Vauva-arkea osa 2

Mymme sinua tulee kyllä ikävä. Sinulla on juuri niitä piristäviä päivityksiä. Tulen muistamaan pitkään vielä sinun upeat pullat jotka leivoit ennen kuin pojat syntyivät. Hyvä kyllä kun muistutat tärkeästä asiasta että tämä foorumi on paras silloin kun täällä tuetaan toisiamme, jaetaan hyväksi koettuja vinkkejä arjen sujumiseen vauvan kanssa eikä kinastella. Mutta sekin on totta että on ihan hyvä kuulla monenlaisia mielipiteitä niin voi sitten itse päättää mikä on omalle perheelle paras ja toimivin käytäntö.

Aamutähti: olipas hauska linkki miten sääntö Suomi iskee. Alkaa miettiä sitä että mitähän vielä saa tehdä kun lista siitä mitä ei saa tehdä on niin pitkä. Nämä esim ovat ihan järjettömiä:

Tulipalojen on nyt parasta syttyä virka-ajalla
Pohjois-Karjalassa poimitut marjat ja sienet eivät ole luomua, toisin kuin Lapissa
Kampaajat ihmettelevät itsenäisyyspäivän poikkeuslupamaksua:
"Sitten vain joutuu nukkumaan kampaus päässään yön yli"

Aina lupaa ei ehdi saada ennen juhlapäivää. Etenkin Linnan juhlien kutsut tulevat myöhään ja monelle yllätyksenä. Myös kampaajaa siis päästään varaamaan myöhään.

– Minulla itselläni olisi ollut tänä vuonna 3 kampausta tehtävänä itsenäisyyspäivänä. Kyselyt tulivat kuitenkin niin myöhään, että en ehtinyt hakea lupaa. Joskus on voinut jo ehtiä luvata asiakkaalle kampauksen, mutta ei saakaan lupaa ajoissa. Pitääkö silloin vain rikkoa lakia?

Black and White Records -levykaupalle sakkoja liian kapeasta kuitista:
"Kuitin kapeuden johdosta firman nimestä puuttuvat kirjaimet ords"
Päiväkotilapsilta kiellettiin kaneli riisipuurosta
Vantaa kielsi asukkaiden omatekoisen luistinradan:
"Aiheutetaan tahallisesti liukastumisvaara"
THL:n pääjohtaja Juhani Eskola ennustaa työterveyshuoltojärjestelmän loppua:
"Jos sote-uudistuksen tavoitteet otetaan tosissaan, siihen pitää puuttua. Kyse on tasa-arvosta"
Kahvilan asiakas ei saa viedä alkoholijuomaa parin metrin lattian yli:
"Alue kassan ympärillä ei ole anniskelualuetta"

Vuoropäällikön mukaan kassan edustasta olisi voitu tehdä anniskelualuetta rajaamalla tila kauppakeskuksesta sermillä tai köydellä. Siihen kauppakeskuksen ylimmässä kerroksessa sijaitsevassa kahvilassa ei kuitenkaan haluttu ryhtyä.

Ja omasta vauva-arjesta vielä. Pieni köhii ja on pientä flunssanalkua mutta onneksi ei ole vielä kuumetta tai enemmän itkuisuutta. On edelleen iloinen itsensä. Nukkui vieressä viime yön ja nyt nukahti aamuimetyksen jälkeen itsenäisesti kehtoon. On kai oppinut että se paikka on unia varten. Tykkää tosi paljon pitää pupuaan kainalossa mikä on suloista katsottavaa kun sitä halailee.


 
Muokattu viimeksi:
No, tyttö nukahti ja täälä ma olen. :D

Emmie, mies hoitaa tosi hyvin tyttöä kotona ja kävi syksyllä myös vaunulenkeillä. Siis tarkoitan, että vaihtaa vaipat aina kotona ollessaan, myös öisin. Antaa pulloa, kun olen pumpannut ja kylvettää. Mutta ei kyllä ole minnekään lähtenyt tytön kanssa yksin ja arastelee tiettyjen juttujen tekemistä, esim. pakastetun maidon antamista, kynsien leikkuuta ja pukemista, koska tyttö itkee. Näihin toivoisin vähän skarppausta häneltä.

Jos nyt ihan teen tikusta asiaa, ainoa asia, joka minua ärsyttää mieheni käytöksessä vauvan kanssa, on että hän projisoi omia reaktioitaan vauvaan. Mieheni on siis luonteeltaan tarkka ja reagoi helposti negatiivisesti ulkoisiin ärsykkeisiin, kuten ääniin, lämpötilaan, valoon jne. Vauvamme taas on hyvin reipas ja utelias eikä vaivaannu pienestä, mutta mies esim. hyssyttelee, sipsuttelee ja pimentää huonetta vauvaa varten. Ja siis on kyse ihan normaalista elämästä. Minusta tyttöä pitäisi kannustaa tutustumaan eri asioihin ja näyttää esimerkillä, ettei se haittaa, että on vähän meteliä, kun taas mieheni haluaa suojella häntä minusta liikaakin. :) Muuten suojelua tuskin voi pitää huonona asiana. :)
 
Miehet taitaa olla alkuun vähän arkoja. :) onhan se tietenki heille iso muutos, ite on ehtiny näihin muutoksiin jo raskausaikana tottua, mutta miehet ei niinkään.

Harmittaa taas vietävästi kun miehen pittää lähtä, tyttö selvästi nauttii iskän höpötyksistä. Vaihtelua äitin tylsiin juttuihin. ;)

Mmmustikka, aika nopeasti tuntuvat oppivan nuo nukkumispaikat! Tämän viikon aikana on oikeastaan oppinut jo että pinnasängyssä aletaan nukkumaan. Tietty vaatii sen että alkaa jo väsy painaa. Välillä oon vähän liian aikasin jo vieny sänkyyn. :D varmaan auttaa kun sängyssä on tutut tuoksut ja nallet, tietää vauvakin että tähän on turvallista nukahtaa.

Eilen neiti oli pari tuntia hoidossa isovanhemmilla kun käytiin miehen kans kelkkailemassa. Tyttö nukkui kun tultiin takas mutta heräs melko pian. Ei oo mitään ihanampaa ku pienen riemukas hymy kun se näkkee taas äitin ja iskän <3
 
Mymmeä jää kyllä kaipaamaan, mutta ymmärrän kyllä. Tsemppiä eteenpäin, jos ei enää olla "kuulumisissa"!

Minustakin enemmän on alkanut olla sellaista puolesta-vastaan-väittelyä. Vaikkakin on täällä vielä paljon hyväntahtoisempi tunnelma kuin jossian yleisissä äitikeskusteluissa (joihin en kyllä osaa otakaan). Onko se joku ihme äitigeeni, mikä alkaa pukata päälle, ollaan herkempiä ja enemmän halutaan puolustellakin sitä omaa näkemystä? SIis en missään nimessä tätäkään kohdista kenellekään, ja löytyy sitä minusta myös. Sitten vielä kun ehkä kiireessäkin kirjoittaa, jää ne nyanssit vaillinaisiksi, eikä koko tekstiä voi kuorruttaa hymiöilläkään.
 
Libra: Tuo suojeleminen taitaa olla miesten juttu ja etenkin isien juttu. En nyt muista esimerkkejä mutta muistan monesti huomanneeni että aha isikarhu on nyt elementissään.
Kun täysimetän ei hän ole syöttänyt mutta vaippaa osaa vaihtaa ja se helpottaa esim. aamuisin kun herää aiemmin kuin minä ja voi siten vaihtaa aamuvaipan. Kylvettääkin tykkää vauvaa. Meidän isyyspakkauksessa jonka mies sai siis siskoltaan Belgiasta oli paljon kylpypyyhkeitä ja kylpyyn liittyviä juttuja. Mieheni kun rakastaa kylpemistä itsekin.
Vaunuja jos työntää niin menee tosi kovaa vauhtia mutta yksin ei ole minnekään lähtenyt vauvan kanssa.
Itse olen ollut sen verran väsynyt vauva-arjesta että en olisi yhtä lailla tanssinut ja pystynyt hauskuuttamaan vauvaa kuten mies. On ollut ihan parhaita hetkiä katsella kuinka isukki tanssii vauvan kanssa studio Brysselin rokkimusan tahtiin.

Emmie14: tosiaan tuntuu hienolta kun joku asia onnistuu kuten tämä kehtoon nukuttaminen. En olisi aiemmin uskonut että oppisi sen viikossa!
 
Mmmustikka: aloitko vain viemään vauvaa omaan sänkyynsä nukkumaan kun vaikutti väsyneeltä vai miten se oppiminen kävi? Kun mitään varsinaisia unikouluja ei tämän ikäisille suositella niin joku muu kun ikuisuuden mittainen kanniskelunukutus tuntuu vain etäiseltä haaveelta....
 
JaneDoe, minä teen juurikin noin kuin sanoit. :) Toivotan hyvät yöt, peittelen ja lähden. Nyt kun tyttö on 4 kk hän ymmärtää, että lähden pois, joten alkaa yleensä ääntelehtiä ja piristyy, jos laitan hänet sänkyyn liian aikaisin. Ja jos vien nukkuvana, hän herää noin 5-10 minuutin kuluttua. Se tuntuu olevan taitolaji tunnistaa, milloin on sopiva väsymyksen tila. :wink Jos vauva kovin itkee, yritän lohduttaa sivelemällä myötäpäivään, hivelemällä otsaa ja lauleskelemalla tai vain suhisemalla hellästi korvaan. Jos ei auta, otan hetkeksi syliin, jotta hän rauhoittuu, ja sitten laitan takaisin sänkyyn. Yleensä ei tarvitse tehdä tämä kuin kerran. Laitan viereen soivan kanin ja tyttö jää sitä katselemaan ja sitten nukahtaa.:sleep002 :)

mmmustikka, tuo on kyllä totta, että sitten kun oma jaksaminen on vähissä, mies ottaa ohjat käsiinsä. :) Ja hakee myös minulle kaupasta ruuat, että en kyllä voi valittaa. :) Toivottavasti pikkuinen paranee pian!
 
Muokattu viimeksi:
Meillä se lähti siitä kun olin tosi väsynyt siihen kanniskeluun ja syliin nukuttamiseen kun monesti vauva vaan venkoili minkä kerkes. Joten laitoin vauvan vaan sänkyyn ja istahin huokasemaan. Ja kappas vaan, tyttö jumppasi jonku aikaa ja alko nukkumaan. Tuo jumppausaika on joka ilta vähän lyhentynyt. Yösyötöilläkin menee ehkä max 5min ja tyttö nukahtaa. En olis alkanut tähän jos se olis huutamista, mutta kun toimii hyvin näin. :) tietenki rauhottelen jos itkettää. Kerran tällä viikolla piti nostaa vielä pois pinniksestä kun tytölle tuli hikka ja rupes kitisemään sitä. Heti hikan loputtua laskin takaisin ja alkoi nukkumaan. :)
 
Meillä myös mies osallistuu ihan riittävästi vauvan hoitoon. Yösyötöt hoidan minä koska päääntöisesti imetän. Sitten kun siirrytään korvikkeeseen niin saa mieskin vapaapäivinä hoitaa yösyömisiä. (Vaikka tuskin sitä nukkuu kumminkaan silloin muuta kuin sitä koiranunta) :)

Pitääkin rohkaista miestä käymään tytön kanssa jossain, esim kavereillaan tmv, yleensä ollaan yhdessä kotona/menossa, tai jos minä olen jossain muualla niin mies on tytön kanssa aina kotona.

Tässä muutaman pvn sisällä tyttö on alkanut tarttumaan paremmin leluihin ja vienyt niitä suuhun naposteltavaksi :) ihanaa seurata toisen kehitystä <3

Oon huomannut että syöntivälit ovat vähän pidentyneet päivisin, ja varsinkin öisin! 2-3 syöttöä yössä tällä hetkellä, ja unta 21-9. Myös pahimmista iltahuudoista on päästy, nykyään tyttö huutaa sen 15min ja nukahtaa, eikä välttämättä tarvi sen jlk käydä hytkyttämässä! Oon niin tyytyväinen ;) ja ne pitkät syöntivälit auttaa myös pitämään niitä refluksikohtauksia kurissa :) tällä hetkellä menee siis hyvin :)

Mullakin tuli muuten ne Mymmen pullat mieleen, tekee mieli herkkuja... :P
 
JaneDoe85: Yleensä imetän aina aluksi yöksi pitkään (päivän pisin imetys aina), ja minun vauva on aina viereen muutenkin nukahtanut ennen kehtoon opettelua. Kun itse alan nukkua olen yleensä varmistunut että tyyppi näyttää kylläiseltä ja aiemmin annoin pitää tissin suussa jos vielä halusi jatkaa imemistä kun valot sammuu. Kärsin kyllä aina huonosta nukkuma-asennosta tämän takia. Ja vauva havahtui siihen jos itse nousin sängystä tai siirryin miehen viereen. Vainukoira vauva vaistosi aika nopeasti että äiti ei ollut ihan vieressä ja alkoi känistä silloin.

Nyt siis edelleen syötän ns. possun täyteen. Hän saattaa olla hereillä kun laitan kehtoon ja alkaa jutella siellä itsekseen pupulleen tai hakea huomiota mutta kun rauhoitan tilan(nukutusvaiheessa pidän valot minimissä) esim soitan aluksi apinasoittorasiaa putkeen monta kertaa, pidän kehdossa valokilpparia valona ja muuten pimeää ja heilutan kehtoa.
Saatan käydä silittämässä päätä ja asettelemassa peittoa mutta en seurustele vauvan kanssa kun hän on kehdossa. Hän saattaa joskus itkeä väsymystään ja saatan ottaa hänet syliin uudestaan rauhoittumaan jos näin on.

Tosiaan yksi auttava tekijä on varmasti se että kehto keinuu katosta ja liikkuu myös jos vauva liikahtaa. Meillä on niin vähän tilaa että kehto on meidän sängyn yläpuolella joten vauva ei ole kaukana. Mietin aluksi miten tämä voi onnistua kun vauva ei ole eri huoneessa ja jos olen itse vielä hereillä kun vauva jo nukkuu. Mutta kehdossa on verhot ja ei vauva ole herännyt mihinkään ääniin. Jopa silloin kun naapurissa oli bileet jatkoi uniaan. Ehkä nuo äänet on tottumuskysymys. Isukki soittaa aina nettiradiota kun on kotona.
Olen huomannut että pieni herää kesken unien vain jos on tullut pissa tai kakka. Yleensäkin itkee tästä samasta syystä koska hänelle kuiva vaippa on tosi tärkeä. Ja nukkuminen vaikeutuu jos on vatsanväänteitä. Niiden takia nukuttamisvaihe voi pidentyä. Jos saan vauvan nukkumaan aikaisin illalla niin hän myös herää tankkaamaan keskiyöllä tai vähän myöhemmin.

Tosiaan viikossa voin sanoa että hän on oppinut jo tosi hyvin. Aluksi viihtui kehdossa vain 4 tuntia putkeen ja siitä aika piteni. Olen koittanut kuunnella vauvaa tässä asiassa että on tyytyväinen.
 
Minäkin tosiaan opetin pinnasänkyyn vain yksinkertaisesti laittamalla pojan sinne ja rauhoittelemalla. Olen alusta saakka yrittänyt opettaa poikaa siihen, että yöllä ei poistuta makkarista, ei kanniskella eikä heilutella, jollei selkeästi johonkin koske. Omaan sänkyyn nukahtaminen kävi hiljalleen koko ajan nopeammin. Ensin huutoa oli siis reippaasti yli tuntikin. Mutta en jättänyt yksin huutamaan vaan olin vieressä. Nykyään ei huuda enää, nukahtaa aika piankin jos vaippa on kuiva ja maha täynnä. Ja selkeästi tykkää nukkumaan käymisestä.

Minä en olisi jossain vaiheessa tosiaan voinut uskoa että tuo lapsi oppisi omaan sänkyyn. Mutta kun kivut loppuivat, taisi olla Libran rohkaisu, josta innostuin kokeilemaan omaan sänkyyn nukuttamista :) Ja niin vain se onnistui.

Onko teilläkin päiviä, jolloin vauvat ovat tosi virkeitä? Meillä ei ole tänään nukuttu kuin kaksi kertaa 30 min ja tuossa tuo hymyilee mummin sylissä.
 
Triina: aiemmin minäkin luulin ettei onnistu ja nyt kun olen ollut yksin kotona oli pakko saada sitä omaakin aikaa illaksi eli viereen nukuttaminen ei ollut enää vaihtoehto. Pääsin kylpyyn ja suihkuunkin ilman että vauva itkee minun perään ja se tuntui jo erävoitolta. Nukkumisrituaaleihin kuuluu myös iltasadun lukeminen.
 
Meillä mies hoitaa poikaa päivisin jopa ehkä enemmän kuin minä, poikkeuksena iltavuorot. Minä sitten syötän pojan yöllä, se on jäänyt minulle yksistään koska jos mies menee syöttään niin sen jälkeen poika ei enään nuku. Syöminen on yhtä juttelu ja käkätystä mutta minun kans poika vaa syö ja alkaa nukkumaan pinnikseen laiton jälkeen :) vaipat vaihtaa ja pukee. Minä kylvetän pojan itse koska mieheni omien sanojensa mukaan vähän pelkää sitä että lapsi luiskahtaa otteesta tms. Leikit heillä sujuu paremmin mitä minulla.. En ole muutenkaan mikään "leikittäjätyyppi" joten se ei tunnu minusta mitenkään luontevalta :D eiköhän senkin opi.

Triina: ompa hienoa että teilläkin vihdoin nukutaan omassa sängyssä! :) ja siihen oppiminenkin taisi käydä helposti! pari kertaa on meillä käynyt niin että poika on nukkunut vain parit lyhyet päikkärit ja ollut paljon enemmän hereillä kuin normaalisti, mutta tätä on tapahtunut vain ehkä kerran kaks tässä neljän kuukauden aikana. Meillä normaalisti nukutaan 4-5 kertaa ennen nukkumaan menoa :) pisimmillään semmoisia tunnin puolitoista tuntia.
 
Se on tätä että niin monta mielipidettä kun naista, jokainen tietenkin puolustaa omaa näkemystä :D ja itte sanon ainankin niin suoraan, että heti jos ei oo miljoonaa hymynaamaa niin saatetaan ottaa töykeytenä vaikka ei tarkottaisi ja niin edespäin.
Eihän kukaan voi vaan myötäillä muita ilman omia mielipiteitä :)

Mie taijan lähtee pumpulle on nimittäin rinnat taas pakkaillu ittesä täyteen ja nykysin on paljon myhkyröitäkin(?)
Pojalla tänään ollut aktiivinen nukkumispäivä ja sillonkun hereillä ottaa kaiken äänestään irti ja kiekuu kun kukko :laughing002
mies sanoikin pojalle että elähän komenna iskää. Meillä mies kyllä osallistuu päivällä mutta niinkun jo mainitsin yöt saan kyllä hoitaa ihan itekseen kun miehen mielestä häntä ei tarvita yöllä kun rintamaidolla kerta on. Toisaalta totta.. mies autuaasti kuorsaa vaan vieressä ja minä saan sitte häntä(kin) kaitsea yöllä että menee vaikka kylelleen. Noh kohta saa taas viikon olla yksin tai joutuu. Sama kun emmiellä että vähän harmittaa kun poika niin viihtyy isänsä seurassa.
Tajusin teidän kirjotuksista tai muistin että pitäs yöllä pitää vaan mölyt mahassa ja keskittyä nukkumiseen kun oon alkanu seurustella vauvalle yöllä kun hän vaan on niin mahdottoman söpö että ei pysty olemaan etten sitä sanois,no sitten jäbä alkaa itekkin hymyilee ja seurustelemaan mutta nooh omassa sängyssä nukkuu kuitenkin enimmäkseen.
 
Triina: meillä ei päivällä oikein nukuta. Voi olla, että mennään koko päivä kaksilla 30min mittaisilla päikkäreillä. Päiväsaikaan nukkuu tosi huonosti. Herää heti jos vaikka koira steppaa sängyn ohi, tutti tippuu suusta yms.. Toissapäivänä tehtiin historiaa, nukuttiin yhdessä 3h päikkärit :D Täytyy opetella laittamaan omaan pinnikseen, helpottaisi aika paljon.

Vauva-arjesta: eilen kun vihdoin ja viimein pieni nukahti, niin nukkui 5h, 3,5h ja 3h pätkissä. Herättiin vasta kympin pintaan, ihanaa :) Tänään on kuitenki itketty pitkin päivää taas :( Äp:n hammasharjan toisessa päässä on sellainen hierontapää, joka on auttanu vähän. Puruleluja ei huoli. Särkylääkettä en viitsi joka päivä antaa. Vai mitä olette mieltä, miten usein olette valmiita antamaan noin pienelle lääkettä? Jos yhdestä hampaasta on noin paljon vaivaa, niin miten sitten kun koko purukalusto tulee läpi.. Käy niin sääliksi, kun ei voi auttaa toista :(
 
Taalla on ollut aika vaativa yo ja paiva. Poika soi yon aikana 11 tunnin aikana nelja kertaa, joten ei siina paljon ehtinyt nukkua. :dead: Tanaan ei aamupaikkareille tullut laitettua heti ensimmaisista merkeista kun yritin syoda aamupalani ensin. No siita ne vaikeudet sitten alkoivat....ylivireys ja -vasymys. Pitkan kitinan ja nukutuksen jalkeen poika nukahti syliin noin klo 10. Yritin siirtaa sangylle ja tietysti poika herasi eika uudelleen nukahtanut. Mulla meinas paa levita ja paatin lahtea ulos rattailla jotta poika nukahtaisi. Ulos mennessa tapasin naapurin miehen jolle sanoin etta yritan nukuttaa poikaa. Han tuumasi kahden lapsen isana etta se on jatkuvaa taistelua. Kavin puolen tunnin lenkilla ja mies tuli matkaan kotiin tultuaan hiustenleikkuusta. Poika nukkui tunnin. Ostin rattaisiin pimennysverhon ja se on nyt auttanut saamaan pojan nukkumaan rattaissa. Lounaan jalkeen poika nukkui miehen kanssa tunnin mutta kitina jatkui herattya kun ei selkeesti ollut nukkunut riittavasti. Itse venyttelin selkaa lattialla joka alkaa olemaan aika jumissa pojan kanniskelusta ja nukahdin lattialle tunniksi. Ilmeisesti univaje. Tanaan on ollut sellainen olo ettei jaksa. No ei ole mikaan salaisuus etta mies lahinna hauskuttaa poikaa (valilla ylivireyden partaalle) mutta siihen se melkein jaa, joskus vaihtaa vaipan ja nukuttaa kantoreppuun. On totta etta han on kotona todella vahan mutta ehka asenteena on myos hieman etta kun han tuo leivan poytaan niin voi ottaa lapsen kasvatuksesta vain ne parhaat puolet. Toisaalta minulla on vahan huoli myos miehen jaksamisesta ja burn out pelottaa. Eilen mies kysyi toisesta lapsesta ja tuumasin siihen etta nykyisellaan ja ilman lisa-apua en kykene. Toisaalta mietimme muuttoa jonnekin missa voisi saada elamaan hieman enemman tasapainoa, mutta on niin vaikea paattaa etta minne menna. Meilla on aikaa siihen asti kun poika tayttaa nelja vuotta silla silloin han aloittaa koulun taalla. Nyt poika onneksi nukkuu repussa ja voin katsoa tv nauhoituksia ja mies lukee tyojuttuja. poika on 13 viikkoa ja tarvitsee paljon unta tai muuten on vuoroin naurava ja sitten karttyinen. Aamusta on paikkareille laitettava ajallaan muuten tasta seuraa koko paivan kitinaa ennen kuin riittava unimaara on tavoitettu. Olen ajatellut pojan nukuttaa viereeni puolivuotiaaksi asti ja sitten alkaa opettaa pinnikseen. Nyt poika nukkuu sangylla oisin minun vieressa ja yleensa nukkuu hyvin mutta hanen pitaa tuntea minun kasivarteni paansa paalla muuten ei nuku tai ainakaan nukahda. Jos joskun saan toisen lapsen niin silloin kylla hankin tuollaisen vauvan riippukeinun mutta kun vauvat ovat niin erilaisia niin sitapa ei tieda jos toinen vauva vaikka nukkuisikin kopassa. Paah tallaista paatosta tanaan...

Samoin taalla etta Mymmen sutkautuksia tulee ikava.
 
Muokattu viimeksi:
Etanainen: tsemppiä sinne. Äitiys on kaikkea kerralla: ihanaa ja kamalaa. Kuulostaa tutulta tuo oma väsymys joka ei hellitä. Välillä tuntuu että pää on pilvessä ja sumu ei lopu. Sitten on niitä kirkkaitakin päiviä jos saa nukutuksi.
Minun jaksamiseen vaikutti se kyllä suuresti että sain pojan yöksi omaan sänkyynsä nukkumaan. Viime yön tosin otin viereeni nukkumaan kun pieni näytti siltä että on tulossa kipeäksi. Tein myös luonnonlääkintää siten että keittelin keskiyöllä sipulikeittoa ja höyrytin sitä koko kämppään. Veteen siis laakerinlehtiä ja sipulia kiehumaan. Niin ja tästä koko talon parannusliemestä tulee tietty lihakeitto täksi illaksi kun lisäsin siihen muita ainesosia. Tänään join myös sinistä malvateetä jossa on myös paljon parantavia ominaisuuksia. Jospa ne siirtyisi maidosta vauvaan.

Meillä on seuraava lääkärinvisiitti jo varattuna tiistaina. Ymmärsin että olisi tulossa lisää rokotteita. Toivottavasti pieni on silloin paremmassa kunnossa vai voisiko olla että antavat rokotteet vaan kun on täysin terve?
 
En kyllä yhtään osaa sanoa annetaanko rokotteita jos ei ole terve.

Jahas ja meillä tuttirallia tämä ilta. Likka vaan nauraa kun käyn nostamassa tutin takasin vaikka on niiiin uninen! :D jospa se kohta nukahtas. Aattelin alkaa elvyttään tuota lukuharrastusta ja pikkusen nukahtaessa lukea, eikä tuijottaa nuita iänikusia tv-sarjoja. Pitää vaan huomenna kävästä kirjastossa.
 
Pikkuflunssa ei kai rokottamista haittaa, mutta ymmärtääkseni kuumeessa tai ripulissa niitä ei anneta. Meilläkin torstaina rokotukset.
 
Takaisin
Top