Valitusketju!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Gnome
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä olen muuttanut "miehen perässä" vuonna 2010 ja todellakin aikuisiällä on vaikea saada uusia ystäviä. Tällä paikkakunnalla mun on kavereita töissä (ja nähdäänkin lähinnä töissä) muutama tuttava entisistä töistä sekä jotain satunnaisia tuttavia harrastusten kautta ja heidän kanssaan ollaan tekemisissä vain siellä harrastuksissa. Miehen kavereiden vaimot ja tyttökaverit, niistähän luulis helposti saavan edes kavereita... no joo, vain yhdestä on tullut mun ystävä ja hänkin asuu tunnin matkan päässä. Toisen vaimo just äskettäin poisti meidät facebook-kavereistaan, muuta en keksi kuin et ois suuttunut, ettei olla pyydetty kummiksi tai muuten pidetty riittävästi yhteyttä. Vaikea se on pitää yllä ystävyyssuhdetta, jos lähinnä me ollaan se osapuoli, joka käy kylässä ja soittelee.

Kunhan ollaan saatu 3kk neuvolassa rokotteet, niin sit uskaltaudun MLL kahvilaan ja toivotaan et sieltä löytys joku kaveri, edes et vois siellä kahvilassa keskustella jonkun kanssa...
 
Nyyh, nyt taisi tältä mammalta loppua imetys. Aamulla yritin tyttöä syöttää, muttei tullut mitään ja tyttökin jo hermostui :sad001 jotenkin koen nyt epäonnistuneeni :sad015 vaikka eihän se musta huonoa äitiä tee, mutta silti ärsyttää...
 
Millier ootko Facebookin imetystukiryhmässä? Sieltä vois saada neuvoja :) Pipridae mulla on just samanlainen tilanne ystävien suhteen kuin sulla, hyvät ystävät asuu kaikki kaukana ja oon aika yksinäinen. On mulla pari kaveria täällä, mut nään ihmisiä aika harvoin. Jotain kertoo se, että kun kaveri, jonka piti tulla tänään käymään ei päässytkään, niin multa pääsi itku. Yritän kyllä myös aktivoitua kun tyttö vähän kasvaa. Miehen kanssa tulee yhdessä lähdettyä, itse oon huono lähtemään tytön kanssa kahdestaan esim. kaupungille.
 
Mä muuten yllätyin kuinka paljon töitä piti tehdä imetyksen eteen.. Mulla kaikki meni synnytystä myöden penkin alle, päätin, että imetystä en lopeta kesken ja vissiin viikon tein töitä että homma alkaa sujumaan, siis viikon olin pelkkä tissiteline. Onneks jaksoin, koska nyt se imetys sujuu tosi hyvin, just sillee kun ajattelin sen sujuvan etukäteen. Kyllä on asiaa itketty ja ihmetelty, mutta enää ei tarvi :) Imetystuen sivuilta hain neuvoja ja ne oli toimivia.
 
Taas näitä päiviä, että kaikki ottaa pannuun!! Liikuntamotivaatiokin on tiessään..
Alkanut sekin ärsyttää, kun kaikki viikonloput menee vain istuessa kotona. Ennen viikonloppua tuli innolla odotettua, kun voi porukassa touhuta kaikkea mukavaa.. Ei enää.. Menee vain syöttäen vauvaa, siivoten ja istuskellen...
 
Äää, vauvalla tuli yhteen vaippaan kakan mukana verta! Me oli just sellasta ihan kirkasta, just hetkisitten vuotanutta limakalvoverta ja soitin sitten synnyttäneiden osastolle (kun ne silloin sanoi että ne on päivystävä neuvola, mut sit ku soitin ni ei sit vissii olis pitänytkään) ni olivat sillee, et soita päivystykseen ku he ei osaa sanoa. Soitin sitten akuuttiin ja sieltä sanottiin, että välillä voi tulla ihan vaarattomasti pikkasen verta, pitää seurata ja jos jatkuu ni soittaa huomena neuvolaan.. Toki jos pahenee ni sitten päivystykseen yöllä. No ei onneks tullut kun se yks vaipallinen, eikä siinäkään ollut paljoa, nyt on tullut 3 kakkavaippaa ilman verta.. Mut kyl soitan huomena neuvolaan, vauva on muutenkin ollut kipeä, nuha on helpottanut, mutta silti yskähtelee kuivaa yskää ja lämpöä on 36,92.. Olisin jo ryysänny sairaalaan jos vauva olis nuutunut tms, mutta itkuisuuden lisäksi oikein virkeä vauva. Äskenkin jutteli ja naureskeli pitkät tovit jumpan lomassa.. Eli ei se nyt sit kauhean kipeä ole..

Mut ihan kauheeta nähä sellasia veriviiruja toisen kakassa :/
 
Ja se kissaongelmakin sitten paheni sen feromonihaihduttimen jälkeen, kissa ei käynyt yli vuorokauteen hiekkalaatikolla, olin jo ihan itkupillitysnyyhky täällä yöllä kun tajusin, ettei oo käynyt ees pissalla ja sitten soitin aamulla eläinlääkäriin (taas) ja ne sano että tyttökissa voi ihan hyvin olla pissaamatta vuorokauteen. Ja sieltä se pissa sitten tuli seuraavana päivänä, ja sitäseuraavana kakka. Kyllä on eritehommiksi mennyt mun elämä. Ja ite kun näiden pukamien kanssa elän ni sekin vielä. Onneks ens perjantaina on työkavereiden järkkäämät pikkujoulut ni saa muutakin puhuttavaa kun kusi, paska ja veri. Tai mistä sitä tietää kuin räkäkänniin se porukka itsensä vetää, ties vaikka pojat huolehtii että noi kolme teemaa on silloinkin läsnä ;)
 
Siis voi elämä oikeesti! :mad: Tän Mun feidarikaverin Mies Omistaa autokorjaamon Ja Olen sinne yleensä vienyt autoni fiksattavaksi. Nyt siihen pitäisi tehdä huoltoa ja tilata pari uutta talvirengasta. Rengas-asioista soittelin sille melkein pari viikkoa sitten, lupasi soittaa takaisin. Eipä kuulunut soittoa. o_O huoltoasioista kun soitin niin mies oli palaverissa juuri silloin ja sanoin että ihan hyvin voidaan jutella palaverin jälkeenkin. Lupasi taas soittaa eikä mitään kuulunut. Sitten soitin seur. Päivänä suoraan Korjaamon "viralliseen" puhelimeen kun alkoi palaa hermot tähän mieheen. Työntekijä sanoi että pyytää tätä miestä soittamaan mulle ja varaamaan ajan. Eipä mitään taaskaan kuulunut. Unohtavatkohan noin muutkin maksavat asiakkaat vai onko mulla joku erityiskohtelu tässäkin asiassa? ?!! :mad::mad: tekisi kyllä niin mieli haistattaa pitkät molemmille ettei mitään tolkkua. Onneksi mennään pikkuisen kanssa tänään vauvatreffeille, jos sieltä vaikka löytyisi vähän parempia uusia ystäviä:wink
 
Sirriäinen meil oli synnärillä puhetta verestä vaipassa, samassa yhteydessä kun oli puhuttii vauvan turvonneista rinnoista. Voi kuulemma äidin runsaan hormonin takia ns"menkat" vauvalle. Kyllä semmoista ihan varmasti säikähtää ja luulee kaikki mahdolliset taudit läpi. Minulle on tullut äitinä et on koko ajan jostain ja kaikesta huolissaan.
 
Sirriäinen, hui kauhistus. Oli varmaan tuo veri juttu ihan muuta. Luin tuolta vauva-arkea osiosta. Toivottavasti vauva jo parempi.
 
Mä stressaan ihan liikaa tätä imettämistä.. Eilen yritin saunan jälkeen imettää tyttöä. Tuloksena oli vain itkevä vauva. Jonka jälkeen tuli itku äidilläkin :sad010 Kaikki on antaneet vinkkejä ja neuvoja miten sais tuota maitoa herumaan. Ja minä yritän ja yritän..tuloksetta.. Kukaan ei oo sanonu, että se on ihan ok josset enää imetä.. Hölmöä, mutta jotenkin sitten ajattelen, ettei se ole normaalia jos lopetan näin aikaisin.. Tiedän kyllä senkin, ettei tämä stressaaminen auta mitään, mutta tuntuu, että kaikki on jollain konstilla saaneet maidon nousemaan, joten siksi kai minäkin sitten yritän.. :sad001 Kuulostaako tää nyt ihan tyhmältä?
 
Millier yli kaksi kuukautta imetystä on ihan riittävästi! Vauva on saanut rintamaitoa jo näinkin pitkään, pari ekaa viikkoa taitaa olla se aika, kun vauva saa maidosta ne tärkeimmät suoja-aineet? Täällä palstalla oli joku toinen, jolla maito taisi herua pari viikkoa? Kun maito loppuu, niin se loppuu. Jos sinusta tuntuu, että kaikkesi olet yrittänyt, niin ehkä olisi armeliaampaa itselle ja vauvalla vaan lopettaa.

Äitiys on haastavaa ja ainakin minusta tuntuu, että vaikka parhaasi teet, niin aina joku arvostelee. Viimeksi mulle huomautettiin, että eikö olis järkevämpää käyttää ihan vaan kertakäyttövaippoja, eikä kestoja. :rolleyes: Sekakäyttäjiä (haha) ollaan nytkin ja eiköhän se ole ihan mun valinta, kuinka paljon jaksan "ylimääräistä" pyykkiä pestä.
 
Joo Millier, jos imetys ei onnistu niin älä tee siitä sen isompaa stressiä. Imetätä sen mitä maitoa tulee ja that's it. Kun on parhaansa yrittänyt, niin sen jälkeen annat muiden neuvojen ja arvostelujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos! Vaikeethan se välillä on, mutta muista ettei KUKAAN muu tiedä teidän tilannetta yhtä hyvin kun sinä, eikä sulla oo mitään velvollisuutta sitä muille edes selitellä. Tsemppiä sinne, kyllä se siitä. Muutaman vuoden päästä ketään tuskin kiinnostaa enää pätkääkään kauanko sä imetit <3

Mua kanssa ALotta kaikkein eniten naurataa sellaseen muka mun jaksamiseen keskittyvät neuvot, joista silti selvästi kuultaa sellanen vähän arvosteleva pohjavire 'Mutta eikö sullekin ois helpompaa käyttää vaan kertsejä. Nehän on niin helppoja. Mä en kyllä ainakaan jaksais tota pyykkäämistä'. No ei ois helpompaa mun mielestä. Ja mun kestojen käyttämiseen nyt ei varmaan mitenkään liity se, jaksasitko sinä..

Mä en ymmärrä, kun en mäkään kulje ympäriinsä selittämässä ihmisille miksi niiden pitäis käyttää kestovaippoja, niin miks ihmiset kokee jatkuvasti asiakseen kertoa mulle kertseistä. Ihan kun ne epäilis, etten oo huomannut että kaupoissa on myynnissä sellasia :D
 
Muokattu viimeksi:
Millier vielä tuli mieleeni, että tarkoititko, että täältä palstalta tulee se fiilis, ettei saa lopettaa imetystä? Varmasti kaikki haluaa vain auttaa kertomalla mikä itsellä on jatkamiseen auttanut. Eikä tarkoituksena ole painostaa jatkamaan, jos itse päättää lopettaa.

MInä taas en osaa imettää kyläillessä... tänäänkin oltiin kavereilla, niin onneksi on aina pullot ja korvike mukana. Ei onnistu. Mut jos ne kaverit ois ollu meillä ja täällä olisin imettänyt samalla lailla sohvalla istuen, niin ei mitään ongelmaa. Vieraskoreus tai mikä lie. Seuraavan kerran raahaan oman imetystyynyn mukaan kylään, jos sit toimii :D
Pipridae no aivan! Ehkä sitä itse kuulee sen arvostelun siinä neuvossa, vaikka ei välttämättä olisi tarkoitettu. Näin ainakin ajattelisin saamastani kestovaippakommentista. Tosin välillä kyllä arvostellaan ja varsinkin imettäminen on hyvin tunteita herättävä aihe ja useilla lapsia saaneilla naisilla on varsin vahvat mielipiteet puoleen ja toiseen. Oman äitiyden haaste onkin pitää pää kylmänä ja tehdä niinkuin omassa perheessä ja tilanteessa kokee parhaaksi.
 
En toki sitä tarkoittanut. Vaan lähinnä tutut ja jopa neuvollassakin antoivat neuvoja imetykseen. Olen kiitollinen niistä neuvoista mitä täältäkin olen saanut, niistä ei vain ole ollut minulle apua. Kaikki se yrittäminen alkoi tuntua turhalta ja epätoivoiselta. Koko ajan tuntui, että onko minussa nyt joku vika, olenko epäonnistunut.. En varsinaisesti ole päättänyt lopettaa imettämistä, tai en ole sitä itselleni vielä myöntänyt, mutten ole pumpannut enkä imettänyt nyt pariin päivään. Hirveän haikealta tuntuu, muttei voi mitään.. Edelleen tekisi kovasti mieli pumpata taikka kokeilla imettää, mutten saa siitä muuta kuin pahan mielen itselleni..
 
Samperi kun en nyt tajua tätä.. Vanhempainpäivärahasta siis kyse.. Eli kun ei nyt tuo työnantaja maksa enää mulle ja kelalta pitäisi nyt tulla rahat. Kelan sivuilla lukee että vanhempainpäiväraha ja maksettu tänään eli 4.11, mutta tänään ei ole tullut kelalta mitään. Sen sijaan eilen tuli tuo kyseinen summa, mutta maksajana oli mun sairauskassa..ja sekin oli pantu maksuun jo 31.10.. Mä oon ihan pihalla :eek: Eli eikö mulle tuu vielä kelalta tänään vai miten tää homma menee? o_O Ihan kiva kun koko ajan luullut, että tänäänkin tulee rahaa niin eilen maksoin kaikki laskut pois.. :oops:
 
Se kai olisi fiksuinta tietenkin :grin Ja niin varmaan teenkin, vihaan vain yli kaiken soitella noihin virastoihin ja ajattelin josko täällä joku osaisi vastata :rolleyes:
 
Mulle oli vanhempainpäivärahaa maksettu 25.10.. eli siis loppu kuusta..
Mut jos siinä luki et maksettu tänää sulle ni voisko olla pankista kii et tuleeki ehkä vast huomenna jos kela laittanu tänää maksuun?
 
Takaisin
Top