Uudestaan raskaana

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Hemppa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Onnea Sukeylle!!! Ja HP:lle!!!! Ja niitä kuuluisia tarrasukkia :)

Meilläkin ristiäiset pidetään ihan perhepiirissä. Mut silti siis 22 hlö tuli listaan pappi mukaan lukien. Mut totesin et onpa toi oma perhepiiri käyny pieneksi kun vain 3 aikuista löytyy mun lähi perhepiiristä ja sit tietty + 3 lasta. Eli kaikki muut miehen sukua. Äh nyhän m just tajusin et en laskenu meitä itteämme ollenkaan!! Voi torvi mä!! Siis kaikenkaikkiaan pitää kattaa 24 paikkaa..... Ja kun on pitkänmatkalaisia myös niin pitää laittaa myös ruokaa. Mihinkähän sitä mahdutaan vaikka siis tilaahan on mut pöytä ja tuolitilanne kylläkin tulee vastaan. Saati mulla sellasta 24 hlö:n astiastoakaan löydy.

Voiko ristiäisiin laittaa kertakäyttöastioita?

Eli siis tätä täälläkin ressataan. Nyt siis oma vointi jo aikalailla hyvä. Lähes päivittäin vielä ajoittaista huimausta on. Mutta nyt selviää ja tunuu muuten aika hyvältä. Vauva voi hyvin ja paksusti. Cuplatonit alotin ku masuaan kipristelee ihan selvästi. Katotaan nyt onko niistä hyötyä vai otetaanko sit maitohappobakteeria.

Mun on tullu niin vähän käytyä täällä viimepäivinä. Aika ei oikein ole riittänyt. Nytkin pitäisi olla nukkumassa kun vauva nukahti. Jää nuo vähä lyhyille unille. Vaikka vauva pääasiassa nukkuu siis aika hyvin. 3-4 tunnin pätkissä syö. Viime yönä huuteli tunnin verran masuaan. Siis silleen vain aina välillä mut ite ei koskaan kerinny nukahtamaan välillä. Ja Sit Siina huuteli omasta huoneestaan varmaan 3-5 kertaa. NNiin tulee katkonaiseksi yöt. No toivotaan et ens yönä ei Siina ainakaan huutelis ollenkaan. Ja vauvakin vain söis.

Voi kun jaksisin niin lukisin tarkemmin teidän muidenkin kuulumisia. Kiinnostais mut sänky vetää taas puoleensa. Väh omahyväistä kirjoiteluahan tämä on kun vaan itestää kertoo. JOsko mä sit taas ryhdistäytyisin jossain vaiheessa.

Ja ny tpitää kyllä alata seuraamaan tiiviisti et pysyy kärryillä mitä Madielle kuuluu kun eihän ole kuin pari viikkoa la:n. Tsemppiä sinne loppumetreille.
 
Onnea HP86 plussasta! :)

Eemi, mä otin astiat vanhalta työpaikalta, ilmaiseksi sain. Kannattaa siis kysellä vaikka omalta työpaikaltas, onko siellä missään koskaan mitään tilaisuuksia johon tarviivat astioita ja saisko niitä lainaan tai kyllähän monet vuokraa sitten ihan astiastoja... Ja monesti ei tarvii ees ite pestä niitä. Kertakäyttöset kyl ehkä unohtaisin :)

Mä kans tulin vaan nopeesti, en oo moneen päivään käyny. Eilen oli meillä ne ristiäiset sitten. Nimeksi typykkä sai Emilia Iina Johanna. Juhlat meni todella hyvin, pappi oli rento ja huumorintajuinen. Nopeasti oli siis virallinen osuus ohi. Aleksi päristeli mopollaan eteisessä ja makkareissa sen aikaa, ei kertaakaan käyny olkkarissa ajamassa jossa oltiin. Vaikkei se ois haitannu mut ei sitä ilmeisesti kiinnostanu ollenkaan mitä tapahtuu :D Emilia huuti noin puolesta välistä loppuun asti suoraa huutoa, kauhean kuuma, hiki otsalla tytöllä. Kauhean kuuma tää meidän pirtti ja oltiin viel lämitetty uunia pari päivää sit. :/ No loppu hyvin, kaikki hyvin. Tarjottavat oli hyviä, äitin kanssa itse tehtiin ne lauantaina, paitsi kakut tilasin paikalliselta firmalta. Paljon jäi vielä herkkuja tälle mammalle, voi olla etten kohta mahu pöksyihin....

Onneksi siis juhlat ohi. Huomenna Emilian neuvola, kuulee uutukaiset mitat, edellisestä kerrasta onkin kolme viikkoa. Aleksille meinaa kuumeen iskeä, mies oli viikonlopun flunssassa. Toivottavasti ei tytön kanssa saada samaa tautia.

Anteeksi omanapaisuus, tulen huomenna paremmalla aikaa, nyt pitää alkaa siivota ja järkätä paikat kuntoon.
 
Onnittelut HP86lle tätäkin kautta :)

Eemi, yks vaihtoehto on myös soittaa seurakunnan keittiölle. Ainakin useimmat seurakunnat lainaa kyllä astioitaan ja luulis, että varmasti lainaavat ainakin tällaiseen kirkolliseen juhlaan, kun saavat uuden jäsenen :) Me ollaan monta kertaa lainattu astioita erilaisiin juhliin ja aina ihan mielellään lainaavat.
Toivottavasti teidän pojalla loputkin masuvaivat helpottaa ja saatte kunnolla nukuttua. Hui, mua kyllä jo vähän pelottaa tuleva unen vähyys, mutta onneksi se on väliaikaista.

Hempan tytölle onnea kauniista nimestä! Toivottavasti selviätte taudilta.

Meilläkin on Niklas täällä kauheassa räkätaudissa ja kuumeessa. Oli viikonlopun mummulassa ja siellä sairastui. Nyt täytyy toivoa, että vauva pysyis mahassa muutaman päivän niin saisi pojan terveeksi. Ei tee nimittäin mieli lähteä sairaalaan, jos täällä on tuollainen kipeä raukka kotona.

En oo minäkään ehtinyt/jaksanut kirjoitella hetkeen. Mutta yhdessä koossa oon ainakin vielä. Iltaisin on usein menkkamaista jomotusta ja supistuksia, mutta aina ne lähtee kun nukkumaan menee. Vauva on vielä todella ylhäällä eikä muitakaan merkkejä ole niin kai tässä posotetaan yhtenä kappaleena vielä tovi. Toivoisin kyllä, että viikonloppuna syntyisi, kun miehellä on tenttiviikko ensi viikolla niin ei tarvisi ainakaan synnytyksen takia olla niistä pois. Saa nähdä...
 
Onnea Hempan tyttöselle kauniista nimestä! Kiva kun teillä oli hyvä pappi. Meidän pappi Siinan aikana oli ihan kiva ja huumorin tajuinen myös mutta piti ihan liian pitkän värssyn. En ois jaksanu kuunnella. Nyt ku eri asuin paikka niin pappi taas eri. Eikä yhtään tietoa kuka niistä kolmesta ois hyvä. Eemiä kun ristittiin meillä oli mielestäni kans hyvä pappi. Hänessä ei siis olut mitään vikaa,,,, mut ku se teki suullaan/ kielellään samanlaista liikettä kuin Pastori Silli!!! Siitä yhestä vanhasta sketsisarjasta. Mulla oli niin paljon pokan pitelemistä koko ajan ja jouduin keskittymään kattomaan johonkin muualle et se koko tilaisuus meni ihan ohi sen takia.

Voi kun oisitte sanonu et voi käyttää kertakäyttöastioita, no hö. Mut pitääpä tosiaan kysäistä seurakunnalta. Tuota en ois tullu ajatelleekskaan. Kiitos ihanaiset ystävät :D.

Toivottavasti Niklas paranee pian, eikä siten ainakaan tartuttaisi pikkuista heti räkätautiin. Se ei oikein pienelle sovi, ku syödäkkin pitäis. Koitahan Madie nyt käyttä kaikki keinot hyväksi ja nukut varastoon. Vaikka Meidän vauva ei hirveesti valvotakkaan niin kyllä ne yöt on tosi katkonaisia ja päivät tosi täysiä niin sitä energiaa tosiaan tarvitaan. Mä en enää muista miten sun Niklaksen synnytys meni? Mut muista et se voi mennä ihan erilailla tällä kertaa. Ja kaikki voi yllättää. Vaikkakin ois jo kerran sen tehny. Mulla ainakin nyt kolmannellakin synnytys kerralla pääs yllättämään; ne pirun olkapäät ;). Mut hui kuin jänniä aikoja teillä eletään. Tuo odotuksen aika on toisaalta mahottoman raastavaa mut toisaalta ihan mahottoman ihanaa. Mutta toisaalta mahottoman raskastakin. Koitahan jaksaa ja sit meille tietty kertoilemaan pian kuin meni ym.

Mites tuost jälkivuodosta sanottiinkaan? Itellä kyllä ennenkin ollut vähä vaihtelevaa tai aika plajonki. Nyt oli pari kolme päivää toooosi niukkaa ja ajattelin jo et josko jättäis koko siteen pois. No viime yöksi jätin ja lakanat pysyi puhtaina. Mut pojan aamupesujen jälkeen sit taas alkoi selvästi reilunpi vuoto. Ja nyt illalla tuli muutama ihan hyvän kokonen hyytymä. Tänään ollu sitä menkkamaista jomotustakin ajoin. Mut muuten ei siis mitään oireita. Kaippa niitä hyytymiä voi jokunen tulla? Mulla ainakin yleensä normaali kuukautisissakin on hyytymiä muutama. No toi oli kyllä vähä isonpi. Mut ajattelin et kattelen ihan rauhassa huomiseen ja jos vielä tulee hyytymiä nii sit vasta soittaisin ja kysyisin. Eiks nii?

Taas paljo omaa napaa. Mut ku tää eläm nyt vähä niinku pyörii kaikki täs. Eikä muuta kerkiä. Mut mä uskon et te kaikki ymmärrätte. Niinku mäkin ajattelin ku luin Hempan kirjottavan kans oman navan paljoudesta ja sitä pahottelevan et mitäs siitä. Anti tulla vain omaa napaa. Kyllä sitä täällä muuten välillä niin paljon toisten juttuja otetaan huomioon et välillä saa omaa napaakin näyttää. Siis ajatus oli tämä kun toinen kirjottaa mut silti ite tekee mieli pyydellä anteeks omahyväisyyttään. Hih, nää on taas nää hormoonit. Eiks tosi selkeetä ja virkeetä tekstiä? !!

Minä muuten toosi ihanan äitinä tuossa kävin pojalle vaihtamassa vaipat siis klo 22 jälkeen ja oli ihan hereillä ja aattelin et lasken hetkeksi tuohon paksulle matolle pötköttelemään isin eteen ja menen ite syömään. No sepä otti ja nukahti raukka pieni siihen. Ihan silleen melkein heti. Höh, tuli ihan inhottava olo ku toinen laitetaan lattialle nukkumaan..... No onnek se ei varmaan ite sitä ymmärrä....
 
Onneksi tuo vuoto on taas rauhottunu, eik yhtää lisää hyytymiä ole tullu.

Mu ny mua alko ahistamaan. Mä oon niin lihava et en oo ikinä ennen ollu. Joo siis eihän synnytyksestä ole ku kaks viikkoa ja rapiat mut en muista ennen olleeni ihan näin paksu tässä vaiheessa. Vaikka ei mulla painoa ole sen enempää mut tää vartalo..... Hohhoijjaa ihan karsee. Mun pyllynikin on niin suuri et mitkään edes sellaset farkut mitkä on oleet aiemmin ihan liian isoja ei mahu päälle..... Laihduttaa ei voi ruoalla. Liikuntaa voi tietty lisätä mut aika on rajallinen. Noh pikkuhiljaa pitää mennä. Mut kyllä te tiädätte kun se ahistus iskee tuohon ulkomuotoon niin se tosiaan iskee. Nyt on pakko saaha roppa parenpaan kuntoon. Mä en muuten viihdy siinä. Mut ku siihen ei auta muu ku pitäs tehä niin paljo. Hohhoh, ku vaan jaksais.

Viime yönä vauveli valvoi pari tuntia kesken unien. Ja Siina heräs muutamaan otteeseen. Päivällä kerkesin nukkumaan vajaan tunnin. Nii tähä pitäs vielä jaksaa alkaa kuntoilemaanki. Sehnä siin just ahistaakin ku tietää et sen eteen on tehtävä on niin paljon et pääsee ja jaksaa kuntoilla. Tämäkin siis psyykkäuksena. Tänään olinkin vaunulenkillä ja huomenna jos vaan ehin ja ilma sallii nii pitää taas mennä.
 
Heippa taasen.

Onneksi Eemin vuodot rauhoittunut. Muistaakseni mullakin tuli viimeksi hyytymiä silloin tällöin ja meinasin huolestua, mutta ei kai niistä mitään haittaa ole, jos vatsaan ei satu tai lämpö nouse. Tiedätpä ainakin ottaa lääkäriin yhteyttä, jos vatsakipua ilmenee tai kuumeilet!

Tuo kroppa muakin vähän huolettaa. Niin kai se on, että kahdesta näin peräkkäisestä raskaudesta ei nyt ihan parissa viikossa palaudu ennalleen. Mutta onneksi kevät alkaa ja säät muuttuu ihaniksi, niin on kivakin käydä vaunulenkeillä. Tsemppiä vaan, kyllä mä uskon, että oot pian taas entisissä mitoissas! Ja en usko, että kanssaihmiset ainakaan katsoo sun kroppaasi arvostellen, kun tietävät kuitenkin, että teillä kaksi pientä. Oma päähän se on tietenkin aina pahin ja omat silmät, jotka sitä kroppaa arvostelee. Tälläkin hetkellä meillä mies sanoo vieläkin mut alasti nähdessään, että nam ja minä totean, että hyi h******i.

Ei mua ainakaan haittaa vaikka kuinka paljon kirjoittaisitte omaa napaa. Eihän nämä keskustelutkaan etene, jos kukaan ei kerro omista asioistaan ;) Saapahan enemmän kommentoitavaa, kun on enemmän lukumateriaalia.

Täällä on kyllä taas hiljentynyt keskustelut muutenkin. Missähän kaikki on? Paukellakin alkaa LA lähestyä niin olisi kiva lukea, mikä vointi siellä on :) Ja vauvautuneiden arjesta on aina ihana lukea!

Pakollinen oma napa osio tähän perään siis. Tänään 38+0 ja olo on ollut jo muutaman päivän täysin vaivaton. On alkanut tuntua siltä, että synnytys taitaa olla vielä usean viikon päässä. Huonompi juttu sen kannalta, kun Niklas syntyi niin aikaisin ja ei ole nyt osannut asennoitua tuohon LAhan niin tosissaan. "Kyllä se sieltä tulee paljon ennen laskettua"-fraasi on vaan ollut koko ajan mielessä. No onhan tässä vielä aikaa vaikka kuinka siihen laskettuunkin. Kärsivällisyys alkaa vaan olla tiessään ja kauhean levotonta on. Kaikki sanoo tuota, että pitäisi yrittää nukkua ja kerätä voimia, mutta en vaan malttaisi käydä maate. Siinä se sitten kostautuu vauvan synnyttyä ja tuun tänne väsymystä valittelemaan :D

Eemi kyseli Niklaksen synnytyksestä ja sehän meni ihan niinkuin "kirjoissa". Ei siis ollut mitään ihmeellistä matkassa eikä mitään ongelmia ja sellainen perus 10 tunnin synnytys. Saa tosiaan nähdä millainen nyt on. Vähän jo jännittääkin. Tai välillä aika paljonkin. Mutta toivottavasti saatte pian kuulla vauvauutisia täältä suunnalta :)

Meidän Niklas on muuten ristinyt vauvan Muumiksi, jos en ole vielä asiasta maininnut :) Usein myös silittelee mahaa ja sanoo "oma veli". Niklakselle on aina iso juttu, jos joku asia on hänen omansa niin olen tarkoituksella puhunut, että vauva on Niklaksen ikioma veli niin selvästi on nyt siitä asiasta ylpeä.
 
Eemi, muistaakseni nuo vuodot on normaaleja niin pitkään kun ei tule kananmunan? kokoisia hyytymiä... Ja just noi vatsakivut ja lämpö. Ja tuleehan tosiaan kuukautistenkin yhteydessä hyytymiä.. Jospa se olis ihan normaalia ja vuodot jo loppumassa!

Oman kropan tuijotus on kyllä kauheata. Varsinkin näin synnytyksen jälkeen. Ja varsinkin kun herkkuja tulee syötyä muidenkin edestä. Olen kyllä jo samoissa mitoissa kun ennen synnytystä mutta vatsassa on pieni löysä nahka/läski joka inhottaa.
Muista Eemi kuitenkin levätä ettet aja ittees ihan väsyksiin, kuntoilla kerkeet kyllä myöhemminkin.
Mutta niinkuin Madiekin sanoi, onneksi oma mies jaksaa ihastella mun ulkonäköä vaikka se on paljon muuttunutkin. :)

Madiella loppu häämöttää, sielläkin vauva kohta tuhisee ja tuoksuu. :) Niklas on kyllä ihana, varmasti tulee todella ihana isoveli hänestä.

Muidenkin kuulumisia odotellaan täälläkin, masun kasvusta, ultrista ja vauva-arjesta. :)

Sitten se kuuluisa oma napa:
Empä tee koskaan enää sitä virhettä että meen kahden lapsen kanssa neuvolaan kun kummallakin on lääkärineuvola!!! tänään tein sen virheen ja nyt olen aivan naatti, siihen päälle vielä flunssa. :( Enkä silti malta mennä nukkumaan.
No neuvolassa siis käytiin..

Tyttö kasvaa hyvin rintamaidolla, käyrillä menee. Jänteväksi lääkäri kehui ja terveen näköiseksi. Napa pikkusen pullottaa, terkka sanoi että ihan pieni napatyrä ilmeisesti, lääkäri ei kuitenkaan maininnut koko navasta mitään. Terkka sanoi että häviää puolen vuoden ikään mennessä. No eipä tuo häiritse ketään.
Kirjotan Aleksin kuulumiset sit taaperoarkeen. :)

Arki rullaa muuten hyvin. Nyt siis ollaan flunssassa. Onneksi tyttö kuitenkin terve. Viime yönä nukkui 6tuntia putkeen, joka on tähän asti pisin väli kun on syönyt. Ihanasti sai itsekin nukkua vaikka paljon myöhemmin meninkin nukkumaan mitä tyttö.

Vauvakuume! Tähän pitäisi sanoa että järki käteen! Mutta en vaan voi itselleni mitään. Vielä se ei ole pahana tullut mutta silti ajatus on takaraivossa..... Ja mies vielä "ruokkii" tätä mun kuumetta puhumalla "sitten kun meillä on uusi vauva" juttuja... Argh! Täytyy varmaan miehelle mainita ettei muutamaan vuoteen. Ylihuomenna on onneksi jälkitarkastus, saan ne pillerit alotettua.

Ylihuomenna on myös reumapolille meno, leukanivelet on joskus aamuisin kipeät, haluan itse aloittaa jonkun lääkityksen joka on turvallinen imettäessä.

Jospa tämä tältä kertaa! :) Voikaahan hyvin!

 
Hempan tytär sai tosi kauniin nimen! Meillä mies ehdotti esikoisen toiseksi nimeksi Johannaa, mutta kun se on myös mun toinen nimeni, niin en halunnut lapselle samaa toista nimeä..

Toivottavasti Madien ei tarvitse enää kuukautta kärvistellä. Ihana Niklas, toivottavasti hän on yhtä iloinen vauvasta sen synnyttyä

Omaan napaan ei kuulu oikein mitään. Pari viikkoa ekaan neuvolaan ja varhaisultraan, ja tunnetusti odottavan aika on pitkä.. Pinna on kireällä koko ajan hormoonien takia, ja kärpäsistä tulee härkäsiä

Käytiin katsomassa esikoisen kanssa mun ystävän parin kuukauden ikäistä vauvaa alkuviikosta. Kyllä vääntyivät neidin suupielet alaspäin, kun hän huomasi minun sylittelevän vierasta vauvaa. Mielenkiintoinen syksy tulossa, jos/kun vauva syntyy..
 
Terve kaikille!

Joo täällä on ollu aika hiljaista! Mutta pitihän  se ite tulla tänne kirjottelemaan nyt kun pikku-ukko on päikkäreillä!

Ihanan nimen Hempan tyttö sai =)

Madiella loppu häämöttää, josko se vaaveli sieltä kohta tulis vaikka huomena ku tavataan ;)

Omaanapaa sitten: Tänne ei nyt oikein mitään erikoista kuulu raskausoireita mitkä ei tosin onneksi ole mitään pahoja, väsymys on pahin oire, oksentanut olen 3 kertaa ja sekin johtunut kun tullut liian pitkä syömisväli ja kova nälkä päässy yllättään. Nt ultraan on aikaa vielä 2,5vk eli 19pv se sitten olis ja sillon viikkoja olisi 12+5. Neukkutäti laittoi sen takia vähän myöhäsemmäksi tuon ajan jos niitä vikkoja ei vielä olekkaan noin paljoo niin saadaan kumminkin oikeat mitat yms. Ei vaan millään jaksais odottaa et pääsis näkeen onko pikkunen kyydissa ja kaikki ok. Vähän kyllä kieltämättä jännittää kun minullaki takana se rypäle raskaus.

Täällä jasper myös ollut räkätaudissa, yskässä ja kuumeessa. Tai on jo tervehtynyt vielä vähän nenä vuotaa ja sillon tällön yleensä nukkuessa yskii. Itse olen taudilta säästynyt mitä ihmettelen kovasti koska minä olen semmonen ihminen että saan oikeesti aina tartunnan jos joku on kipeä!

JA hormoonit täälläkin jyrrää kyllä. Itken niin helposti nykyään. Ei siinä itken ilman raskautta ja näin helposti jos jotain surullista tapahtuu vaikka ohjelmassa mutta nyt saatan itkeä jopa ilosta. Te varmaan tiedätte ainakin suurin osa sen hurja remontti ohjelman joka tulee nelosella jossa ne rakentaa kovaa kokeneille perheillä uuden kodin. Niin sitä katsoessa alan melkein aina itkemään siinä kohtaa kun perheelle näytetään se niitten uusi talo. Olen niin onnellinen niitten puolesta ja itku tulee =D =D Ja sitten ukkoni lähti sunnuntaina viikoksi rukalle työkeikalle ja illalla kun pistin nukkumaan aloin itkemään ihan hulluna kun mies oli lähtenyt enkä näe häntä viikkoon =D
 
Terve pitkästä aikaa! Kyllä mä täällä käyn aika usein lueskelemassa mut jotenkin toi kirjottaminen herkästi jää vähemmälle.. :( Mut nyt sit aattelin vähän avautua ennen kun meen nukkuun. :)

Kauniin nimen on Hemppa tytölleen antanu!

Koitahan Eemi nyt ottaa ihan rauhallisesti kuitenkin, synnytyksestä on kovin vähän aikaa vasta. Kyl se kroppa siitä sit palautuu vielä aikansa ottaa vaan. Oon kyl ite varmaan viimestään 3kk:n pääst tääl kiroo omaa kroppaani, ihmismieli on niin malttamaton.

Madie jakautuu kohta! Tsemppiä loppu rutistukseen kun sen aika koittaa!

Ja omaan napaan... Vointi oilis ihan hyvä jollei närästäis jatkuvasti gaviscon auttaa aina tovin kunhan ei klipitä sit vettä päälle.. Niin ja kun liikkuminen on yhtä tuskaa pahenee iltaa kohden aina. Ei meinaa saaha kylkee käännettyy, istualtaan ylös nouseminen tekee kipeetä, lattialta ylös nouseminen ajoittain lähes mahdotonta, käveleminen sattuu, pojan kantaminen sattuu .. Harjotus supistuksii tulee heti jos syke nousee ja toisinaan muutenkin. Alavatsaa vihloo ja sattuu vähän väliä. Tuosta soitin neuvolaankin ja väitti olevan normaalia tässä kohtaa raskautta kun vauva ei oo viel laskeutunu luiseen lantioon asti. Noh niin kai sitten mut ei paljoo lohduta tieto et tätä jatkuu siihen asti kunnes se sinne laskeutuu mikä saattaa tapahtua vasta synnytys salissa. Niin ja valta osa vauvan liikkeistä/potkuista tekee kipeetä ja aika paljon, kauhulla odotan paljon sen venytykset ihan lopuks sattuu.. Ei muuten satu mut kun se monottaa tai hakkaa nyrkeil tonne kylkeen tai sit punkeaa pään päin kohdunsisäsuuta tai jotain niin sillon sävähdyttää.. Mut sinällään on kaikki tähän asti ihan hyvin ettei oo ilmentyny mitään myrkytykseen tai hepatoosiin viittaavaa. Rautaa ny pitää syödä mut niin aina. Ja vauvakin on raivotarjonnassa ja toivottavasti pysyykin. yksi huolen aihe mulla on kun sf mitta kasvaa alakäyrällä ni kuinkakohan pieni tä mahtaa olla, esikoisesta se meni yli yläkäyrän melkee koko ajan ja oli syntyessään 3500g ni jos nois on jotai keskinäistä suhdetta ni tä on mini vauva. Terkka ei kyl asiasta oo mitenkää huolissaan kun kasvaa tasasesti. Miten teil muil on sf- mitta kasvanu suhteessa aikasempiin raskauksiin ja minkä kokosia on vauvat olllu syntyessään?
 
Mulla ei oo viel tästä raskaudesta minkäänlaisia sf-mittoja, joten en nyt ihan vastaa kysymykseen..

Mulla oli esikoista odottaessa paastoarvo koholla, jonka vuoksi jouduin seuraamaan  sokereita, ja sain viikolle 37 ylimääräisen ultra-ajan kokoseurantaa varten. Ultraa edeltävällä neuvolakäynnillä terkka mittasi sf-mitan, joka oli alakäyrällä, ja ultraan mennessäni lääkäri totesi mun päässeen ultraan pienen sf-mitan vuoksi. Ultrassa sf-mitta mitattiin uudelleen ja se oli kasvanut useita senttejä keskikäyrän tuntumaan.

Sf-mitta ei missään vaiheessa noussut mulla paljoakaan keskikäyrän yläpuolelle, ja tyttö oli mitoiltaan 53,5 cm ja 3780 g syntyessään rv 42+1.
 
paukke, minähän ravasin koko loppuraskauden niissä ultrissa kun vauva ei muka kasvanut käyrillä... Olet varmaan lukenut mun käynneistä ja huolista. Sf-mitta kulki siis alakäyrän alarajoilla, jollei jopa tippunut loppuvaiheessa kokonaan käyriltä, ultrissa painoarvio aina oli jotain kaksi-kolme viikkoa jäljessä sen hetkisestä keskimääräisestä vauvan koosta.
Esikoista odottaessa sf-mitta kulki tasaisesti keskikäyrällä.

Lopputuloksena kuitenkin se että esikoinen oli syntyessään 3360g ja 50cm ja tää tyttö oli 3390g ja 49cm eli käytännössä aivan samankokoinen kuin esikoinen vaikka mitat ja ultrissa saadut arviot kertoi jotain aivan muuta!

Arvaappa stressasinko vauvan koosta viimeiset 12viikkoa ja mietin kaikki mahdolliset. Tämän jälkeen en kyllä luota enää mittoihin enkä arvioihin jos joskus raskaaksi tulen.. Oli nimittäin todella stressaavaa!

Eli mun tapauksessa ei ainakaan mitat kerro siis mitään vaikka sama ihminen raskaana ja samankokoiset vauvat syntyessään ja vielä samoilla viikoilla, esikoinen 40+5, toinen 40+3.

Sinuna olisin kyllä ihan huoletta, mitat on vaan mittoja ja jos se sf kuitenkin koko ajan kasvaa, ei pitäisi olla hätää. :)
 
Kiitokset tsempityksistä tuon ulkoasun suhteen. Onneksi teillä muilla miehet kommentoi ja antavat ymmärtää miltä te heidän mielestä näytätte. Meillä ei tule kommenttia. Jos jotain sanon itse se vaan nyökkäilee. Pylly on kuulemma vähän kasvanut mutta ei paljon. Siis kun oikein kysyy. No tänään en oo juurikaan tätä koko asiaa sitten miettinyt. Muita ongelmia ennemminkin.

Voi paukke, toivottavasti sun koko loppuraskaus ei mene ihan noin huonosti. ja voisit oikeesti olla iloinen ja ehkä jopa nattia raskaudestasi. (ite ne kyllä yhtään sitä kaipaa). Äläkä niin huoli tosiaan tuosta sf-mitasta niinkun tosiaan Hempallakin huoli voi olla täysin turha. Mullakaan ei ole SF-mitat menneet ihan niinku vauvojen koot ovat menneet. No nyt tämä viimeinen oli kylläkin isoin isoimmalla SF-mitalla. Mut siis sekin suurin mitta 2 pvä ennen synnytystä 34cm ja poika siis 4070g. Eemi oli seuraavaksi suurin 33cm sf-mitalla 3810g ja Siina oli pienin ja sf-mitta siitä välistä 33.5cm ja Siina syntyessään seuraavana päivänä mittauksesta 3490g. Eli siis kokonaisuudessaan mun korkeimmat mitat kaikista kolmesta mahtuu yhen sentins isään mut silti painoeroa on suurimman ja pienimmän välillä yli 500g mut niiden SF-mittojen ero on vain 0.5cm! Ei todellakaan kerro paljoa tuo mitta.

Taidanpa Madie ottaa ja kysäistä sieltä seurakunnan keittiöltä nuita astioita. Se on hyvä idea.

Mut olet sä Hemppa kyllä vähä hullu!!! Vauva kuume? Voi kiesus. Ei tulis pieneen mieleenkään ainakaan tän päivän jälkeen. Mullakin muuten ens viikolla tarkotus mennä labroihin ja seuraavalla viikolla aika reumalle. Nyt ollutkin vieä ainakin tilanne nivelien suhteen erittäin hyvä. Jotain positiivista. Koita vaan ajatella et sä kerkiät kyllä tekemään niitä lapsia lisää myöhemminkin. Nyt ei todellakaan ole kiire kun jo kaks näin pientä.

No sitten tähän omaan päivään. Siina alotti ja heräs tänä aamuna jo klo 6! Voi kiesus. Ku yleensä herää aikasintaan seittemän jälkeen. yleisimmin puol kasi- kasi. Mies valvoi lähes koko yön ku harmitteli poikansa kanssa käymäänsä välikohtausta ( sen poika hankala tapaus, ei osaa hallita itseään ja puri miehen sormeen eilen illalla niin, jotta veri lensi. On sairaalassa viikot nyt ollut ja eilen täälä käymässä). Noh ukko sit nukkui aamulla pitkään. Siina alkaa tajuamaan et tuo vauva on tullu jäädäkseen ja se pn vieny mun äitin.... No jep jep. Tooosi kiva. Kitisee ja haluais sylissä olla koko ajan. Onneksi ei vauvaan kohdista mitään vihaa vaan ihan hellästi sitä paijailee. Mut kyllä se on ollu suorastaan rasittava tän päivää. Huutanu varmaan yli puolet valeillaoloajastaan. No sitten tämä toinen mille olin laskenut jo rauhallisen pojan viitan. On se tässä viime päivinä jo ollut jonkin verran kituunen ja masuvaivaa ollut. Tissiraivareita ain ailtaa kohden enenevästi. Tänään hän ei sitten ole viihtynyt juuri olenkaan missään valveilla ollessaan. Ruokaa haluaisi koko ajan mut ku sitä antaa niin se huutaa vaan. Nenä ei ole tukossa. Mutta pippaa silleen ihmeellisesti. Mut sitäs eon tehnyt ajoittain jo syntymästään lähtien. Kauhea hätä syödä, aivan ku ei ois ikinä ruokaa saanu mut sit ku maitoa tulee alkaa vaan huttamaan taas. Nieleskelee silleen et ilmaa menee mukana ja tuntuu toisaalta et se koko nieleminen sattuis sitä. Masua kyllä kipristelly tässä mutta tänään suurenpana ongelmana ollut mun mielestä tuo nälkä/ ei pysty syömään? Tai sit syö ihan liian hätäsesti. Varmaan aamulla ja viime yönä viimeksi syönyt silleen rauhallisesti ja tyytyväisenä. Valvoi koko aamupäivän kasista tonne yhteen asti, jonka jälkeen vihdoin nukahti  ja nukkikin sit onneksi kolme tuntia. mut sama jatkui edelleen. Sylissä pitää olla koko ajan, tosi helppoo kun Siina vaatii sit sitä vastoin koko ajan enemmän mun huomioo. Nyt kyllä illalla koitin antaa pullostakin maitoa. Aikasemmin otti sellaset 40 ml ja olikin tyytyväinen puoli tuntia ja nukkui. No sit se taas jatkui. Miten mä en muista et onko noi aiemmat ollu noin vaikeita. Sitä on ihan neuvoton tuon kanssa. Ku niin mielellään toiselle antais ruokaa ku selvästi ois nälkä. Mut sit saa syötyä. Mut sit toisaalta aiemmin tässä on mennyt silleen et ku on vaan pitäny niin et ei anna sitä ruokaa vaikka pyytää niin on kuitenki tokkeentunut sen verran et voinu odotuttaa ja sit ku on ainakin apri tunti akulunu syömisestä syö rauhallisemmin. Mut tänään ei auttanu mikään. Ei siis malttais odottaa sitä ruokaa seuraavan kertaan vaan pitäs saada koko ajan. Ja vaikka odotuttaa pitkään ja toivoo et ruoka menis sit alas ku on on oikeesti nälkä eikä johdu vatsavaivasta niin ei mene vieläkään alas. No tänään olen sit kokeillu jo kaikkea. Annoin silleenkin et käveleskelin ympäriinsä vauva rinnalla välillä aina huutaen ja aina välillä ottaen sitä maitoo mut aina sit taas huutaen sille ku sitä tulee. Mut jotenkin tuntui et en ollu ollenkaan varma et onko se saanu oikeesti kuin paljo sitä ruokaa tänään. Pullosta meni illan aikana vissiin yhteensä70ml. Loppujen lopuksi. Eka punnitus kotona viime viikolla oli silleen et vähä hintsusti tullu painoa.Mitä mun vauvoilla ei ole tähän asti ollu. No nyt toi kyllä näyttää mun mielestä saaneen ruokaa ja on vahvistunu sen viime punnituken jälkeen. tiistaina seuraava nin ihan jännittä et mitä vaaka näyttää.

Yhtään en tiä saako tästä tekstistä mitään selvää. Ihan ulapalla on koko akka. kaverikin kävi tänään lastensa kanssa kylässä, meni ihan sumussa sekin vierailu. Surettaa vain niin pirusti tällä hetkellä. Nyt menen nukkumaan josko saisin hetken oikeesti nukkuakkin. vauva ollut kyllä tähän asti hyvä öisin nukkumaan. Toivotaan et e jatkuu ens yönäkin. 2-5 tuntia olleet syömin välit yöllä. Ylein on ollut toi et yks kerta 4 tuntia sit toinen sen 3 tuntia. Sit jos ollu vaan kaks tuntia niin on onneksi sit nukkunut vielä senkolmannen pätkän 2 tuntia.
 
No ehken mä sitten lakkaan miettimästä tuota mittaa ja oon tyyytyväinen kun kasvaa... Kiitos vastauksista! Kivut on nyt hellittäny aika paljon... Tiä sitten mikä oli kun tos teki viikon verran niin pirun kipeetä toivottavast ei tuu takas noi kipuilut... Ei tää vieläkään herkkuu oo mut ei jatkuvaan satu johonkin..

Voi Eemi mikä päivä sulla on ollu.. En osaa muuta neuvoa kuin että auttaisko se että imettäisit samassa paikassa ja asennossa kun yöllä jos kerran silloin syö rauhallisesti.Toivottavasti nyt tämä päivä olis parempi,
 
no onneks tää päivä meni vähän paremmin. Vauva oli siis rauhallisenpi, vaikkakin olen senkin kanssa taistellut. Siina on ollut samanlainen, plääh. Noh vauvalle olen antanut masu- ja jalkapohjahierontaa. Tiedä sit onko siitä apua. mut ainakin siinä kun masua hieroin hoitopöydällä niin kakka tuli jatkuvasti lisää. Ei siis ole kakkannut pariin päivään ollenkaan siihen mennessä. Juhuu! Vähä tuli sellannen voittaja fiilis siitä.

Nih ja nukuin päivällä puolentoista tunnin päikkärit . Se varmaan yksi iso syy ihan ok oloon nyt. Tosin niiden päikkäreiden aikana kävin potkukelkalla uimarannalla uimassa, ja siäl oli ihan hitosti porukkaa ku oli niin ihana ilma . ja mun iskä teki munakasta...

Mä imetän yleensä aina istuallaan, niin yölläkin. Mut se on jostain syystä tänään kaksi kertaa auttanut syömisen onnistumiseen et olen kääntänyt vauvan kainaloon. Siis imettänyt niin et vauvan jalat on mun kyljessä sivulla eikä mahan edessä niinku normaalisti. Muuten Paukke ois ollukki varmasti ihan hyvä idea tuota kokeilla jos siis ois joku eriasento silloin. Ja toivotaan et sun kivut pysyvätkin laantuneina.
 
Tuohon Pauken sf-mittaan mun on hankala vielä sanoa, kun tämä lapsi ei ole syntynyt, mutta mulla taas pitäis olla pieni vauva tulossa vaikka sf-mitta meni yläkäyrän yläpuolella. Mulle siis sano terkka, että ei kannata yhtään tuijotella sitä mittaa, kun sillä seurataan vaan lähinnä sitä, että lapsi kasvaa tasaisesti. Eli yritä olla huolehtimatta :) Ja varmasti pääset painokontrolliin heti, jos se tulee aiheelliseksi.
Hyvä, että kivut on siellä helpottanut :) Jospa nyt menisi mukavasti viimeiset viikot.

Huhhei mikä päivä ollut Eemillä. Toivottavasti nuo levottomuudet on teillä ohimenevää eikä pitkäaikaista. Ihanaa, että hieronnalla oli vaikutusta. Vitsit mä tunnen itseni huonoksi äidiksi, kun en osaa yhtään mitään vauvahierontaa. Täytyis varmaan alkaa opetella tän toisen kanssa.

Jos tää toinen nyt ikinä tulee ulos :D Hieman rasittava viikonloppu oli, kun nyt 4 iltana on supistellut kipeästi muutaman tunnin ja sitten ne aina lakkaa! No viime yönä heräsin muutamaan supistukseen, niin jos se jotain enteilis, kun yöhönkin alkavat siirtymään. Enää ei jaksaisi odotella yhtään ja hermot on tosi kireällä. Varsinkin kun on kamala stressi tuosta Niklaksen hoidosta, kun synnytys käynnistyy. Hoitajat kun tulee sieltä 1,5 tunnin ajomatkan päästä niin ei viitsis kovin aikaisin soittaa, jos supistukset taas loppuukin ja sitten taas ei viitsit kauhean myöhäänkään jättää, jos synnytyksestä tulee nopea. Yksin en haluaisi millään mennä. No jos en ole perjantaihin mennessä synnyttänyt, niin Niklas saa taas mennä viikonlopuksi mummulaan niin saa edes 2 päivää olla stressaamatta siitä synnytyksen alkamisesta. Jospa se sitten viimeistään silloin alkaisi, kun osaa olla stressaamatta :)

Eemi, milloin teillä muuten vietetään ristiäisiä? :)
 
Madie: meillä ei ollut netti toiminnassa muutamaan päivään ja ihan jo jännitin, että oletteko jo saaneet pienen nyytin syliinne :) Tsemppiä odotukseen ja tulevaan koitokseen :) 

Eemi: Toivottavasti ei jatku pikkuisen itkuisuus! Voimia taaperon ja vauvan kanssa taiteiluun :) 

Oon antanut meidän pikkumiehelle nyt Gefilus-tippoja tosin vain yhden päivässä, mutta kuitenkin. En tiedä onko ollut apua. Välillä on rauhallisempia päiviä ja välillä taas vaativampia, jolloin ei oikein nuku pitkiä pätkiä kerralla vaan vähän väliä pitää syöttää tai kannella.  Nykyisin nukutan vauvan aika monesti illalla kaukaloon, kun sitteriin ja sänkyyn ei nukahda itsekseen ja sylissä menee kiukutteluksi usein iltaisin. Siirrän sitten nukahtamisen jälkeen sänkyynsä. Jos imetän vauvaa istualtaan niin nielee ihan kauheasti ilmaa ja pitää monta kertaa välissä röyhtäyttää. Imetän siis useimmiten makuultaan, koska tuntuu, ettei silloin mene niin paljon ilmaa mukana ja että poika syö kerralla itsensä täyteen. Tosin en aina jaksa loikoilla, mutta yritän kotona ollessa jaksaa mennä maaten. Välillä tulee syötettyä kyllä vauvaa samalla kun touhuaa muuta ;) 

sf-mitasta: mulla meni alakäyrällä Hugosta koko ajan ja poika painoi 3080g ja pituutta 49 cm (muistaakseni ;)). Johanista tipuin käyriltä viikon 35 jälkeen ja painoa pojalle oli kertynyt 2740g ja pituutta 46 tai 47cm. Apua kun en muista noita mittoja!!! Eli pienillä mitoilla pienet pojat, täysiaikaisia kumpikin, Hugo 39+4 ja Johan 39+3. 
 
Meil on ristiäiset 31.3.

Tänään oli eka päivä yksin nuiden kanssa. Ja oikeesti meni paljon helpommin mitä olin odottanu. Onneks. Voi huh. No mut näitä huonoj päiviä varmasti tulee lisää mut pitää nauttia näistä ku menee vähä paremmin.

Neuvolantäti kävi tänään ja poik apainoi jo 4620g eli oikein hyvästi on paino noussut! Ei tartte siis sitä miettiä ollenkaan. Nyt ainakin tiiän et voin ihan hyvin pitää silleen silloin kun lakaa vaan huutamaan tissillä et en sit anna vaan annan odottaa sitä ruokaa sen pari tuntia. Nii sit menee alas paremmin.

Madie: muistan todella hyvin tunteen ku sitä odottaa et se käynnistyis. Mut kyllä nyt jälkeenpäin ajatellen tiesin silloin sunnuntai aamuna et kyllä tänään tulee varmasti jotain tapahtumaan. Mahan pohjassa tuntui ihan selvästi aremmalta vaikka ei siis supistellutkaan vielä sen kummemmin. Mut se tuska kun pitää odottaa sitä et jotain oikeesti tuntuu. Niin et tietää et tää ei enää lopu. Kyllä kaikki menee varmasti hyvin. Pelkäsinhän mäkin sitä et en ees kerkiä sairaalaan ja tai jotain ja et ehtiikö mummu meille ajoissa. Eikä siis ollutkaan mikään kiire vaikka nopsa oli synnytys tälläkin kertaa. Antoi kuitenkin selvät merkit ja ties et ei voi odottaa. Kyllä kaikki järjestyy varmasti teilläkin.

Eilen sain muuten aikaseksi myäs toiset kakkat silleen hieromalla. Tänää ei ole onnistunut. Mut siis se hieronta ei todellakaan ole vaikeaa. Siitä vaan kokeilemaan. ihan rohkeesti. Kellon myötäsesti kun pyörittelee vatsan reunoja myöden niin, että oikeesti vähän painaakin. Vauva vähän ähisee varsinkin alkuun sitä painoa mutta tottuu pian ja rauhottuu. Tasaisilla käsillä kokoajan tasaisesti ote pitäen. Se on tosi helppoa. Netistä varmasti löytyis ehkä ohjeetkin.
 
Enpä muistanutkaan, että raskaana oleminen on näin rasittavaa.. Kärpäsistä tulee härkäsiä ihan joka asiassa, ja pinna on kireällä koko ajan. Ja kun ei saa edes syödä mitään

Madie, viimeiset viikot ovat kyllä hitaita, kun vaan odottaa, että koska muksu syntyy. Millä viikolla Niklas syntyi? Vaikka eihän se kerro mitään seuraavan lapsen syntymisestä.

Eemi, mäkin kokeilin esikoisella tuota vatsan hieromista, mutta en saanut oikeastaan minkäänlaisia tuloksia. Vähän ilma liikkui vatsassa eteenpäin, mutta siihen se sitten jäikin. Hienoa, että joku osaa helpottaa vauvansa oloa hieromalla!
 
Huh, tekstiä tullut paljon! Olen kyllä lukemassa käynyt mutta lapset on päättänyt että he nukkuvat eri aikaan niin kirjottelu on siksi jäänyt...Tai lähinnä tyttö valvoo sillon kun poika on unilla, nyt onneksi nukkuu (vielä ainakin) sitterissä, jotain ähinää kyllä kuuluu.

Eemi, oot kyllä kovia kokenu ja ei varmaan yhtään kiva että Siina on alkanut haluta myös paljon huomioo. Just meinasinkin kysyä että onko se miehes ollu kotona että olis vaikka Siinan kanssa ulkona tai jotain että saisit rauhassa keskittyä vauvaan ja siihen imetykseen jos se tuottaa vaikeuksia. Mut siis kirjotitkin edellisessä viestissä että ekaa päivää oot ollu yksin kotona. Onneks olet tainnut jo pahimmasta selvitä ja toivottavasti pojalla on vaan joku vaihe, ettei syöminen onnistu.. Itsekin muuten jännitin kamalasti sitä ekaa päivää tai oikeestaan viikkoo kun mies palas töihin et miten se sujuu, hyvinhän se sit loppupeleissä sujui ja sujuu edelleen. Sitä osaa jotenkin ajatella asioita eri tavalla ja ajatella pidemmälle päivään että mitä kannattaa tehdä missäkin vaiheessa. Varsinkin kun vauvalla on nyt jonkunlainen rytmi niin osaa vähän suunnitella päivää.
Ja hienostihan tuo poika kasvaa! Mä olen kyl sen todistanu että pojat kasvaa nopeemmin kun tytöt, ainakin kun vertaa meidän lapsukaisia. Poika oli 6viikon iässä 400g painavampi kun tyttö mut samanpituinen..

Madie, sullahan on ihan lupaavia oireita jo et vois vaikka poju syntyäkin, tsemppiä loppumetreille jos vielä yhdessä kasassa olet.

Emilia päätti että nyt on päästävä äitin sylkkyyn ja tissille, hankala kirjoitella yhdellä kädellä.

Mutta Madie, mä muistan kans ton lähdön odotuksen ja sen jännityksen. Ja yksi ainut päivä kun toivoin ääneen ettei lähtö tulis, tottakai tää päätti sillon syntyä. Oli siis se mahatauti.

No mut mä jatkan myöhemmin, en tietenkää kerenny kommentoida enempää.. Argh!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top