Varhainen keskenmeno

Onpa täällä monta kesäkuisista tänne tullutta :( . Minäkin liityn joukkoon. Lauantaina alkaneen niukemman vuodon jälkeen tänä aamuna käynnistyi km itsestään oikein vauhdilla. Olin viikolla 12 ja aiemmin varhaisultrassa 7. viikolla oli nähty sydämen syke.

Tämä on nyt kolmas km peräkkäin saman vuoden aikana. Keväällä todettiin tuulimunaksi rv11 ja meni sitten itsestään kesken. Kesällä oli varhaisempi keskenmeno, josta en ole edes varma, että oliko joku haamu, kun oireita ei ollut ollenkaan. Ja nyt taas. Meillä on 3-v lapsi, jota ennen oli myös yksi hyvin varhainen km. Sen verran raskasta tämä 3kk odottelu pahoinvointeineen ja väsynyksineen ja sitten vielä keskenmenon läpikäyminen, että en tiedä uskallanko tai kannattaako enää edes yrittää uudestaan. Johonkin tutkimuksiin varmaan pitää mennä. Jostain luin, että vain 1% odottavista saa 3 keskenmenoa peräkkäin.

Minulla on aika nt-ultraan ensi viikolle ja mietin, että menisinkö sinne ihan vain jälkitarkastukseen, koska kokemukseni pohjalta julkiselle ei oteta mihinkään jälkitarkastuksiin spontaanin keskenmenon jälkeen. Eikä mitään muutakaan tukea anneta puhumattakaan sairauslomasta.

Jotenkin haluaisin edes tietää, missä vaiheessa sikiö on kuollut, mutta ei kai se ole enää mahdollista. Eikä mitään syitä tietysti voi löytää.
 
Pahoittelut keskenmenoista kaikille!

Kräuterblutsaft itellä vähän samanlainen tilanne, 3km myös ja yksi kohdunulkoinen. Minullakin yksi km huomattu nt ultrassa ja silloin kehitys pysähtynyt rv5+6. Mullakin tässä raskaudessa oli ihan järkyttävät pahoinvoinnit. Viimeinen km toukokuussa ja siitä lähete tutkimuksiin eikä mitään vikaa niissä ollut. Sain lähetteen myös psykiatrille samalla käynnillä ja koin että sai ne pahimmat tuskat pois silloin, pyydä ihmeessä keskusteluapua! Sairaslomaa ei kyllä liikoja kirjoiteta, kaavinnasta seuraava päivä ja sitten takaisin töihin, siellä saat itkua niellä ja pidellä tekohymyä yllä. Nyt olis tatkoitus aloittaa taas kerran yrittämään.. samoja kysymyksiä tässä pohtinut että uskaltaako sitä vielä..
 
Kräuterblutsaft tutkittiin verensokerit, kilpirauhasarvot, hyytymistekijät, olisko ollu prolaktiini ja kromosomit molemmilta. Sitten ihan perus labroja.
 
Keskenmenosta vajaa viikko ja tänään tuli totaalinen romahdus. Viime viikon vielä sinnittelin jotenkin (varmaan ajattelin keväisen kokemuksen jälkeen, että en vaan jaksa potea) ja hoidin työtkin jotenkuten, mutta tänään en jaksanut muuta kuin itkeä koko päivän. Sain viikon sairaslomaa ja lähetteen työterveyspsykologille. Uskon ja toivon kyllä että jutteleminen auttaa, sen verran painolastia tässä on kertynyt neljän keskenmenon jälkeen. Ja pelkään, että jos tulisin vielä raskaaksi, saisin km:n pelkästä stressistä. Kotona lisäksi jotenkin kamala tilanne, kun mies ei ole ymmärtänyt tätä tilannetta, ei ole osannut tukea tai antanut lepoa lapsenhoidosta ennen kuin nyt kun tuli totaaliromahdus.

Julkisen terveysaseman kautta ilmeisesti niihin lisätutkimuksiin. Jos jaksan odottaa sen 3kk. Ainakin yksityiselle gynekologille menen varmaan piakkoin tutkimaan ne, mitä siellä voi tässä vaiheessa tutkia.
 
Ensimmäinen raskaus, ensimmäinen keskenmeno. Kkm epäily tiistaina 12.12. varhaisultrassa ja vahvistettu tänään 15.12. Nyt sit Naistenklinikalla odottelemassa päivystyksessä josko sais viikonlopuksi tyhjennysnappeja. Tuntuukin että oli vähän liian helppoa kun plussa iski kiinni yk2:sta... Itkut tuli itketty jo aiemmin niin nyt on yllättävän rauhallinen olo. Odotan et pääsen syömään sushia ja graavilohta ja juomaan punkkua. Pakko kaivaa jotain positiivista tästä.
 
Tsih sanoi:
Ensimmäinen raskaus, ensimmäinen keskenmeno. Kkm epäily tiistaina 12.12. varhaisultrassa ja vahvistettu tänään 15.12. Nyt sit Naistenklinikalla odottelemassa päivystyksessä josko sais viikonlopuksi tyhjennysnappeja. Tuntuukin että oli vähän liian helppoa kun plussa iski kiinni yk2:sta... Itkut tuli itketty jo aiemmin niin nyt on yllättävän rauhallinen olo. Odotan et pääsen syömään sushia ja graavilohta ja juomaan punkkua. Pakko kaivaa jotain positiivista tästä.
Click to expand...

Tsih, Mulle kävi tänään samoin. Epäilys kesk.keskenmenosta vahvistettiin tänään naistenklinikalla. Eka raskaus, eka keskenmeno. Elämä tuntuu nyt tosi epäreilulta, vaikka olenkin yllättävän rauhallinen myös. Mun on huomenna tarkoitus aloittaa lääkkeellinen tyhjennys.

Toivottavasti voit jo paremmin ja voit nauttia joulusta. <3
 
nannarii_ sanoi:
Tsih, Mulle kävi tänään samoin. Epäilys kesk.keskenmenosta vahvistettiin tänään naistenklinikalla. Eka raskaus, eka keskenmeno. Elämä tuntuu nyt tosi epäreilulta, vaikka olenkin yllättävän rauhallinen myös. Mun on huomenna tarkoitus aloittaa lääkkeellinen tyhjennys.

Toivottavasti voit jo paremmin ja voit nauttia joulusta. <3
Click to expand...

Nannarii, olen pahoillani että joudut tähän samaan tilanteeseen. Vaikka kovin sanotaan, että nämä on yleisiä, ei kenenkään pitäisi joutua tätä kokemaan. Aivan tarpeeton kokemus.

Jos tyhjennys mietityttää, kirjoitin pitkän kuvauksen omasta sunnuntaipäivästäni Lääkkeellinen tyhjennys - ketjuun. Siihen lisäisin nyt neljäntenä päivänä tuon jälkeen, että toivottavasti sait sairauslomaa näille päiville. Mä sain 3 päivää ja tuli tarpeeseen. Itse kivut ja vuoto eivät jatkuneet kovin kovina ma ja ti, mutta koska istukka taisi tulla pois kokonaan sunnuntaina, tarkoitti se dramaattista pudotusta estrogeeni- ja progesteronitasoissa. Eli, tuloksena oli PMS-oireet helvetistä. Jos normisti kärsit sellaisista menkkojen yhteydessä, nyt voi myös tulla. Sitäkin vasten on ihan kiva olla yksin kotona ja kiukkuilla vaan miehelle, eikä pomolle ja työkavereille.

Keskenmenon salaisessa ryhmässä olen myös, siellä on lisää vertaistukea ja keskusteluja. Jos haluat jutella toisen hiljattain saman kokeneen kanssa, voit laittaa mulle yksityisviestin. Koin itse kuluneen viikon rankaksi siksi, että kokemus on niin yksinäinen kun en tiedä ketään, joka olisi saman käynyt läpi.
 
Voimia meille keskenmenon kokeneille. Itsellä ensimmäinen raskaus ja ensimmäinen keskenmeno viikoilla 10+5. Raskasta on, mieli alakuloinen. Kun päällä on vielä kohtutulehdus, niin tuntuu että ei pääse eteenpäin, kun fyysiset oireet muistuttavat jatkuvasti tapahtuneesta.
 
Solros, oon pahoillani keskenmenosta! :(

Onko keskenmeno vastikään tapahtunut? Jos kaipaat vertaistukea niin saa laittaa yv. Lisäksi suosittelen tän foorumin salaista ryhmää kmn saaneille. On auttanut mua paljon. <3

Mulla eka raskaus päättyi kkm 8+5 (todettiin 10+1) viime jouluna. Lääkkeellinen tyhjennys ei auttanut niin jouduin aatonaattona kaavintaan. Nyt pari viikkoa sen jälkeen olo jo hieman parempi. Päivä kerrallaan.
 
Kiitos, nannarii_. Vuoden vaihtuessa tapahtui, oli siis "ikimuistoinen" uusi vuosi... Mietinkin tuota salaista ryhmää, sieltä saisi varmasti myös vertaistukea.

Tosi ikävää kuulla sinunkin keskenmenosta, on nämä vaan rankkoja kokemuksia! Vaikka keskenmenon vaarasta on tietoinen, niin ei sitä silti osaa olla suunnittelematta elämää eteenpäin. Pettymys ja suru on kyllä valtaisa kun sitten matto vedetäänkin jalkojen alta.
 
Solros, kannattaa ehdottomasti liittyä ryhmään jos koet että tarvitset paikkaa jossa puhua asiasta. Toki kaikilla tilanne on erilainen mutta mulle on tosiaan ollut apua kun lähipiirissä ei ole saman kokeneita.

Tiedän täsmälleen tuon tunteen, kun on suunnitellut kevättä ja kesää sen mukaan että vauva on tulossa. Hävettää, vaikka syytä siihen ei saisi olla. Onneksi kaikki tunteet on sallittuja ja tätä voi prosessoida omalla tahdilla. Voimia!
 
Kiitos vielä nannarii_! Kyllä huomaa, että olet käynyt läpi saman, niin tuttuja tunteita... Taidan laittaa pyynnön sinne "suljetulle osastolle", kun minullakaan ei ole lähipiirissä saman kokeneita. Mutta pikkuhiljaa asiaa prosessoiden eteenpäin!
 
Täälläkin keskenmeno ja on tullut oltua itku silmässä nyt viikon verran. Vertaistukea kaipaisin, kun ei kaveripiirissä ole saman kokeneita :(

Keskenmeno selvisi ultrassa 10+0 ja oli tapahtunut n. 7+5. Mitään oireita ei ollut eikä vuotoja myöskään, joten yllätyksenä tuli. Nyt on henkinen tasapaino palasina...

Pyysin pääsyä myös salaiselle puolelle, joten sitä odotellessa.
 
Hiljanen, oon pahoillani keskenmenosta. :( Mulle voi laittaa yksityisviestiä jos haluat. Salaiseen ryhmään lisätään ihmisiä aina tiistaisin ja perjantaisin eli varmaan huomenna pääsette Solrosin kanssa ryhmään.

Voimia <3
 
Taidan minäkin siirtyä tänne syyskuuststa. Taustaa sen verran, että perheessä on ennestään kaksi poikaa -12 ja -14 syntyneet. Kaksi vuotta kolmannen yritystä takana.

Marraskuussa ensimmäinen km isänpäivänä 6+ viikolla. Jotenkin tiesin heti kun vuoto alkoi, että kaikki ei ole kunnossa. Labratulokset vahvisti hcg olevan liian matala.

Jouluna tuli ekat menkat km jälkeen. Tästä kierrosta raskauduin, mutta plussasta ehdin reilu viikon nauttia kun marraskuinen painajainen toistui. Jouduin lähtemään kesken työpäivän pois kun alkanut vuoto sai minut itkemään. Taas sama tuomio labroissa. Tällä kertaa oli paljon kivuliaampaa ja olin todella itkuinen. Mies koitti jotenkin lohduttaa, mutta ei tässä kohtaa mikään lohduta. Kaveri on tukevasti raskaana tosin hänellä lapsettomuus taustaa. Jotenkin nyt ei jaksa kuunnella kun toinen valittaa raskauden oireista. En tiedä montako kertaa vielä jaksan yrittää. Veikkaan, että pää ei kestä enää kovin montaa kertaa.
 
Takaisin
Top