. Sitten taas syöttö, vaippa ja leikki. Neljän jälkeen nukkuu vielä vähän, herää ennen viittä. Viiden aikaan syöttö ja saatetaan maistaa kiinteitä, vaipanvaihto, leikkiä ja sylittelyä. Kerran viikossa kylvetään n. puoli setsemän aikaan, niihin aikoihin ruvetaan iltahommiin eli yökkäri, vaippa, köllöttelyä (satu/laulu) ja syöttöä. Loppuilta metsästetäänkin unta, poika ei malta nukkua vaan saattaa torkahtaa pikaisesti ja riekkua litinäpallona hereillä ties kuinka kauan. Yöunille mennään 19.30 - 23.30 välillä ja yöllä syödään 1-3 kertaa (riippuen tuosta nukahtamisajasta).
Vissiin hulinoinnit menossa, kun päikkäritkin nukkuu vaan pihalla, muuten turha yrittää. Onneksi ulkona nukkuu hyvin. :)
Pitänee lisätä et kyllähän neljän seinän sisällä hulluks tulee....ainakin minä, jos useamman päivän vain kotona on. Meillä vaan kaikki menot koostuu aikuisten (työ)jutuista ja harrastuksista joissa lapsi on mukana ja näitä menoja on useampana päivänä viikossa ja sit lisäksi kyläily tms reissut. Siksi ihan tavalliset kotipäivät on kivoja....tänäänkin on pojan kanssa tehty ruokaa, pesty pyykkejä, nikkaroitu autotallissa, kateltu lintujen touhua ikkunasta, rypistelty sanomalehteä ja syöty ja nukuttu. Illasta käydään lenkillä... Nää vaan ei oo mitään "oikeita" juttuja.
Ei tarvitse vauvan vielä harrastaa! Oliko se joskus vuoden ikäisenä, kun olisi hyvä alkaa saada saman ikäistä seuraa. Onneksi sekin yleensä hoituu aika helposti hiekkalaatikolla tai leikkipuistossa. Pääasia, että vauvan kanssa ollaan ja touhutaan, vaikka sitten vain kotona perusarkea.
Me käydään vain keskiviikkoisin vauvakerhossa ja muskarissa. Muina päivinä ollaan lähinnä kotona ja käydään kävelyllä. Välillä käydään ostoksilla. Meillä ei ole oikein tuttuja vauvaperheitä lähellä, eli ei tavata kerhojen ulkopuolella muita vauvoja juurikaan.
Me käydään vain keskiviikkoisin vauvakerhossa ja muskarissa. Muina päivinä ollaan lähinnä kotona ja käydään kävelyllä. Välillä käydään ostoksilla. Meillä ei ole oikein tuttuja vauvaperheitä lähellä, eli ei tavata kerhojen ulkopuolella muita vauvoja juurikaan.
Eiköhän nuo vauvakerhot ole pitkälti äidin hyvinvointia ajatellen, että saa aikuista seuraa ja vertaistukea. :) en panikoisi vaikka ei huvittaisi kerhoihin lähteä. Jotkut eivät niistä piittaa ja jotkut kokevat ne todella hyviksi. Itse tykkään silloin tällöin käydä, mutta suurimmaksi osaksi ystävät käyvät meillä ja me vauvan kanssa ystävien luona. Enemmän olen ajatellut juurikin etsiä sopivan kerhon meille, kun tuo pienokainenkin rupeaa tajuamaan leikkikavereiden tarkoituksen. :)
P-JET
Näppärä viestien naputtelija
Täällä ainaki ilmottautuu yks joka ei tuu ikinä lähteen mihinkään perhekerhoon avoimeenpäiväkotiin tms mammajuttuun. Enkä ees mieti lapsille mitään harrastuksia ennen kuin ovat kouluikäisiä ja silloinkin on tultava aloite lapselta että haluaa itse jonkun harrastuksen alottaa.
Ehkä kerran viikkoon nähdään jotain lapsiperhe tuttuja. Mummoloissa käydään viikottain ja sukua asuu naapurissa joita nähdäön useana päivänä viikossa. Asutaan maalla ja tuo meän 1v9kk kulkee pihaa ympäri potkuautolla, kävellen ja pyöräillen.. isänsä ottaa mukaan kun rakentelee pihalla ja naapurin sukulaistätin kanssa kulkenu marjapensaita tyhjentämässä ja mettässä puolukoita syömässä. Vauva kulkee siinä samalla matkassa ja seuraa isomman touhuja. Talvisin ollaan ahkerasti tunturissa karavaanari hengessä. päivät vietetään melko pitkälle ulkoillen. hiihto, moottorikelkkailu ja laskettelu tulee oleen juttuja joita lapset pääsee kokeileen vanhempien aloitteesta...
Paljon ollaan kotonakin ihan ilman mitään arkea kummempaa tekemistä ja tämä tyyli sopii meille enkä usko että tästä tyylistä kumpikaan pimu on kärsiny tai tulee kärsimään.. joka perhe tekee erilaisia juttuja ja kaikkihan lähtee yleensä aikuisten mielenkiinnon kohteista hakemaan suuntaa..
Ehkä kerran viikkoon nähdään jotain lapsiperhe tuttuja. Mummoloissa käydään viikottain ja sukua asuu naapurissa joita nähdäön useana päivänä viikossa. Asutaan maalla ja tuo meän 1v9kk kulkee pihaa ympäri potkuautolla, kävellen ja pyöräillen.. isänsä ottaa mukaan kun rakentelee pihalla ja naapurin sukulaistätin kanssa kulkenu marjapensaita tyhjentämässä ja mettässä puolukoita syömässä. Vauva kulkee siinä samalla matkassa ja seuraa isomman touhuja. Talvisin ollaan ahkerasti tunturissa karavaanari hengessä. päivät vietetään melko pitkälle ulkoillen. hiihto, moottorikelkkailu ja laskettelu tulee oleen juttuja joita lapset pääsee kokeileen vanhempien aloitteesta...
Paljon ollaan kotonakin ihan ilman mitään arkea kummempaa tekemistä ja tämä tyyli sopii meille enkä usko että tästä tyylistä kumpikaan pimu on kärsiny tai tulee kärsimään.. joka perhe tekee erilaisia juttuja ja kaikkihan lähtee yleensä aikuisten mielenkiinnon kohteista hakemaan suuntaa..
Ei meilläkään ole kuin vauvajumppa kerran viikossa. Muuten nähdään äidin kavereita, (joilla kyllä myös lapsia)ulkoillaan ja käydään kaupungilla pyörimässä. Kotona hoidellaan arkihommia. :)
Joku perhekerho olisi nyt alkamassa vissiin, mutta en ole varma olenko siitä kiinnostunut. Ehkä käydään siellä tutustumassa ja katsotaan sitten, että huvittaako käydä jatkossa.
Joku perhekerho olisi nyt alkamassa vissiin, mutta en ole varma olenko siitä kiinnostunut. Ehkä käydään siellä tutustumassa ja katsotaan sitten, että huvittaako käydä jatkossa.
Misu91
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Me just alotettiin vauvakahvilassa käyminen missä kaikki lapset alle 1.5 v. Nyt ekalla kertaa siellä oli nuorin 5 viikkoa , vanhin 8 kk. Useimmat 4-6 kk ikäisiä. Oli tosi kivaa. Suht sama porukka kokoontuu sit myös myöhemmin toukkatreffeille, jossa on huhti-, touko - ja kesäkuussa esikoisensa saaneita äitejä vauvoineen. Näihin kahteen osallistutaan ja siinä se. Tekee hyvää päästä vähän ihmisten ilmoille ja jutteleen samassa tilanteessa olevien kanssa. Seinät kaatuu täällä kyllä muuten päälle. Itse oon aina ollu tosi huono lähteen mihinkään ja paniikkihäiriö aiheuttanut sosiaalisten tilanteiden pelkoa joten oon aika onnellinen et sain lähdettyä tonne vauvakahvilaan ja vieläpä avattua siellä suuni :)
Minä yritän käydä poikien kanssa perhekerhossa ja ihan vaan esikoisen vuoksi. Hän kun on tottunut siihen, että on leikkikavereita. Esikoisen vauva-aikana en jaksanut siellä käydä. Muutenkin tuntuu vähän hölmöltä käydä siellä kun siellä on samat äidit olleet jo monta vuotta ja tuntevat toisensa. Sitten tulen minä ja käyn syksyn ja kevään. No pojat jatkavat siellä kyllä sittenkin kun minä menen töihin niin on heille ihan kiva kun on tuttu juttu. Pojat menevät siis siihen viereen ryhmikselle hoitoon (isompi on jo siellä) ja he käyvät kehossa koska lapset tykkäävät siitä. Onhan se aina erilainen päivä kun on kerho. :)
Täälä ei oo muuta ku seurakunnan pitämä perhekerho joten ei oo paljon valinnan vaikeuttakaan :-) sielä käyn kerran viikkoon ja muuten ollaan kotosalla....joskus vieraillaan jossain tai joku käy meillä.
Sama tilanne täälläkin on. :) Tosin me kyllä myös viihdytään kotona enkä jaksa kovin usein tuota isompaa poikaa raahata mukanani mihinkään. Hänellä uhma on aika isoa...
Heidi85, pakko olla muiden kaa samaa mieltä! Ei vauvat jää ilman mitään taitojen oppimista/seurustelua yms vaikkei missään käykään. :) tärkeintähän on että vauvalla ja vanhemmilla on hyvä olla, oli se sit kotona tai jossai aktiviteetissa. Mä esimerkiks ite en haluais/jaksais käydä muualla, kun vauvauinnissa ja oisin ikionnellinen jos kotihommat riittäis, mut meidän poika on nii vaativa et joka päivä pitäs olla menossa jossain kun muuten vaan huudetaan kotona. 
onneks kuitenki n. 1h aktiviteetti päivässä riittää siihen et on tyytyväinen lopun päivää. Sen takia meillä monena eri päivänä erilaisia kerhoja, kursseja ja avoimiapäiväkoteja.. Pari päivää viikossa rauhotutaan kotiin tai jos sillon huuto menee mahdottomaks niin lähetään kauppaan tai johki. Sekin on herran mieleen. :D
onneks kuitenki n. 1h aktiviteetti päivässä riittää siihen et on tyytyväinen lopun päivää. Sen takia meillä monena eri päivänä erilaisia kerhoja, kursseja ja avoimiapäiväkoteja.. Pari päivää viikossa rauhotutaan kotiin tai jos sillon huuto menee mahdottomaks niin lähetään kauppaan tai johki. Sekin on herran mieleen. :D
Meillä taas huudetaan kaupassa... :D Vaikka melko pienessä kaupassa käyn ja listan kanssa ikinä ei kaksistaan päästä sieltä niin nopeeta ulos, että poitsu ei alkaisi huutamaan. Yleensä viimeistään kassalla alkaa huuto. Siksi meillä mies käy yleensä kaupassa. :)
Me käydään muskarissa ja vauvauinnissa, joista etenkin ensimmäinen lähinnä rytmittämään viikkoa, mutta ollaan muuten kyllä varsin meneväisiä. Hyvä puoli noissa harrastuksissa on myös niiden jälkeiset pitkät päikkärit :D
Käytiin pienen kanssa reissussa Lontoossa ja varsin pätevä matkamies oli, ei korvatkaan vaivanneet koneessa :)
Käytiin pienen kanssa reissussa Lontoossa ja varsin pätevä matkamies oli, ei korvatkaan vaivanneet koneessa :)
On nää lapsokaiset vaan niin erilaisia. :D kyl meilki huudetaan kaupassa jos ollaan "liian kauan". :D
Meilläkin viihdytään kaupoilla kaukalossa tai rattaissa, kunhan ne liikkuvat suurimman osan aikaa. Mutta rattaisiin/kaukaloon nukahtaminen ei enää käykään niin vaan, kun kaikki ympäröivä kiinnostaa. Sitten jos kuitenkin väsyttää, mutta ei malta nukahtaa, tuleekin huuto. 