Vauva-arkea <3

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Riida
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meillä on keksitty uusi harrastus... Vaunuissa ja autossa  itkeminen. Tähän asti on ollut tyytyväinen ja unessa kunhan vaunut liikkuu, mutta nyt ensin tapitetaan ympäristöä ja sitten hermostutaan. Yleensä kun ollaan mahdollisimman kaukana kotoa. Kuumottavaa sitten reippailla kotia kohti karjuvan vauvan kanssa. Toivottavasti tämä olisi vain nopeasti ohimenevä vaihe. Vaunuista nostaminen rauhoittaa mutta sitten taas jatketaan huutoa kun laskee takaisin.

Poitsu on lisäksi keksinyt miten saadaan esineisä kiinni. Kovat hamuilut on ollut jo ennen tätä mutta nyt pystyy tarttumaan siihen mihin aikookin ja vetämään suuhun. Kuolaaminen on myös aikamoista =D Sylissä ollessa punkee ja punkee itseään "istumaan" hirveällä ähellyksellä, jos antaa käden tueksi saattaa istua pitkäänkin. En kauheasti kyllä anna tuossa asennossa olla, selkäranka on niin mutkallaan vielä. Päivittäin ollaan oltu mahallaan 2-3 kertaa ihan pariviikkoisesta lähtien, pää pystyssä ihmetellään ja katsellaan kunnes hermostutaan siihen ettei siitä pääse minnekään. Joskus vahingossa kellahtaa tästä selälleen. Selällään ollessa ei hirveästi leikkimatolla yritä kääntyillä kyljelleen, potkii itseään muuten vain ympäri.

Edelleen päivisin nukkuu vain sylissä, nyt ei sit enää edes vaunuissa. Muutaman kerran olen saanut siirrettyä sylistä sitteriin mutta ei nuku kun max puoli tuntia kerrallaan. Onneksi sitten yöunet kestää yleensä 11h, syödään 4-6 kertaa, tiheämmin aamua kohti. Tässä on pari viikkoa ollut muutenkin vähän harmiherkkä poika, lieneekö sitä tiheän imun kautta.
 
Hei mammat!!

Voi tätä ihanaa kevään tuloa :)

Meillä ei nyt syödä pullosta. Oon tässä viikon verran treenaillut kaikki tuttimallit läpi ja ei kelpaa. Pelkkä tuttipullon näkeminen sytyttää palon pojan silmissä ja huuto on kammottava. Maito menee jotenkin alas mutta on se niin kamala fiasko. Nyt sitten pidentään taukoa treenistä ja toivotaan että tuo maito jatkaa tuloaan minusta :D Meillä olis nyt perjantaina se illallinen + stand up mutta päätin että mun lippu jää käyttämättä ja mies saa lähteä porukan kanssa ilman minuu. En mä siellä kuitenkaan voisi nauttia kun miettisin että onkohan nyt tänä iltana eri rytmi ja nälkä yllättikin jo nyt. Tiedän että mun äiti olis varmasti selviytynyt sen kolme tuntia minkä poikakin illalla kyllä touhuaa ennen iltatissittelyä mut mä kerkeen illastella myöhemminkin. Ja toisaalta musta siihen kunnon pihvin seuraksi ois kuulunu lasi viiniä mitä en juo ennen kuin poika suostuu ottamaan maitoa muusta kuin rinnasta :D Kokeilin muuten vielä lisänä hörppyytystäkin mutta tissilellikki tuo pikkumies on <3

Oliver on ihan mieletön tohinatoukka :D millään ei malttais pysyä paikallaan. Meillä sama kuin ammylla tuon istumisen kanssa, eli poika väkipakolla yrittää päästä istuma-asentoon, luulis et niskoihin sattuu kun väkertää :) Paljon tarvii touhuilua pysyäkseen tyytyväisenä, me luetaan pehmokirjoja ja syödään lempparilelua, sohvikirahvi :) Eilen loppu tän asunnon hiljaset hetket, Oliver jokeltaa lakkaamatta hereillä ollessaan <3 Ihanaa höpötellä!!! Useamman viikon on jo äännellyt mutta nyt tuosta höpisemistä ei tuu loppua :) eikä tarviikaan, tätä on ootettu.

Viikonloppuna tein päivityksen vaatelipastoon ja kyyneleet poskilla pikkuvaatteet pois ja isompaa tilalle. Kauheeta vauhtia kasvaa nuo vielä hetki sitten masussa möyrivät aarteet :)

Pian onkin huhtikuu! Aurinkoista viikkoa mammat ja vaavit <3
 
Tervetuloa Hansu79 mukaan keskusteluihin. Aivan ihania lapsukaisia siellä, niinkuin muillakin. :)

Esikoinen on nyt onneksi taas nukkunut yönsä omassa huoneessa, tulee vasta aamulla meidän väliin, yleensä mies on jo lähtenyt töihin. Onneksi. Täytyy varmaan passittaa esikoinen takas omaan sänkyyn jo yöllä, jos alkaa uudestaan tulemaan jo alkuyöstä. Tuntuu vaan että ei kaipais tällä hetkellä yöhön mitään ylimääräistä vaikka tyttökin syö ja nukkuu hyvin mutta jos joutus esikoista paimentamaan niin saattais unet jäädä lyhyiksi tai ainakin katkonaisiksi.

Meillä asuu semmonen hymytyttö että.. Juttuakin jo jonkun verran tulee. Hihkuu paljon ja tykkää kyllä katsella hiljaakin ympärilleen mutta ihan tällä viikolla on alkanut enemmän tulla juttua. En usko että mikään "räpätäti" tulee kun ei esikoinenkaan vauvana mikään äänekäs ollu mutta eipä sillä niin suurta merkitystä ole. :)
Esikoista saa nyt todella vahtia jos jää tytön kans kahden vaikka lattialle, eilenkin istui tytön lantion päällä ja siinä tuijottelivat toisiaan. Sit monesti käy kääntämässö tytön mahalleen jos hän on selällään. Että sellainen riiviö.

Täysimetyksellä täällä mennään ja näyttää tosi hyvin tytölle riittävän mun maito. Onneksi tämäkin. Nyt jotenkin inhottaa ajatus siitä että jos jossain vaiheessa täytyy ottaa korvike mukaan, se pullojen pesu mua kehtuuttaa ja inhottaa :D

Täälläkin saa jatkuvasti laittaa pieniä vaatteita laatikkoon. Jotenkin tulee niin haikea mieli kun on puhuttu että nyt ei moneen vuoteen ole tulossa uusia mussukoita jos ollenkaan niin haikeana saa pikkuvaatteita viikkailla. En raski kuitenkaan myydä niitä, laitan ne varastoon jos joskus vielä "iltatähti" tehdään niin on vaatteet valmiina. :)

Ihanaa kun kevät tulee ja aurinko paistaa lähes joka päivä... Ihanaa <3
 
Hemppa, mukavaa jos joukkoon mahtuu mukaan vaikka virallisesti tuonne joulukuisiin kyllä kuuluisin.;) Joulukuiset taitaa piileskellä fb:ssä tai jotain.
Täällä on kanssa ollut haikeita hetkiä kun pieniä vaatteita viikkaa pois. Tuo insinöörin kutale ukkoni olis sitä mieltä että 2 lasta riittää...mä en ole vielä ihan vakuuttunut asiasta. :) Vaikkakin kaikki järkisyyt on isännän puolella. Uudelle tulokkaalle ei olis enää edes omaa huonetta tarjota ja ikääkin on jo karttunut... Itseäni mietityttää ainoastaan se, että syntyiskö seuraava jo kotisaunaan kun ei pitemmälle ehtis. ;)

Ihanaa ja aurinkoista kevättä kaikille. Koittakaahan pysytellä terveenä.
Täällä on meinaan menossa 3. pvä kuumeessa. Onneksi vain mä, ei pojat. Vaikka kipeä äiti ja sisätiloissa oleskeluun tylsistynyt taapero ei sovi mitenkään yhteen. Kaikki kuviteltavissa olevat pirunkujeet mitä tuollainen 1,5wee nyt voi keksiä, on tehty jo kymmeniä kertoja...ja voi että kun on kivaa kun äitiltä lähti ääni eikä voi siis edes komentaa koko ajan. ;)
 
Mihin kapaloit(te) vauvan?
Itse olen yrittänyt muutaman kerran kapaloida tavalliseen pieneen lakanaan, mutta ei se ole oikeen onnistunut, ei ole tullut tarpeeksi napakka, tyty saa kätensä sieltä heti vapaaksi.. :/
Haluaisin kokeilla kapalointia tytyn levottomiin öihin, mutten oikeen keksi mikä olis tarpeeksi hengittävä ja hyvä kapalointivaate. Vinkkejä?
 
Meil on joku sellanen ikean liina mikä tuli pussilakanoiden mukana, siihen mä oon kapaloinu, meil ei niinkään ne kädet oo ongelma eli ne jätän aina vapaaksi, kuhan jalat saa tiiviiseen pakettiin ni hyvä on ja neiti nukahtaa rauhallisesti. :) Tosin kapaloa ei enää aamusin ole ku neiti kääntyilee tuista ja kapaloista huolimatta. :D

Meijän arki ei oo oikeestaan muuttunu, tosin ollaan alettu laittamaan unille jo 21:00 ja hyvin on sujunu ja silti aamulla nukkuu siihen 11 asti yhellä tankkauksella. :) Päivisin 30min - 1h päiksyjä aina ylensä 1.5h:n välein. Oon huoman että se on maksini mitä ollaan hyvällä tuulella ja neiti on helppo saada nukkumaan ilman raivareita.

Neiti papattaa ku papupata kaiken aikaa ku  heräillä on. :D Kovasti koittaa tarttua helistimiin ym, nyt sujuu myös jo ittensä kannattelu ku vattallaan makoilee. :)

Ihana ku tulee kesä! <3
 
Hansu79 tänne vaan useammin kirjottelemaan jos joulukuisissa on hiljaista. Vauvasi kuitenkin syntyi tammikuun puolella. :) Ei täälläkään turhan vilkasta oo tää keskustelu mutta jos jokainen skarppaa niin tuleehan sitä tekstiä. ;)
Meidänkin ukko olis sitä mieltä että kaks riittää ja niin olin itsekin sitä mieltä toisen ollessa masussa mutta nyt on alkanu kolmannesta hiipiä mieleen. Ehkä itse haluaisin nyt hieman suuremman ikäeron kakkosen ja kolmosen välille, 2 vuotta ois sopiva mutta haluaisin kyllä ehdottomasti vielä ainakin yhden mukulan.
Jospa nää meidän ukot vielä sulais ajatukselle ;D

On nää lapset vaan ihania. <3

Täällä kannatellaan kans hienosti jo päätä kun vatsallaan ollaan. hirmu kauaa ei tyttö masullaan viihdy, varsinkin kun alkaa niskat väsyä mutta ei nyt ihan hetikään ala huuto kun masulleen laittaa. :)
Meillä tyttö laitetaan peiton sisään, ei ole siis missään kapalossa mutta tykkään tehdä peitosta sellaisen "pesän" kun vauva rupee yöunille. Tää on ollu käytössä kotiintulosta asti ja tyttö selvästi tajuaa koska mennään yöunille kun käärin hänet siihen peittoon. Yöllä kun herää syömään, saa kyllä potkittua peiton pois päältään mutta nukkuu kyllä rauhallisesti että muuten peitto pysyy päällä. Saa nähdä minkälaiseks yöt sit menee kun tyttö alkaa liikkua ja liikkuminen tulee uniin. Vauva nukkuu siis ekan pidemmän pätkän pinnasängyssä ja ekan yösyötön aikaan otan hänet viereeni ja siinä hän nukkuu loppuyön, samalla äiti saa läheisyyttä vauvan kanssa mikä jää ehkä vähemmälle päivällä  kuin mitä esikoisen kanssa. Nyt täytyy kuitenkin huomioida tää isovelikin. :)

Aurinkoista kevättä mammat ja vauvat! :)
 
ENNEN KUIN MINUSTA TULI ÄITI,♥
Tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.
ENNEN KUIN MINUSTA TULI ÄITI,♥
Nukuin niin myöhään, kuin halusin enkä kantanut huolta siitä,
kuinka myöhään menin nukkumaan.
Harjasin hiukseni ja hampaani joka päivä.
ENNEN KUIN MINUSTA TULI ÄITI,♥
Siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
ENNEN KUIN MINUSTA TULI ÄITI,♥
En tullut ajatelleeksi olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.
ENNEN KUIN MINUSTA TULI ÄITI,♥
Minun päälleni ei oltu koskaan oksennettu
kakattu
syljetty
pureskeltu
pissitty
eikä nipistelty pienillä sormilla.
ENNEN KUIN MINUSTA TULI ÄITI,♥
Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
- ajatuksieni
ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta, jotta lääkärit
voisisivat tehdä kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä katsellen nukkuvaa lasta.
ENNEN KUIN MINUSTA TULI ÄITI,♥
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa, vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni murskaantuvan miljooniksi
palasiksi, kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt, että jokin niin pieni voisi
vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan tiennyt, että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että rakaistaisin olla äiti.
ENNEN KUIN MINUSTA TULI ÄITI,♥
En tiennyt miltä tuntuu, kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua, kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni voisi saada minut tuntemaan
itseni niin tarpeelliseksi.
ENNEN KUIN MINUSTA TULI ÄITI,♥
En ollut koskaan noussut ylös yöllä kymmenen minuutin välein
tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä lämpöä
iloa
rakkautta
sydänsärkyä
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...
ENNEN KUIN MINUSTA TULI ÄITI ♥
 
^ ihana!!

Mä miehelle yritin kuvailla sitä miltä äidin rakkaus lasta kohtaan tuntuu ja parhaiten sain sen muodossa 'Rakastan lasta vaatimatta tai odottamatta häneltä mitään' . Ja eilen Oliveria tuijotellessa, kun tuo pieni kimpale sylissäni hymyillen puhui omaa kieltään, mä jotenkin oivalsin että vaikka kaikki muu maailmassa muuttuisi niin mä olen aina hänen äiti <3 Mahtava tunne.
 
Ihana runo! Ihan vedet nousi silmiin <3
Niin, ei sitä voi sen kummemmin kuvata, riittää kun sanoo että äitiys on ihan parasta koko maailmassa <3
 
Täällä 3kk lähestyy kovaa vahtia. Tässä viime aikoina on tullut monia muutoksia poitsun käyttäytymiseen...

Parin viime viikon aikana vaunuissa huuto on tullut pysyväksi käytännöksi. Jos ollaan tosi tosi väsyneitä, nukahdetaan vaunutteluun lähdettäessä mutta max puolen tunnin päästä herätään ja huudetaan. Jos ei olla tarpeeksi väsyneitä, ensin katsellaan ja sitten tympäännytään ja sitten vasta huudetaan. Käytiin ruotsinristeilyllä ja se meni siihen että mies kantoi poikaa joka katseli innoissaan ympäriinsä ja vaunut olivat täynnä ostoksia =D Lopulta ei vaivauduttu edes ottamaan vaunuja mukaan käytäville.

Myös autossa huudetaan, yleensä sen laukaisee ensimmäisiin valoihin pysähtyminen ja sitten se on menoa.

Vajaan viikon verran on ollut tiheää imua, öisinkin 1-2h välein. Välillä syötiin niin kiihtyneesti että oikea nänni haavautui huonosta imuotteesta ja sitten kun sävähtelin siitä syöttäessä, poika alkoi raivoamaan sillä puolella. Öisin kylki-imetyksessä ei ollut ongelmia mutta päivällä alkoi huutamaan jo kun laitoin syöntiotteeseen. Syöttö lähti käyntiin joko juoksuimetyksellä eli kävelin pojan kanssa imetysotteessa ja sitten kun imeminen alkoi sujua, päsin istumaan. Tähän meni välillä 15-20min kun piti välirauhoitella. Poitsu saattoi irroittaa otteensa, vääntää suun ylosalaiseen U-asentoon ja katsoa minua valittaen. Sitten kun vakuutteli että kaikki on ok ja jatkoi hytkymistä, otti uudestaan kiinni. Myös muutaman kerran toimi sellainen että rötkötin sohvalla puoli.istuvassa asennossa poitsu mahan päällä ja söi sitten siinä maha mahaa vasten. Tänään onnistui huh onneksi niin että yhden rauhoittelu- Saku Sammakon jälkeen suostui suoraan oikealle puolelle syömään istualtaan!! Alkoi jo tuntua tuo kantoimetys hartioissa.

Meillä on myös reilun viikon aikana löydetty oma ääni. Kiljumista ja mouruamista riittää =D Oli hauska käydä äiti-vauva-fysioterapiassa kun Patrik huusi ohjaajan kanssa kilpaa. Meillä poitsu tykkää puhua samaan aikaan kun muut niin piti selvästi selittää myös omin sanoin ohjaajan jutut =) Tykkää myös "laulaa mukana".
Osaa myös nyt ottaa esineistä kiinni ja siirtää suuhun. Välillä menee hermot kun ei sieltä leikkikalusta tulekaan maitoa =D Selkeästi saa jo kiinni siitä mistä haluukin. Sylissä kun itse istuu mennään ja möyritään ympäriinsä mahallaan ja ähistään istualteen jos ollaan vähänkään pystymmässä asennossa.

Päiväunia nukkuu nyt sitten vain mun sylissä kun tuo kärryttely on mennyt hankalaksi. Ajattelin aloittaa päiväunikoulun eli yritän siirtää aina koppaan nukkumaan... Odotan vain sitä että tulisi taas yöt normaaliksi, tuolla heräilytahdilla on ihan OK antaa pojan olla rauhassa sylissä ja itse katsoa telkkaria tai olla koneella koomassa.

Onneksi mies on niin mahtava, kun tulee töistä ottaa poitsun haltuunsa ja tekee ruuan ym niin saan edes vähän aikaa olla yksikseni. Leikkimatolla tai sitterissä ei enää viihdytä pitkiä aikoja yksikseen. Vaikea laulaa sitä Saku Sammakkoa suu täynnä lounasta =D
 
eyewink: Minä olen kapaloinut vauvan sellaiseen joustavaan ohueen vauvan fleecepeittoon. Hyvin tyttö on siinä viihtynyt ja nukahtaa sen avulla hyvin. Nyt tosin olen jättänyt pois, kun alkaa olla lämpimät kelit ja meillä ainakin on sisällä jo niin lämmin, että tyttö hikoaa yöllä jos laittaa kapaloon :)
 
Siis tuo runo on niin totta ja aivan ihana. :)

Meillä on varmaan jotenkin outoja lapsia, mutta kumpikin on vauvasta lähtien inhonnut kapalointia. Käsien on saatava olla vapaina. Siitä ei edes neuvoteltu. ;)
Roope ilmaisi myös hyvin sujuvasti,milloin murtunut solisluu oli parantunut...mutkusi kätensä vapaaksi potkareista alta aikayksikön, jollei se ollut ihan pakkopaitatyylillä kietaisubodyn uumenissa.  :)

Unijukkakin on löytänyt taas tiensä meille, kun mä paranin. Valvotin pahimmillaan jo poikiakin kun köhin yöt läpeensä. 5 päivän kuumetauti oli jotain ihan uutta,viimeksi varmaan viime vuosituhannella noin pitkään sairastanut. Roopellekin tuli sitten nuha,joka pätki yöunet 3-4h pätkiin. Vaikka kuinka yritti illalla suolatipoilla ja aivoimurilla helpottaa toisen oloa, niin tukkoinen nenä haittasi syömistä ja siitä seurannut nälkä nukkumista. Edellisyö antoi taas jo toivoa paluusta nuhaa edeltäneeseen aikaan,eka unipätkä oli 21-03:30 ja viime yönä jo 21-05:15. :)

Kaikille oikein HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ!

 
meillä Ilona inhoaa käsien kapalointia, niiden on saatava huitoa vapaina. kapaloin yöllä Ilonan jalat hänen omaan peittoon ja muuten otan yleensä nukuttaessa tiiviisti kiinni itseeni ja loppupeitosta tulee Ilonan selän taakse, koska yleensä hän haluaa nukahtaa tissi suussa. useimpina öinä nukahdan itse vasta, kun Ilona sylkee tissin ulos suusta ja jatkaa unia (hän nukahtaa tissi suussa ja lutkuttaa sitä unissaan 10-20min), mutta viime yönä oli eka kerta, kun nukahdin itsekin. näin outoja unia, mm. että imetin meidän kissaa ja olin moottoriveneajelulla lukioaikaisten kavereiden kanssa ja ihmettelin veneessä istuessani, miksi tissi väpättää. herätessä huomasin, että tissi oli edelleen Ilonalla suussa ja siitä siis tuo unessa tuntunut väpätys

Ilonalla oli myös pisin unipätkä pari yötä sitten, kun hän vetäisi viisi tuntia putkeen heräämättä välillä. ois varmaan nukkunut pitempään, mutta olin niin kummissani tuosta herättyäni, ja Ilona nukkui edelleen samassa asennossa, mihin jäi yöllä, joten mun oli pakko vähän tökkiä, et onko mun vauva vielä elossa. siitähän Ilona sit heräsi ja vaati koko aamun tissiä tunnin välein. onneksi saatiin kuitenki nukuttua vielä tunnin pätkä, joten ei mennyt ihan vähillä unilla se aamu. me ripustettiin makkarin ikkunaan musta parivuoteen lakana pimennysverhoksi, koska Ilona alkoi piristyä aamulla viiden aikaan valoisan ajan alettua aikaisemmin ja lisäksi keksin laittaa pesuhuoneeseen valot vain saunaan vaipan vaihdon yhteydessä, joten Ilonan saa huijattua jatkamaan uniaan aamulla hyvinkin klo 8-10 asti.
 
Sen kummemmin en ole tyttöä kapaloinut kun laittanut ohkaseen unipussiin ja pussilakanan vielä siihen päälle joka peittää myös kädet (eihän ne siellä pysy mutta auttaa nukahtamisessa). Emma ei myöskään tykkää käsien kapaloinnista mutta selvästi rauhottuu ku peitto on korvissa (nukun itse myös sillä tavalla :D)
Alkuyöt ei mitenkään kamalan levottomia ole olleet mutta aamuyö kylläkin.. kolmen-neljän aikaan aloitetaan tankkaus ja syödään aina tuonne kuuteen-seittemään puolen tunnin-tunnin välein kunnes aletaan ähistä ja kailottaa että pitäs nousta :)
Heh, hyvä tapa tytöllä ku ähisee siinä vieressä ja välillä tuhertaa ihan itkua ja "komentaa" ja heti ku ite nousee ja ottaa katsekontaktin, tyty alkaa hymyileen ja poriseen aurinkoisena :) Kyllä se on niin ihana aamunalotus vaikka kuin väsyttäis ja ärsyttäis herätä :)

Kyllä se on ihme kuinka nämä pikkuset kehittyy kovaa vauhtia!
Parissa viikossa jo tapahtunu melko paljon.
Nyt meillä makoillaan mielellään lattialla joko lelukaaren alla hypistellen siinä roikkuvia leluja ja poristen niille tai ihan vaan viltin päällä katsellen ympärille ja meidän aikuisten touhuja. Sitterissä istutaan pöydän päässä ja kattellaan silmät ja suu pyöreänä ku äiti ja isi syö :)
Hirveesti hymyillään ja nauretaan (ilman ääntä) ja pari naurunkiljahdustakin on jo tullut :)
Kokoajan testataan omaa äänimaailmaa kiljahdellenkin ja nyt lempiäänteenä on sellanen ihana korina :)
Mahallaan jaksetaan olla kokoajan kauemmin ja kauemmin hermostumatta ja päätä kannatellaan jo tosi hyvin :) Sylissä ollessa pää on oikeastaan koko ajan pystyssä.
Sylissä ei olla enää juuri ollenkaan maaten, eikä myöskään mielellään kasvot kantajaa kohden vaan mukavinta on istua kasvot menosuuntaan ja kattella ympärilleen.
Mukavaa on myös istua aikuisen sylissä kiikkutuolissa ja lukea (katsella) värikkäitä lasten kirjoja ja kosketella pehmoisia esineitä :)

Oma nyrkki on melkeen kokoajan suussa ja kuolaa erittyy melkosesti, bodyja saa vaihella aika tiuhaan ku kastuvat tuosta edestä :) Liekkö hampaita tekee ku kovasti tahtoo tuttiakin pureskella. Ja ompahan nännistäkin muutamaan otteeseen nyrhässy. Sama juttu ku mun pikkuveljellä oli aikoinaan, äiti joutu sen takia lopettamaan imetyksen (toivottavasti ei käy meille samoin)..

Ilmavaivat, niistä johtuneet yöitkut ja muut "vauvaharmit" alkaa olla historiaa ja aletaan kokoajan kiinnostua ympärillä olevasta maailmasta enemmän ja enemmän :)

 
 
Huhtikuinen tervehdys!

Tasan 3kk sitten oli aikamoiset supistelut käynnissä maatessani naistenklinikalla - huomenna iltapäivästä Veera täyttää 3kk <3
Viimeisen viikon aikana tyttö on pitänyt mua öisin hereillä - siihen asti nukkui kiltisti 3h pätkissä, nyt 1-1,5 tunnin välein pitää päästä syömään..tai niin mä luulin. Viime yönä tyttö "kärähti" kun kahden aikaan aloitti kiehnäyksensä ja nappasin hänet viereeni valmiina imettämään (on siis alusta asti nukkunut pinnasängyssä imetyksiä lukuun ottamatta). Noh, Veera nukahti ennen kuin ehdin edes rintaa esille saada - ketku pieni otus!!  Eli oppi meidän pääsiäisloman aikana nukkumaan äidin vieressä ja nyt sitten kapinoi omaa sänkyään vastaan eikä suinkaan ole supernälkäinen. Minä aion voittaa tämän "sodan" ja saada tytön taas tyytyväiseksi omaan sänkynsä antimiin...

Tyttö kehittyy joka päivä, vaikka ei muutamaa vahinkopyörähdystä lukuunottamatta olekaan vielä kääntynyt massulleen tai massultaan eivätkä esineet löydä suuhun - nyrkki kyllä sitäkin ahkerammin. TOsin nyt näyttää vähän "unohtaneen" sen. Tuttipullo tai tutti ei kelpaa edelleenkään, ja täysimetyksellä mennään. Toivottavasti mentäis kesän ylitsekin - olis helpompaa. Tosin ajattelin tuossa touko-kesäkuussa aloittaa maistattelun ettei sitten tule yllätyksenä jos ei maito enää riitäkään.

Taidanpa kömpiä typyn viereen lukemaan ja siirtää hänet vasta sitten omaan sänkyynsä. Perheen isä on työreissulla, joten me tytöt ollaan muutama päivä ihan kaksistaan.
 
"Kiva" lukea että muillakin nyrkki on löytänyt suun. Olin hetken huolissani kun tyttö ei syö tuttia että nyt ne kädet on suussa ja kohta peukola. Mutta taitaahan se olla normaalia kun lapsi löytää kätensä että ne viedään suuhun kuten sitten seuraavaksi varmaan kaikki lelut. Iltasin olen kuitenkin laittanut tumput käteen ettei ime peukola, olenko turhaan asiasta huolissaan tässä vaiheessa kun tyttö 2.5kk?

Mutta muuten meilläkin viihdytään mobilen tai leikkimaton alla ja voisin väittää että hiljalleen tytskä tarttuu esineisiin, vaikka aika usein varmaan vielä vahingossa. Mutta kun lelun laitan lähelle rintaa/kasvoja, niin kyllä kädet löytävät lelun. Ja leikkimaton lelutkin heilutetaan ahkerasti omin voimin. 

Sylissa pitää katsoa eteen ja nähdä asioita, vauva-asento saa tytön heti itkemään, myös rintasyönnin jälkeen pitää asap päästä taas pystyasentoon. Ja istuen vetää itsensä ylös oikeeseen istuma-asentoon mutta toki en anna hänen vielä istua istua. 
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top