Vauva-arkea osa 2

Totta tosiaan, kunpa nekin ymmärtäis että nukkuminen on superkivaa :D JaneDoe, meillä on niin samanlaista joka ilta. Ollut jo vähän aikaa. Voimia teille kaikille myöskin :)

Pikkunen sai särkylääkettä ja oli yhtä hymyä koko poika <3 siinä unohtuu oma väsymys samantien, kun näkee oman pikku rakkaan hymyn :) No nyt onneksi nukahti kainaloon, niin kiikutin äkkiä omaan pinnikseen nukkumaan. Nyt eikun tuttipulloja keittämään ja sitten pää tyynyyn. Rauhallista yötä kaikille! :)
 
Tervetuloa joukkoon P7!

Meidän pieni oli tänään ekaa kertaa ikinä mummin ja vaarin hoidossa muutaman tunnin. Kiva oli päästä miehen kanssa kaksin ravintolaan syömään, kun tiesi, että neiti on hyvässä hoivassa. Eivätkä olleet edes varmuuden vuoksi pumppaamaani maitoa tarvinneet. :) voin kyllä niin luottavaisin mielin jättää pikkuisen mun vanhemmille hoitoon, kun tiedän että he saavat tarvittaessa rauhoitettua itkuisenkin vauvan samaan tapaan kuin minä itsekin.
 
P7: Tervetuloa turisemaan kanssamme ja tsemppiä vauva-arkeen. :)

lupu: Hyppykeinussa ei suositella pitämään vauvaa 15-20 minuuttia kauempaa kerrallaan. Kuten jo mainitsin siskoni ja veljeni ovat ko vempaimessa keinuneet jo 90-luvun alussa, eikä heillä ainakaan ole/ollut mainitsemiasi ongelmia. Olen kuin rikkinäinen levy, kun toistelen tätä mutta: Kannattaa tehdä niin kuin itselle parhaalta tuntuu. :)
 
Tervetuloa P7 mukaan lokakuisiin. Kyllä päivistä tulee mukavampia kun voi lukea miten muilla menee ja saa tukea. Etenkin nyt kun olen yksin kotona vauvan kanssa, olen täällä foorumilla useammin. Tänään olohuoneen ikkuna meni jumiin kun tuuletin kämppää enkä saanut sitä enää kiinni. Yritin tosi kauan aikaa puskea sitä kiinni ja lopulta teippasin sen kiinni.

Tuntui hyvältä se kun ruotsalainen kaverini auttoi kärryjen kanssa tänään että pääsin ulos ja kauppaan. Tai olisin päässyt tietty itsekin mutta on niin kiva kun pääsee kerralla ulos eikä tarvi monta kertaa rappusissa ravata. Kauppareissulla se on kolme kertaa ylös ja alas.

Pieni on vähän aivastellut ja köhinyt tänään mutta ei mitään pahempaa tukkoisuutta, ainakaan vielä. Joku täällä sanoi siitä että pieni saattaa siksi syödä joskus paljon kun hankkii siten tauteihin vasta-aineita. Eilen kyllä tankkasi monta tuntia putkeen ja nyt tuntuu ruokahalu olevan edelleen kova. Nukkui aiemmin jo pari tuntia ja kakannut on aika usein per päivä. Kehtoon olen onnistunut nyt hyvin nukuttamaan hänet mutta saatan pitää vieressä tämän yön jos riski on tulla kipeäksi. Vieressä ainakin pysyy lämpöisenä aina eikä saa potkittua peittoa pois päältään.

Niin ja olen tässä usein nuuskutellut vauvaa. Tuoksuu edelleen niin ihanalta :) Voi olla että tulee jopa maitoa rinnoista enemmän kun nuuhkin vauvaa, tai tuntuu ainakin siltä :)
 
Ton hyppykiikku asian on fysioterapeutti sanonu en ala siitä sen kummemmin väittelee ihan vaan tiedoksi laitoin, ne on ne tärähdykset mitkä selkää vaurioittaa kiikkumisliike ok.
Juu ja on totta että esim 80 luvulla syntyneet on keinussa pomppineet, sillon paljon muukin oli eritavalla :D
Mielestäni tuo oli opettava tieto siksi sen jaoin teille
Tämmöstä, jokainen voi edelleen päättää ite ;)
 
Oon lukenut samaa kuin lupu tosta hyppykeinusta kirjoitteli, mut kyllä me koklataan silti :D sitten kun kaveri on varmasti tarpeeksi jäntevä moiseen (ja varmaan jo silloin niin iso, ettei mahdu koko keinuun ) - meillä kun on tuo hyppykeinu jo valmiina.

Tervetuloa mukaan, P7 :)

Argh, miksi menee viikonloput näin nopsaa... ajattelin et näin viikonloppuna, ehtisin kirjoittelee tänne parempi ku mieskin voi kattoa pojan perään, mut nääh...kyllä toi poikanen vaan varastaa kaikki hetket, Rotakitinät on nyt loppunut, mutta kakkaa tulee.. tavallaan hyvä vaan kun ollaan korvikkeella, ja et vatsa toimii. Haju on järkyttävä, koostumus ihan normi (ei siis liian löysää), liekö hajuun syy taas rota vai soseet.

Tost päänkannattelusta viel, et uskallan nostaa kaverin sen ihmeempää tukematta niskasta (oon tehnyt jo aika pitkäänkin) mut on mulla sormet tukemisvalmiudessa. Kai se kantaminenkin jo onnistuis, mut aika pelottavaa - pakko treenailla viel niska/selkälihaksia. Haluis päästä jumppailee, käyttäen poitsuu painona. (lol, ei mun kunto riitä)
 
Tervetuloa mukaan P7 :)

Kuopuksen kummitäti on fyssari ja hänen kanssaan joskus esikoisen aikaan jo juteltiin näistä hyppykiikuista ym. Nykyisinhän suositus on, että lapsi on sylissä ja jos ei ole sylissä niin silloin lattialla. Kaikki muu on pahasta, aiheuttaa virheasentoja jne jne.. noh, eihän se ihan niinkään mene. Hyppykiikkujen, sittereiden (istuma-asento) ja kävelytuolien ym. kanssa on vain hyvä pitää maltti ja laittaa lapsi niihin vasta kun hän on siihen valmis ja silloinkin lyhyeksi hetkeksi kerrallaan, eikä ihan joka päivä. Eli hyppykiikkun sitten, kun lapsi osaa kantaa koko jalkapohjillaan, eli ei varvistele, vaatii hieman säätöä, että saa pituuden sopivaksi. Ko. hyppyytystä (ns. pompsutusta) ei itseasiassa suositeltaisi edes sylissä tehtäväksi.. Sama homma kävelytuolin kanssa. Eli en usko, eikä usko fyssarikaverinikaan, että lyhyinä aikoina muutaman kerran viikossa noista ei ole haittaa..jos vain lapsi viihtyy, eihän kaikki edes viihdy. Mitään varsinaista hyötyähän niistä ei ole kehityksen kannalta, ainoastaan lapsen viihdyttämisen kanssa pääsee hieman helpommalla.

Muutenkin nuo virheasennot ja onko ollut haittaa tai ei on vähän kaksipiippuisia juttuja. Yleensä haittaa moisista on vasta kun altistus tietylle rasitukselle on jatkuvaa ja pitkäkestoistia. Nuorilla ihmisillähän niitä harvoin huomaa, jos fysiikka on hyvässä kunnossa. Lihakset tukee luita jne. Ongelmia alkaa ilmenemään yleensä viimeistään 60 ikävuoden tienoilla.

Meillä ei ole hyppykiikkua, eikä tule. En koe sitä tarpeelliseksi. Kävelytuoli meillä on esikoisen ajoilta kun saatiin naapurista ilmaiseksi.. ei kaveri oikein ymmärtänyt sen päälle, välillä yritettiin siihen laittaa. Jannu tosin lähti itse kävelemään jo 9 kk:n iässä ilman tukea, joten voi olla, että senkin vuoksi jäi vähälle käytölle. Meinasin kyllä tälle nuoremmalle kokeilla sitten kun isompi.

Eli, jokainen oman harkintansa mukaan. Ihan puhdasta oikeaa ja väärää ei varmasti ole. Nykyinen länsimainen ihminen vaan hyväksyy kyseenalaistamatta kaiken ja se mua hieman tympäisee välillä..no joo, aika useastikin. Niinkun me suomalaiset ollaan tunnettuja siitä, että me odotetetaan suojatiellä punaisissa valoissa vaikka auton autoa ei näy eikä kuulu.. Huoh, pahoittelut avautuminen, taas näitä päiviä. Mä olen varmaan samanlainen rikkinäinen levy kuin Emmy, eli tehkää miten parhaalta tuntuu ja mikä omaa arkea eniten helpottaa, älkääkä murehtiko jälkikäteen jo tehtyjä asioita, ei niin haitaksi voi olla.

Jos aika käy pitkäksi niin tuossa lisää ohjeistusta.. :)

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...lista-esimerkkia-lue-omalla-vastuulla/4719500
 
Aamutähti, se on hyvä täältä ulkomailta hihitellä, mutta ihan mahtava linkki! En ollut tajunnutkaan, miten "vaarallista" Suomessa on asua. :D Kohta varmaan metroonkin tulee "Mind the minimalistic gap" kuulutukset. Sitä ennen suosittelen kuitenkin käymään esim. Alankomaissa, jossa todellakin on The Gap junan ja laiturin välissä, saa tällainen persjalkainen suomalainen ihan harpata. Ja siis ei täällä ole kuulutuksia eikä niitä tule. Hisseistäkin juna-asemilla saa vain unelmoida. :)
 
Heipsan!
On tullut aika toivottaa teille aurinkoista kevättä! Kiitos kuluneesta vuodesta ♡

Tuntuu, etten saa täältä enää mitään irti ja huomaan koko foorumin ilmapiirin muuttuneen, rennosta rupattelusta kinasteluun ja väittelyyn.. Siksipä koen paremmaksi väistyä takavasemmalle.

Pitäkää lippu korkealla, käyn varmasti jatkossakin teidän kuulumisia lueskelemassa sen aktiivisemmin kommentoimatta.

Kaikkea hyvää teille jokaiselle!
-Mymme-
 
Lähtipäs tuo viesti liian aikaisin. Sori!

Mies on kipeänä. Ja hän on maailman säälittävin potilas. Täytyy tunnustaa, että hieman silmiäni pyörittelen, koska hän ihan poissa pelistä yhden kurkkukivun ja vuotavan nenän takia. Mutta se on niin yksilöllistä, miten kukin kokee flunssan. Olin suunnitellut meneväni kaverini kanssa kahville miehen jäädessä hoitamaan tyttöä, mutta saapa nähdä miten se onnistuu.

Eilen kävimme tapaamassa synnystysvalmennuksen muita pariskuntia ja uusia vauvoja. Voi että oli ihanaa! Yksi vauvoista oli kahden kuukauden ikäinen intialaispariskunnan poika ja olisin voinut hänet ottaa ihan vaikka heti meille hoitoon, oli niiiiiiiiiin syotävän suloinen! Pitkä ja paksu musta tukka, isot tummat silmät ja valloittava hymy. Olin niin myyty. :love2 Tyttö oli myös aivan ihastunut vauvoihin! Hän aktiivisesti haki kontaktia erityisesti itkevään tyttövauvaan ja laittoi kätensäkin itkevän vauvan kädelle ja hymyili. Voih! :Heartpink

Ainoa huono puoli tuossa tapaamisessa oli, että päikkärit jäivät välistä ja niinpä meillä oli todella väsynyt tyttö. Yö meni heräillessä ja käsillä huitoessa kapaloinnista huolimatta. Ihan ok vointi minulla on kuitenkin, vaikka olen heräillyt varmaan 6-7 kertaa. Ainoa, mikä huolestaa nyt, on että toinen rinta on kova ja siinä selvästi tukos. Eli hoidan täällä tänään vauvaa, rintaa ja miestä. :D
 
Mymme, meille tulee ikävä mm. sun oodeja suklaalle! :) Mutta ymmärrän, hauskaa kevättä sinnekin. :)

Ja tervetuloa joukkoon uusille!

Minulla on näköjään puheripuli. Poistun teelle-> :)
 
Muokattu viimeksi:
Höh, Mymme :( lupaathan edes joskus kirjoitella kuulumisia, mua niin kiinnostaisi kuinka pojat kasvaa ja kehittyy.
 
Ymmärrän pointtisi Mymme. Hyvää kevättä sinulle ja pojillesi, tsemppiä arkeen.

En ole kyllä tarkoituksella haastanut täällä mitään riitaa, mutta pariin esille tuomaani juttua on herättänyt keskustelua (puolesta-vastaan). Onko se sitten huonontanut ilmapiiriä? Anteeksi jos näin on käynyt..
 
Eikö keskusteluun kuulu myös erilaiset mielipiteet, sehän sitä keskustelua aiheuttaa. :) vaikuttaa tietenkin hieman ilmapiiriin kuinka kärkkäästi oman mielipiteensä ilmaisee.

Et Emmy ainakaan minun mielestä riitaa ole haastanu. :)
 
Jospas sitten uutta aihetta kehiin. Mites teillä esikoisen saaneilla, onko isät alkanu tottua uuteen rooliinsa? Musta vähän tuntuu, että mies on vielä tosi epävarma. Kyllä siis hoitaa hyvin ja on käyny tytön kanssa kahestaan kavereillaankin, mutta kaupoissa käynti ym ujostuttaa. Myös yövuorot jännittää, että herääkö syöttämään. Oon kyllä yrittäny rohkasta, että varmasti herää jos pakko ois. Tähän asti oon joutunu herättämään jos mies on luvannu hoitaa yösyötön. :)
 
Juu, pahoittelut täältäkin, jos olen liian kärkkäästi mielipiteeni ilmaissut. Myöskin minun mielestäni ilmapiiri on täällä ollut sen verran avoin, että asioista voi keskustella ja esittää myös eriävän mielipiteensä ilman, että kukaan kokee sitä loukkaavana. Itse en ole huomannut kinastelua tai sitä sellaisena pitänyt. Mielestäni olen ainakin yrittänyt tukea toisia tässä itsellekin välillä raskaassa vauva-arjessa..

En ottanut henkilökohtaisesti, ei kuulu tapoihin. Hyvää jatkoa Mymme ja käy ihmeessä kertomassa välillä kuulumisia :)
 
Emmie, meillä mies on ollut päivisin kiitettävästi mukana, alusta asti opeteltiin yhdessä vaipanvaihdot ym. Se on oikein ylpeä siitä, että pärjää pojan kanssa itse ja poika viihtyy. Lisäksi se on ollu tosi kannustava siinä, että mullakin on omaa aikaa ja saan käydä yksin omilla menoilla. Yöt on ainoa valituksen aihe, se kun ei herää lapsen itkuun oikein millään ja kun mä taas herään niin käytännössä mun hommaa ollu yöheräämiset... Ja niitä meillä riittää. Nukutusmaratoneissa se on onneksi mukana ja kanniskelee lasta paljon. Lisäksi miehen ja pojan yhdessöolo on sellaista hiljaista touhuamista, eivät paljoa juttele, mutta ajan kanssa varmaan sekin muuttuu kun pojalle voi esim lukea enemmän.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top