Uus foorumi odotusjutuille :)

Kauhea linkittäjä iskee taas... :D

Mun on vaan pakko kommentoida tuohon inkivääriasiaan. Se suositus on nimittäin ymmärretty aika monasti väärin. Laitan tähän linkin Eviran sivuille, jossa hyvin yksiselitteisesti todetaan, että inkiväärivalmisteiden (johon luetaan mm. pillerit, puristeet ja juomajauheet) ei suositella raskaana oleville. Samoin inkivääriteen runsasta ja pitkäaikaista käyttöä neuvotaan välttämään. Nämä kaikki ovat ei-suositeltujen listalla, koska noissa valmisteissa inkivääri on tiiviissä muodossa ja valmisteita on mahdollista nauttia suuria määriä. Teetäkin on mahdollista litkiä litratolkulla, joten sen vuoksi siitäkin on maininta.

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/pakkausmerkinnat_/varoitusmerkinnat_ja_kayttoohjeet/varoitusmerkinta_inkivaaria_sisaltaviin_ravintolisiin_seka_inkivaariteehen_ja_sita_vastaaviin/

Maustekäytöstähän ei mainita mitään ja sille on varmasti syynsä. Jos inkivääri mausteena aiheuttaisi jotain merkittäviä ongelmia raskausaikana sikiölle, niin se olisi varmastikin huomattu Aasiassa jo aika kauan aikaa sitten... Siellähän inkivääriä on lähes joka ruoassa. Lisäksi esimerkiksi tuore inkivääri sisältää suurelta osin vettä, joten sitä pitäisi nauttia melkoisia määriä, jotta mitään haittavaikutuksia edes teoriassa voisi ilmetä. Kuivattua inkivääriä taas käytetään mausteena niin pieniä määriä, ettei vaaraa varmasti ole. Lisäksi kannattaa muistaa, että koko tutkimus oli tuloksiltaan ristiriitainen, joten mitään varmuutta inkiväärin haitallisuudesta ei edes ole, ainoastaan epäilys siitä.

Toisin sanoen: jokainen päättää itse, mutta minä vedän glögiä ja pipareita hyvillä mielin ja lisäänpä inkivääriä ruokaankin, jos esim. intialaista satun joskus tekemään. :)

Edit. Näköjään linkki ei taaskaan näy värjättynä kokonaan, mutta jos joku haluaa sen lukea, niin kyllä se tuossa kokonaisena on, pitää vaan kopioida... :)
 
Neuvolaterkut täältä :D

Vauvansyke kuulu reippaana, kun se vihdoin löydettiin. Kokeili turhan ylhäältä ensin, mut sit inan navan oikeelta puolelta ja pari senttii alempana se löyty. Kyl siin kostu silmät. On se vaan niin ihanaa kuultavaa ja taas tietää et kaikki on hyvin. Seuraava neuvola onkin sit joulun jälkeen väliviikolla. Hb oli laskenu 126. Viimeks oli 142. Sano, et jos laskee alle 110, ni sit ois rautakuuri paikallaan. No toivotaan et ite nousee jouluun mennessä. Viimekskin tais tässä vaiheessa notkahtaa lukemat, mut sit ne palautu taas sinne 140-150 välille. Flunssarokotekin tuli otettua. Kovasti sitä suositteli jo viime kerralla, ni päätin ottaa. Paino oli viiden viikon aikana pudonnut
-800g. Hyvä näin :D

Linea negraa ei o mul vielä tullu, mut edellisistä lapsista kyllä ilmesty molemmista ja kumpainenkin oli tyttöjä :D, Jostain joskus luin et jos se menee navan yli ni sekin kuulemma tarkotti jompaa kumpaa ja taas jos jäi navan alle, ni se edusti sit toista sukupuolta. En vaa muista enää et kummin päin ne oli. Tiiä sit uskoako vaiko ei..

Ruokavalioo en o kauheesti murehtinu. Aamulla iski kuitenkin ihan mieletön maksapasteijan himo ja ostinkin jotain aurinkokuivattua tomaatti-maksapasteijaa ja ai että ku oli hyvää. Maksaa ei vissiinkään kovasti suositella a-vitamiinin takia, mut käsittääkseni pienissä määrissä ei nyt mitään vaaraa oo. Ennen ihmiset sai terveitä lapsia vaik ei tiedetty mistään rajotuksista. Nyt ei sais edes lidlin vadelmii syödä.. Kalassa ja lihassa oon kyl tarkka ettei mitään raakaa tuu suuhun laitettua (siis graavii, tai vastaavaa), mut muuten syön aikas normaalisti. Jopa homejuustolla on tullu herkuteltua :D

Hedelmät maistuu kyl huomattavasti paremmin ku ennen. Äsken vetelin päärynän, omenan ja vielä pari mandariinia. Vatta täynnä eikä turhia kaloreita tullu.

Se ois ihan kätsyä jos sen Gracon kaukalon sais niihin "junarattaisiin" kii. Tarviikin alkaa katella sellasii. Kiitti vinkistä!
Nyt koisimaan. God natt allesammans.
 
Täällähän on ollut kovaa vilskettä viime päivinä.

Ihanaa, että monet alkavat jo tuntea liikkeitä, itsekin sitä kovasti odottelen. Välillä on sellaista pientä elohiirimäistä tunnetta vatsasssa, mutta vaikea vielä sanoa liittyykö se sikiön liikkeisiin vai kuvittelenko vain. Ehkä muutaman viikon päästä? Liikkeet ainakin antaisivat varmuutta, että asiat tuolla vatsan seutuvilla on hyvin, sillä muuten näemmä tunnun huolehtivan asiasta koko ajan, edelleen...

"Onneksi" viime viikot ovat olleet vähän vuoristorataa, ensin todettiin hematooma ja nyt maanantaina menin uudestaan lääkäriin valtavien vatsakramppien vuoksi. Kivuilta en osannut sanoa, onko kyseessä suolistovaivat, supistukset vai mitä ihmettä, mutta jonkinasteiseksi koliikiksi se sitten todettiin, ja tulokkaalla oli kaikki hyvin. Koska paikassa oli ultralaite, pääsin viikon sisällä toista kertaa katselemaan pikkuista, ja yhtä hyvältä se tuntuu joka kerta! Vatsakrampit ovat nyt helpottaneet ja vaikka mielessä liikkuvat listeria, toksoplasmoosi, ameebat ja tappajabakteerit, niin ilmeisesti kyseessä ei ollut mitään vaarallista ja pitäisi vain osata ottaa rennosti.

Ajateltiin lapsen isän kanssa, että yritetään olla kysymättä lapsen sukupuolta, eli että tulee mikä on tullakseen. Tuntuu vain, että täälläpäin kaikki ovat heti ensimmäisenä tietoa tuputtamassa, eli saattaa olla, että tieto "lipsahtaa" jossain vaiheessa. Itse en ole aivan varma kumpaa toivon enemmän, mutta muutaman unen olen nähnyt, missä olen tullut tytön kanssa kotiin sairaalasta. Eli ehkä alitajuntaisesti odotan tyttöä?

Ihanaa, että joku muukin kirjoitteli huolistaan työuran suhteen. Olen itse välillä aika lailla paniikissa siitä, miten lapsi tulee vaikuttamaan omaan tulevaisuuteen, kun ei sitä ihan tällä hetkellä ollut suunnitteilla. Tiesin kyllä haluavani lapsen heti saatuani plussan, mutta tässä joutuu nyt miettimään monia asioita aika lailla uudestaan. Omat työt loppuvat sopivasti vajaat pari kuukautta ennen laskettua aikaa, eikä jatkoa ole luvassa. Vähän huolettaa miten tulen löytämään töitä Suomesta, kun olen asunut viimeiset kymmenen vuotta etupäässä muualla. Ja miten onnistun yksineläjänä yhdistämään lapsen hoidon ja työt? Kai nämä asiat ajan kanssa selviävät, en taida olla ainut, joka miettii miten saa tasapainoiltua töiden ja perhe-elämän välillä.

Nyt rupeaa olemaan energiaa aika lailla ja haluaisin niin kovasti alkaa hommata lapselle tarpeellisia juttuja, ja muutenkin järjestellä asioita, mutta vähän vaikeaa tämä on toiselta puolen maailmaa. En viitsisi sukulaisia juoksuttaa vielä tässä vaiheessa esim. huutonetistä haalitun tavaran perässä, kun sitten myöhemmin joudun turvautumaan varmasti paljonkin heidän apuunsa. Olen kanssa päättänyt yrittää hankkia tavaroita mahdollisimman paljon käytettynä, ihan säästösyistä ja ehkä vähän ympäristöllisistäkin. Suurimmalle osalle vauvantavaroista ja vaatteista tulee niin vähän käyttöikää, että olisi sääli olla kierrättämättä niitä.

Mitähän muuta? Ah, oma vatsa on alkanut kasvaa nyt viime päivinä, eikä tätä enää pitkään peitetä millään vaatteillakaan. Tavallaan se on kivaa, tuntuu, että oikeasti vihdoin tapahtuu jotain, mutta samaan aikaan jännittää, kun pitää alkaa kertoa asiasta kaikille. Töissä jo tietävät, kun jäin pariksi viikoksi sairaslomalle, ja sanoin pomolle, että parempi että kertoo myös muulle tiimille, jotta eivät ihmettele. Toki perhe ja lähimmät ystävät tietävät myös, mutta "muun maailman" kohtaaminen vähän jännittää...
 
Hei vaan kaikille! Minäkin liittyisin vielä mukavaan joukkoonne! Pari päivää töissä olen lueskellut viestejänne ja olisi ihanaa tulla mukaan kun en koskaan aikaisemmin ole foorumeilla ollut.. paitsi kissa aiheisilla :D Ensimmäinen raskaus menossa ja sain tietää joskus syyskuun puolivälissä olevani raskaana :) Shokki ja iloinen yllätys meille! Tai no.. olihan sitä jo vähän arvailtu kun oli niin kummallinen olo vaikka aikasemminkin on luultu että nyt tärppäsi mutta negaa tullut. Nyt mentiinkin sit suoraan kysymään neuvoa sellaisesta nuoriso keskuksesta jossa olen gynellä käynyt ja jossa voi kysyä apua näissäkin asioissa. Asumme ruotsissa kihlattuni kanssa ja olemme 23 vuotiaita! Oletin että menkat oli myöhässä mutta en varmaksi tiennyt koska en ole koskaan pahemmin kiertoani laskeskellut.. aina se normaaali kait on ollut :D Siinä se hoitaja kyseli kaikkea että onko ollut pahaa oloa ja muuta.. ei ollut pahaa oloa mutta rinnat oli ollut pitkään tosi kipeenä ja turvonneena (niinku aina ennen menkkojakin) mutta sitten uutena asiana oli kamalat raivon puuskat ja noin 5 päivää kestävät menkkakivut! :D Sillä tavalla kun menkat olisi juuri alkamassa mutta eivät vain ala! No.. täti sanoi sanoi siinä että voi olla vielä liian aikaista testata mutta tehdään testi! Menin vessaan ja mies jäi odottamaan. Kuppiin pissattuani tuli joku kumma tunne.. jossain syvällä tiesin olevani raskaana.. aikasemminkin sama tunne oli tullut mutta yritin hyljätä sitä ajatusta koko ajan koska niin helposti voi kaikkea nais parka luulla :D Kuppi kaappiin ja menoksi! Aika nopeasti hoitaja pyysi meitä huoneeseensa ja hymyili ja sanoi että: Olette hyvinkin raskaana! :D Menin muuten sanattomaksi siinä vaiheessa mutta samalla sanoinkuvaamaton ilon ja onnellisuuden aalto pyyhkäisi lävitseni.. haha.. menipäs runolliseksi :D
 
Sellanen tarina.. jos nyt siis teitä kiinnostaa :D Pahoinvoinnit tuli kuvioihin aika nopeasti ja oli vaikeuksia saada syötyä yhtään mitään vaikka samalla oli ihan jäätävä nälkä! Tyyliin tunnin välein oli jotain pakko syödä tai tuli todella huono olo.. ihan kuin maailmanloppu :D Oksentanut en kyllä koskaan. Minulla on muutenkin tosi tarkka haju -ja makuaisti ja nyt ne vaan on vahventunu ja ei ole ollut kovin mukavaa! :D Hedelmiä meni täälläkin paljon! Menkkamaisia kipuja oli paljon ja hirveän väsynyt olin myös.. töissä mm. nukahtelin kun oli hiljaista :) Nyt on sitten luultavasti viikko 14 menossa ja laskettu aika on EHKÄ 31.5 eli en tiedä varmaksi kuulunko edes tänne :D Täällä meilläpäin eka neuvola oli viikolla 12 ja silloin kysyttiin perus kysymykset mutta ei mitään muuta.. en saanut edes mitään lappusia mukaani! Verikokeet otettiin noin viikko sitten ja eka ultra on vasta viikolla 17! :( Minusta se on ihan hirveän myöhään! Ja näiden mukaan silloinkin voi olla vielä liian aikaista koska sen perusteella katsoovat millon vauva syntyy. Ja on tosiaan täälläkin tullut ajatuksia että onko sitä edes raskaana! Neuvolassa kysyinkin että mistä te edes voitte olla varmoja että todella olen raskaana! :D Mutta täti se vain rauhoitteli. Pahoinvoinnit muuten loppuivat täysin tossa jokunen viikko sitten.. onnekas minä! Luulin että olisivat jatkuneet raskauden loppuun niinkuin äitillänikin! Nyt on vähän enemmän energiaa ja jaksaa pikkusen pitempään valvoakkin! Rinnat kasvanut kuppikoolla ja huh kun on isot ja tummat nännit! Maha ei oo paljoa kasvanut.. turvotusta senkin edestä! Ja mitään sikiön liikkeitä en kyllä ole huomannut vielä.. toivottavasti edes sitten jouluna tuntuisi.. olisi kiva joululahja :D Eka ultra siis tulossa 16.12! Sitä odotellessa.. sori kun nyt näin pitkän tarinan kirjotin.. on vaan ihanaa avautua näistä muille samaa kokeville! Toivottavasti joku edes jaksaa lukea :) Mutta huomaa kyllä miten samanlaisia ajatuksia meillä raskaana olevilla on! Välillä oikein naurattaa :P Sori mun sekavasta kirjotus tyylistä btw!
 
Tervetuloa mukaan Cassiopeia! Kuulostaa aika samalta koko alkuraskautesi kuin omani :) Onpa siellä myöhään ensimmäinen ultra! Itse en varmaan pystyisi odottamaan noin pitkään :D
Päätettiin alkaa pitämään kuukausitopikkeja, joten joulukuun keskustelut käydään tuolla joulukuun jorinoissa, tule sinne mukaan kirjoittelemaan! 
 
Tervetuloa kaikille uusille ja terkut kaikille vanhoille,nyt oon tosi huonosti kirjotellut vaikkakin ahkerasti teijän kuulumisia seurannut ja onneksi JEREME kaikki hyvin ja huoli poissa:)
Täällä siis tuplaodotusta jatkuu iloisissa merkeissä masu paisuu ja vauvat kasvaa....Ihania karvoja jälleen masuun ilmestynyt, liekö merkki pojista...heh, kolmen pojan äitinä ei muuta odotakaan. Ensi viikolla kauan odotettu rakenneultra jonka tekee erikoislekuri ei kätilö kun tuplat. Muuten vointi mahtava, hemoglobiinit hyvät ja paineet hyvät ja samoin sokerit...On tämä niin ihanaa, ajatella että ensi jouluna meillä on kaksi pientä lisää:)
Ihanaa joulun aikaa ja hyviä vointeja kaikille,
 
Takaisin
Top