Uus foorumi odotusjutuille :)

Hei!

Harmi tosiaan että Lme, sinulla tuota vuotoa. Se saa aikaan pahaa mieltä, vaikka kaikki olisi kunnossakin. Mutta tsemppiä kovasti vaan ja toiv neuvolakäynti helpottaa.

Mulla on vielä sellasta jokaisen ruokailukerran jälkeistä öklötystä vaikka koko raskausaikana en ole kuin kertaalleen oksentanut. Mut vähemmällä luulen päässeeni kuin monimoni muu.

Väsy on kans kova. Unta riittäis ja riittäis ja siinämielessä helppoa, jottei oo muita lapsia vielä niin voin ns. keskittyä itseeni. Ainakin hemoglobiini oli ok vielä. Hormoonit siis väsyttää. Olen yrittänyt liikkua sen minkä ehdin ja jaksan.

Ok, kuulumisiin.
 
Nyt näyttäis siltä, että kesken olis menny :(. Neuvolan ultrassa eivät löytäneet sykettä. Huomenna keskussairaalaan tarkistamaan asia. Oli siellä kohdussa jotain, täytyy toivoa, että selviäis lääkkeillä tyhjennyksen kanssa, ei tarttis mennä kaavintaan.. 
 
Lme, ei oo totta! :( Täältä on jo niin moni tippunut, ei enää saa tippua enempää... Toivottavasti jotenkin ihmeellisesti huomenna saisittekin sykkeen näkyviin, vaikka aika pienet mahdollisuudet siihen on... Paljon voimia *hali*
 
Tanjanen, mietit onko muita oireettomia. Täällä ollaan! rv nyt tasan 13. Kaksi viikkoa sitten oli ultra (joka täällä piti varata itse). Mutta mullakaan ei siis normi väsymystä enempää.. Ei pahoinvointia eikä muitakaan kuvotuksia. Alussa tosi lievästi. Ehkä pientä möyrintää olen massusta tuntenut 1,5 vkon ajan, ehkä se on se kaveri joka ultrassa kovasti liikkui. Ei tosin pitäis viel ilmeisesti tässä vaiheessa tuntua, ku eka laspsi/raskaus tulossa, mutta ihanalta se tuntuu kuitenkin :) Joka päivä liikuskelee jotain alavatsassa. Ellen nyt oo tosi pahasti sekoittanut ilmavaivoihin ;) Onko muilla kokemuksia?

Mut niin rinnat on normaalia aremmat, mutta ei enää alun lievää pistelyä/nännien kovettumista jatkuvasti. Masu ei vielä kasvanut, pieni kumpu alavatsassa havaittavissa. Hyvin pysyy asia työpaikalla piilossa..

Greippi on mun intohimo, pitäis varmaan vaihtaa nimimerkkiä :D
 
Ei o totta Lme!!

Sull jo melkein 11 viikkoa täynnä ja nyt ehkä keskenmeno, ihan järkkyä!!!
Toivotaan  ihan hirmusesti onnee sinne sairaalareissulle, jos kaikki oiskin hyvin, mut ne vaan ei saanu sitä sykettä vielä kuulumaan surkeilla laitteilla. Täällä pidetään varpaat ja peukut pystyssä, ihan oikeesti. Oikee kylmät väreet meni.. Toivotaan ettei tilanne ookkaan nii paha miltä vaikutti, jollet kauheesti oo ees vuotanu. Halit sulle ja jaksamista. Ilmottele mitä ultrassa sanovat.

Mulla on nyt kuukauden kestänyt tiputteluvuoto vihdoinkin loppunu. 8pv sitten viimeks näkyny sävyä paperissa, joten ehkä jo uskaltautuisin uskomaan et vuoto on ohi. Toivon mukaan ei palaakkaan. Tänään olin aamulla 12 tunnin paaston jälkeen sokeri-rasituksessa. Tekivät sen jo tässä vaiheessa, koska viime raskaudessa tuli se raskausdiabetes. Sillon keskimmäinen arvo (1h -verensokeri litkun juomisesta) nousi yli sallitun rajan. Muut arvot pysy sallituissa rajoissa. Kyllä teki tiukkaa aamulla. Oksensin heti herättyäni oikeen kunnolla. Hapankorppuja kun ei saanu nauttia vaan tyhjällä mahalla oli mentävä kokeeseen. Siellä sit sen imelän litkun jälkeen kyökein hetken, kunnes alko helpottaa. Sain onneks pidettyä nesteet sisälläni, niin saatiin kokeet onnistumaan. Huomenna saapi sit tietää tuloksia.. Kotiin tullessani oli jo niin heikko olo, et meinasin pyörtyä. Mittasin verenpaineen joka oli vaan 105/62. Se kertoneekin et vähän liian alhaiset paineet ja siks niin pyörryttävä olo. No pari tonnifisuleipää ja kahvia ja hetken päästä alko jo olo helpottaan.

Sellanen jatkuva kuvotus on vähän helpottanu, mut silti oksentelen vielä joka aamu. Joskus illallakin, jos syömisestä on menny yli 3 tuntii..

Mango86: täällä on kans rinnat arat. Alkuus ei niinkään ollu, mut nyt muutaman viikon kyllä. Ja kokoakin on tullu yhden kuppikoon verran lisää.
 Ihan hauskaa :D Heinäkuussa lopetin imettämisen ja rinnat pieneni heti, mut nyt ollaan taas täyteläisemmissä mitoissa :)


Inna: Meillä neuvolasta terkkari varaa sen np-ultra ajan. Ei tarvi ite soitella minnekään. Tällä viikolla lupailivat et postia ois tulossa. Kait se aika ens viikoksi sit tulee. Ihana nähä paljonko pikkanen on kasvanu viime näkemästä.

Mulla on kans vaikeuksia saada tarpeeksi nestettä alas. En tie kui se voikin olla niin vaikeeta se juominen. Illalla janottaa, vaik ei tietty sillon kantsis kauheesti litkii, kun muutenkin saa herätä kolme kertaa yössä vessaan, mut päiväl ei vaan oo jano. Siks se varmaan unohtuukin.. siitä puheen ollen tarviikin saman tien nousta tästä ja käydä kaataas lasillinen helttaan :D
Viikon jatkoja kaikille!

 
Lme Täällä myös peukut ja varpaat pystyssä että olisikin kaikki hyvin !! Ihan kamalaa :/ Paljon paljon tsemppiä !!

vauveli Toivotaan tosiaan että tuo vuoto olis nyt kokonaan ohi ! Inhottavan kuuloinen sun sokerirasitusreissu, onneksi se on nyt ohi. :)

Mango86 Mulla rintojen arkuus myös senkun jatkuu, se onkin yksi niistä harvoista oireista mitä koko ipanasta on ollut. :D Saisin pian lähteä rintsikka-kaupoille, sen verran on tullut jo kokoa lisää. (Jeee!) :D 

Mä tein tuon juomisen kanssa semmosen ratkaisun että laitan jääkaappiin kannuun aina aamulla vettä ja vähintään se pitää juoda päivän aikana, muutenkin kun jääkaapilla tulee ravattua niin jos vaikka muistaisi juodakin sitten sen kannun aina tyhjäksi. Saa nähdä toimiiko mun hyvä idea ollenkaan. :D

Olin erään miespuolisen kaverin kanssa eilen kahvilla ja hän sitten tutkaili mua aikansa ja totes että "kyllä sun tissit on kasvanu", sitten meni paniikkiin ja selitti ettei tarkoittanut mitenkään "sillä mielellä" että kunhan vaan havainnoi. :D Hetken päästä sanoi hyvin varovasti että "en tosiaankaan tarkoita millään pahalla mutta sun mahakin vähä pömpöttää" :DD Ajatteli varmaan että saan raivarin mutta kylläpä tuo maha jo vähäsen on tullut esiin, tai turvotusta taitaa vaan olla mutta kumminkin. :)
 
En taija enää kuulua tähän ryhmään, vaikka yrittivät valaa uskoa vielä keskussairaalassa.. Käytiin siis ultrassa, eikä sielläkään näkyny sykettä. Koko vastaa 8+1, nyt pitäs olla neuvolan mukaan 10+6. Uskon vahvasti, että on tuolloin mennyt kesken :(. Ensi viikolla mennään tarkistamaan, onko kasvanut ollenkaan ja pitäisi sykekin näkyä. Sitten lääketieteellinen keskeytys, jos ei ole elonmerkkejä.

Ei tässä toivoa ole, mulla on kaikki oireet kadonnu, mahaa ja selkää kipuilee niinko menkkojen aikaan ja vuotoa tulee koko ajan runsaampana. Toivottavasti tulis pois ilman lääkkeitä. Fiilis on aivan hirveä, mutta onneksi ei ole eka raskaus.. tietää, että pystyy saamaan terveen lapsen. 

Kiitos kaikille tsemppaajille!
 
Hei,

Voimia sinulle Lme. Mieli on varmasti sekaisin, pahamieli, eikä tässä kohtaa toiselle oikein mitään järkevää voi sanoa lohdutukseksi. Mutta onneksi itse jo löysit tuon positiivisen sekan, joka ehkä hieman lohduttaa. Tieto siitä, että terveen lapsen saaminen on mahdollsta sinulle.

 
Jätän nyt tämän foorumin, tältä erää. Ulos näyttää tulevan pikkunen, verenvuoto jatkuu ja jatkuu, tosi voimakkaana. Toivottavasti tulis kaikki, ei tarttis tyhjentää lääkkeiden avulla..
 
Hirmuset pahottelut sulle Lme. Kamalaa et siin kävi noin. Mä niin elättelin toiveita, et kaikki ois hyvin.. Jaksamista ja halaukset täältä. Oot ajatuksissa. 
 
Sokerirasitus-tulokset sain tänään ja ne oli ihan ok :D
Eli ei tarvi alkaa seuraamaan ja pisteleen sormenpäitä harvasen aamu.. Iihanaa.
 Flunssa on jämähtäny oikeen kunnolla päälle. Lekurissa tuli siis kans hypättyä tänään. Antibioottikuuri ja inhalaatiokiekko ja vielä huuliherpekseen oma viruslääkkeensä.. Melkein viiskymppii pläjähti apteekin tiskille. Kallista tää sairastaminen. :(

Mies pakotti mut lääkäriin ku kauhisteli mun yskää. Pelkäs viime yönä et vauva tulee jo ulos tollasella yskimisellä, ettei voi tehä hyvää maha-asukille. Ihanaa ku se huolehtii :D <3 No, mä kilttinä tyttönä tilasin heti aamulla ajan ja onneks sainkin heti aamupäivälle. Nyt sit läääkkeitä napaan ja kattotaan josko alkais olo helpottaan.

Sain muuten tänään postista np-ultraan ajan. Kahden viikon päähän menee, mut sillon sit :D
 
Täällä sen huomaa, kuinka tosiaan raskaudet on arpapeliä, miten ne etenee ja mitä tulee vastaan. Lmellä jaksamista tiedon kanssa. Hetki toipumista ja sitten takaisin ratsun selkään.

Vähän tässä raskaudessa on tullut kelattua asioita pessimistin näkökulmasta, ainakin tässä alussa. Nyt pitäisi osata botskin suuntaa kääntää niin, että iloitsisi enemmän, murehtisi vähemmän. Koska niin kuin joku osasi viisaasti sanoa tuolla muun keskustelun yhteydessä, murehtia ehtii sitten jos jotain kurjaa tapahtuu, mutta iloita pitää kaikki muu aika. Lähtökohtaisesti pitäisi siis nauttia. Ei niin helppoa kuin voisi kuvitella olevan.

Mulla itsellä oli tässä kaveripiirin ensimmäisenä odottajana pieni toive eräästä kanssaodottajasta, mutta hänellä on vähän takaiskuja yrityksissä ja nyt selvisi, ettei tässä kuussa ole tulossa ovulaatiota (ainakaan oletettuna aikana). Että harmittaa. Varsinkin kun yhtä aikaa paljastettiin toisillemme, että lapset olisivat nyt tervetulleita. Itse raskauduin neljännellä kierrolla, siinäkin alkoi vähän jo mietityttään että mistä viivytys, voisin ihan hyvin itse olla vielä yrittäjien puolella (olen pitkän kierron omaava, joten todellisuudessa oli vaikea tietää milloin ovuloin millon en jne.).

Tuntuuko teistäkin, että on helpompi olla onnellinen toisten raskaudesta, ja omasta on vähän hissukseen, että kattoo nyt mitä tästä tulee... Argh. Nyt tarttis asennemuutoksen. Pikkuvesseli ansaitsee iloitsevan äidin jo tässä vaiheessa, eikö niin?!
 
Nurva, mä oon huomannu ihan saman! Muiden raskauksista iloitsee ja olettaa niiden onnistuvan, mutta tämän oman kanssa on kokoajan varpaillaan... Mä en vieläkään usko että oon raskaana, sit kun 11. päivä omin silmin nään sinne kohtuun, niin sitten vasta uskon. Siis jos siellä ketään edes on. Pitäis yrittää ajatella positiivisesti, mut en mä mahda itselleni mitään. En oikeestaan oo ees ajatellu asiaa nyt, pyrin vain odottamaan sitä ultraa.

Mulla taitaa olla pikkasen paha olo helpottanu tai sit oon syöny vaan niin hyvin. Väsymyskin on hieman vähäisempää, toki vieläkin haukottelu alkaa jo päivällä, mutta illalla pystyy valvomaan jo jopa kymmeneen asti! Mahassa välillä tuntuu jotain, mutta suurempia kipuja ei oo alkuraskauden jälkeen ollut. Rinnat on edelleen arat ja nyt on tainnu vähän nännitkin jo tummua. Ja enää ei tee hedelmiä niin kamalasti mieli kuin alussa, mutta nyt voisin juoda piimää vaikka kokoajan ja pehmishimokin iskee aika usein ;D
 
Hellou kaikille tasapuolisesti ja suuret pahoitteluni sekä halauksest Lmelle. Mulla itellä on ollut useita keskenmenoja ja aina se kirpasee, tulee se millä viikolla tahansna. Aika on ainoa asia, mikä auttaa. Mulla tuli vuojenvaihteessa kaksosten km ja jouduin tosiaan sairaalaan, ko vuoto oli aivan tajutonta - hemppaki laski nii pahasti, että rautakuurille jouduin.

Vauveli: Mie joudun taas kerran sokrurasitukseen, ko kakkoselta ja neloselta oli just toi keskimmäinen arvo koholla. Eli kaks kertaa neljästä on mulla toi rd ollut ja mie oon kans "selvinny" ruokavaliolla ja tossa viime syksynä, ko karppasin, nii tiiän nyt tarkemmin mitä ruokia pitää välttää - ko vaan pystyis ;)

Onneksi mulla ei oo mitään ongelmia ton juomisen kanssa. Mulla menee nestettä todella runsaasti, ko oon aikoinaan joutunut opetteleen ton nesteen nauttimisen. Ja senkin takia oon juonut taas paljon, ko sillä saan pidettyä 24/7 jyllävää pahoinvointia veks. Pääasiassa oon juonu tuoremehua tai sitten jotain hapollista. 

Nii ja omasta olostani jotain - tääkin raskaus alkanut tuplana ja varhaisultrassa yksityisessä neuvolassa nähtiin toisen lopettaneen elonsa viikkoa aiemmin. Viime viikolla kävin kuulemassa syänäänet ja ens viikolla ois np-ultra. Näin jo untakin tässä, että vauvan pää oli liian iso, mutta ei vaikuta vauvan eloon mitenkään. Pelko persiissä siis on aina. Pahoinvointi on hieman helpottanut, vaikka etomista onkin jatkuvasti. Unet maistuu ja rinnanpäät arat ja pinna "hieman" tiukilla :D Muuten ei ees tuu aateltua olevansa raskaana, pitää nää hulivilit siitä huolen, siis koira ja muut lapset.

Josko iskis hieman oikoseen ittensä. Vointeja jokaiselle :)
 
Voi Lme ! :( Oon niin pahoillani sun puolesta, hirmuisesti voimia sinne ! Tsemppiä uuteen yritykseen kun sen aika koittaa ! :)

Kiva että vauvelilla oli sokerirasituksessa kaikki hyvin ! Tuo sormenpäihin pistely sattuu muka niiiin vietävästi :D Ihana miehes kun huolehtii tuollalailla :) Paranemisia sinne, eiköhän lääkkeet pian ala puremaa !

Oon kans huomannut ettei tästä omasta raskaudesta uskalla vielä iloita, pelkään niiin kovin pettymyksiä vaikka voihan niitä tulla myöhemmässäkin vaiheessa. Muiden raskauksista on muka niin varma että onnistuvat. Mutta eiköhän tämä tästä meillä kaikilla pian iloksi muutu kun päästään vähän pidemmälle :)

Mitäs vaivoja sitä tänne oikein valittelisi.. Väsy, rinnat aristaa, ummetusta, selkä kipeä.. Mutta vähillä oireilla selvitty joten en oikeastaan valita. :)

 
Joo, ainiin oon unohtanu ihan täysin valittaa noista selkäkivuista, kiitos inna kun muistutit! :D Mulla nyt ollu tuolla alaselässä jotain ihan viturallaan, kun välillä kävellessä/tietyssä asennossa vihlasee niin kovasti, että meinaa jalatkin lähtee alta... Nice.
 
Ei enää yhtäkään keskenmenoa ! :(
Taidetaan kyllä olla melkosen turvallisilla vesillä jo kaikki, tai niin haluan ajatella.. Kauheen masentavaa kun itteni lisäks tuntuu että täällä on kaikki muutkin niin skeptisiä :( !
Täällä käynnistyy huomenna 12. viikko ja se tuntuu kyllä virstanpylväältä. Ens viikko on varmaan aika jännäilyä, kun sitten 12+0 on meillä nt- ultra. Oootteko käyny sikiöseulonnassa? Täällä se on vähän hankalan matkan päässä, kun esim. helsingissä saa näytteenottopaikan valita ite mutta täällä pitää mennä isoon sairaalaan.

Mukava kuulla että on muitakin vähäoireisia. Oon kyllä enenemässä määrin saanu kuulla olevani kiukkunen :/ töksähtelenhän mä vähän enemmän kun yleensä, mutta jos nyt koittais hillitä. Mutta kun väsyttää niin ei jaksa olla aina aurinkoinen. Meillä alkaa kohtapuoliin muuttojärkkäilyt, vuoden loppuun mennessä ois tarkoitus vaihtaa paikkakuntaa! Pitänee neuvola-asiatkin järkätä niille mallilleen. Ei tiedä miten päin olisi kun kaikenlaista muutosta leijuu ilmassa...
 
tai tarkoitan siis sitä verikoe osiota. Otetaanko se siis minusta?  Miten sillä voi selviä lapsen kromosomipoikkeavuudet :o Tuo ultra ja verikoe kai kyllä aika oleellisesti liittyy toisiinsa jos haluaa riskilukuja tietää..
 
Juu, kyllä se verikoe ihan äidistä otetaan. Kannattaa lukea tarkemmin tuosta seulonnasta esim. HUS:in sivuilta. Tässä on linkki, kohdasta "Yleistä" löydät tiivistyksen siitä, miksi verikokeesta voidaan laskea Downin syndrooman eli Trisomia21 -riski.

http://huslab.fi/cgi-bin/ohjekirja/tt_show.exe?assay=4548&terms=trisomia,21

Edit. Oho, jostain syystä linkki ei värjäytynyt kokonaan. Se on kuitenkin muuten oikein, joten jos sen kopioi kokonaan, niin pitäis päästä oikealle sivulle.
 
Selkäkivut on kyllä ihan syvältä ! Olin eilen kaverilla ja katseltiin leffaa niin oli pakko mennä lattialle makaamaan, tyyny selän alla. Se oli ainoa asento missä ei tullut kipeää :D Kaveri vähän huvittuneena mua katteli. :D Alaselässä tuntu eilen kun puukko olis sinne lyöty pystyyn, sitte tuolta lapaluiden välistä tuntu ku joku polttais liekinheittimellä. :/ Tänään onneks ei ihan niin kipee oo.

Joo mäkin kyllä haluaisin uskoa että oltais jo sen verran turvallisilla viikoilla että uskaltais pian ruveta iloitsemaan pikkusesta oikein kunnolla. :) Mä odotan kun kuuta nousevaa kun viikkoja on 12, sitten np-ultran jälkeen varmaan vasta uskallan olla helpottunut :)

Mä kävin siellä verikoeosuudessa jo. Viisi vai kuusi putkiloa vei verta.

Mulla on väsy ! Eilen illalla simahdin kymmeneltä ja heräsin aamulla kuudelta. Eli oon nukkunut ruhtinaalliset yöunet, tai mulle tuo on jo aika paljon arkiyölle. :D Tänään jos muistaisi töiden jälkeen käydä hakemassa niitä vitamiineja. Neuvolatäti soitti mulle neuvolan jälkeisenä päivänä ja sanoi että oli unohtanut sanoa noista vitamiineista, ihana kun soitti perään. :D

 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top