Uudestaan raskaana

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Hemppa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Madiella tosiaan ihana masukki .

Ja nyt tosiaan ku kävin tänän ite neuvolassa nii kuulostaahan noi teidän sf-lukemat pieniltä. Kyllä se jotain kertoo vauvan koosta mutta ei mun tietäkseni kuitnekaan hirveän tarkkaan. Mulla tänään viikkoja 30+2 ja SF mitta oli jo 29cm. Mittaustuloshan riippuu useinkin vähä siitä miten päin vauva on. Ja toinen asia mikä mulla nyt tuli mieleen tosta sf mitasta oli se, että mulla molemmissa aiemmissa raskauksissa on mitta noussut juurikin siihen 33cm vikalla neuvolakäynnillä ennen synnytystä. Ja tais olla siinalla vieläpä 33,5. Mut sit taas Eemi oli 300g isompi ku Siina vaikka siis mitat kohdun ulkopuolelta oli samat tai Siinalla ehkä vähä isompi ulkoinen mitta.

Mirde: ihan normaalia et juilii. Mulla ainakin kaikissa kolmessa on ollut ihan samanlaista juilimista just alavatsan sivuilla alkuraskaudessa.
 
Kiitos Sukey ja Eemi! :)

Täällä on ollut taas vähän hiljaisempaa. Mekin oltiin 4 yötä reissussa, kun oli mukavan pitkä viikonloppu. Mullakin meni muuten nuo ruokamieltymykset ihan päinvastaisesti kun viimeksi, mutta silti kai poika tulossa. Veikkaan, että mun tapauksessa myös vuoden aika voi vaikuttaa sillä tekeehän normaalistikin talvella eri ruokia mieli kun kesällä.

Inhottavia ala- ja ylävatsakipuja on ilmaantunut nyt oikein sopivasti, kun selkä tuntuu olevan kunnossa. Aina täytyy näköjään jotain vaivoja olla :D
 
Madiella todella söpö masu. :) Munkin täytyis kuvata taas mut eipä tuo hirveästi ole kasvanu niin turhalta tuntuu kuvailla :D

Inhottavia nuo kivut Madie! Aina näköjään tosiaan pitää joku vaiva olla!

Niinkun mulla nyt.. Eilen illalla käytiin kävelemässä omalla tiellä, mies veti poikaa pulkassa. No mähän lensin sit pyllylleen kun oli tosi liukkaat kengät, hengenvaaralliset suorastaan. Sen jälkeen heti supisti kivuttomasti mt koko illan oli tosi hellä maha. En sit soitellu mihinkään kun en kovasti kaatunu ja typy kuitenkin liikku normaalisti illan aikana.
Tänä aamuna sit lähdin hakee puita leivinuuniin ja kannoin normaaliin tapaan semmosella isolla laatikolla niitä, no eipä tainnu masu tykätä ollenkaan siitä! Nyt koskee aina liikkuessa tuohon oikealle alas viistoon masuun. Ihan kun joku lihas ois revähtäny. No miehelle mainitsin, nyt tuli puunkantokielto! Ihan mielellään kyl annan miehen kantaa puut mulle valmiiks että lämmitän. Täytyy huomenna ottaa asia puheeks neuvolassa jos on vielä kipee..

Meille kotiutui eilen meidän Emmaljungan tuplat, aivan ihanat! Ja voin kyl sanoo että kannatti maksaa 250€. Ne on muutaman vuoden vanhat mut todella hyvässä kunnossa! Yksillä sisaruksilla ollut.

Ja nyt alko todella jännittämään ja huolestuttamaan samaan aikaan... Mihin ihmeeseen me laitetaan poika jos lähtö tulee keskellä viikkoa yöllä tai päivällä. Argh! Siis olin jo unelmoinut semmosesta tilanteesta että äitini ei saisi vielä tammikuun loppuun mennessä töitä vaikka on hakenut moneen paikkaan, täällä on tosi vähän sen alan töitä tarjolla ja aina on todella paljon hakijoita niin kuvittelin tietty ettei se saa töitä mut saipahan nyt kuitenkin! Siis oon ihan todella todella onnellinen äitini puolesta että sai töitä, päivätöitä 8-16 ma-pe ja matkoihin menee tunti molempiin suuntiin. Anoppi on samalla kylällä kaupassa töissä mut silläkin vaihtelevat vuorot ja viikolle sattuu vapaita, JOS sattuu. Muille en mielellään  haluaisi poikaa pidemmäksi aikaa jättää, muut ei oo hoitanu paitsi yks kummi joka on sekin 3-vuorotyössä.
Voi kun toivoisin että lähtö tulis viikonloppuna tai illalla jolloin oma äitini on kotona. Jotenkin luotan siihen eniten ja hän on poikaa hoitanut niin ei tarvii olla huolissaan että miten täällä kotona pärjätään.
Pahimmassa tapauksessa joudun menemään yksin synnyttämään, mies kyllä sanoi että ehdottomasti haluu olla mukana mut jos ei saada hoitajaa niin sen on jäätävä pojan kanssa. Ja mä alotin nyt jo tän asian stressaamisen. Ehkä kannattas antaa olla ja miettiä sit lähempänä mikä on tilanne. Voi ei!

Lidia10, joko on tuntemuksia? :)
 
Hemppa, auts ei todellakaan kivoja nuo kaatumiset! Itteä on alkanut hirvittämään nyt kun lunta on tullut, että milloin sitä ensimmäisen kerran kaatuu ja kuinka pahasti. Joka talvihan sitä pari kertaa kaatuu vaikka miten yrittää mennä varovaisesti.

Muakin stressaa jo tuo synnytyksen alkaminen. Meillä isovanhemmat asuu 1,5 tunnin päässä ja päivätöissä käyvät niin saa nähdä. Olisi niin helppoa, kun tietäisi etukäteen päivän, jolloin synnytys käynnistyy niin voisi sopia hoitajan hyvissä ajoin!
 
No mullahan tuntuu siis olevan älyttömän hyvä tilanne tuon hoitajan saamisen suhteen. Mun äiti jäi just vähä aikaa sitte pois töistä eikä sen tartte enää mennä. Siis työkäriä puol toista vuotta ja sit eläkkeelle. Pääsee siis putkeen. Ja äiti asuu vain 20 min matkan päässä. Pääsee siis tulemaan koska vaan. Ja tarvittaessa mun veli asuu reilun puolen tunnin matkan päässä. Tosin sitä Siina vierastaa mut se kutsuttaisiinkin vain hätätapauksessa. Kyllä mäkin Hemppa ressaisin tuota jos tilanne olis noin. En millään haluais mennä yksin synnyttämään. Kyllä se mies kuuluu siihen vierelle. Pakko on aina tietysti pakko ja sillehän ei mitään voi jos niin joutuu tekemään. Mut koitahan nyt hyvä ihminen pysyä pystyssä ja telomatta ittees. Ja ihan samat Madielle.

Meillä oli just ehkä n. kk sitten osastolla kaheksannella kuulla raskaana oleva nainen, joka oli murtanu jalkansa kaatuessaan terassilla. Sillä oli ollu viel puhelimesta akku loppu ja sen 3v. poika oli juossu pitkin naapurustoa ettimässä apua äitille. Missään ei oltu oltu kotona ja ku joku naapuri oli ajanu ohi autolla nii oli vaan ilosesti vilkuttanu sille takasin ku se oli yrittäny sieltä terassilta huitoa apua. Ei ollu vaan tajunneet et sillä olis joku hätä. Viimein poika oli löytäny isosisänsä, joka asuu siis ihan lähellä nii olivat saaneet apua. Mut tosi kiva ku joutuu pakostakin ottamaan sädetyksen takia kielletyt röntgen kuvat et tietää kui pahasti jalka on poikki. Ja sit koitaa mattaa muutama päivä vedossa jos vaikka selviäis ilman leikkausta ja luunpäät asettuis vedolla oikeaan kohtaa ja sit kuitenki joutua leikkauspöydälle. Viimesillään raskaana ja toivoa vaan et ei vauva lähtis syntymään ennen aikojaan. No onneks kaikki meni hyvin ja vauva pysyi masussa hyvävointisena loppuun asti. Nyt en sit tiiä siit mitään sen jälkeen mut jotenki osui kohalleen. J asympatiat oli ihan hänen puolellaan. Ja se poika oli jotenki niin sen äitin sankari . Täs oli juttua myös vasabladetis just tällasen verran et sen takia voin kertoa. En häntä ite hoitanut vaan kuulin siitä ortopedilta ja sit luin lehdestä, joten en ole sen suhteen vaitiolovelvollinen.

Mulla oli tosi hyvä jakso itellä välillä. Mut nyt taas noi lantion luut ottaa vähä huutaakseen. Varsinkin öisin on ollu hankalaa ku noi lonkat puutuu. Sunnuntaina ne ei vetreytyny vaikka koitin käydä kävelemässäkin. Onneks sit tänään selvis niillä aamukivuilla ja päivän mittaan helpotti.
 
No Eemi sun tilanne kyl kuulostaa todella hyvältä. Siis oishan meilläkin ollut jos äiti vaan ei ois saanu töitä. Asuu meistä 2km päässä joten ois päässy ihan koska vaan ja todella lyhyellä varotusajalla. Oishan se tosiaan helppo jos tietäs päivämäärän millon se syntyy niin osais hoitajan varata. Mä niiin toivon että lähtö tulis viikonloppuna.

Ja kauhealta kuulosti tuon "tarinan"
alku, onneks loppu meni kuitenkin hyvin. :) Onneks poika oli JO 3-vuotias ja osasi lähteä etsimään apua naapurustosta.

Nyt täytyy rientää, pojalla joku elämää suurempi hätä menossa kun ei löydy oikea autokirja käsiin.
 
Hemppa: nyt ei mitään erikoisia tuntemuksia, mut oonkin tilannut synnytyksen sunnuntaille vasta :) Mut pitää lähteä ostamaan kummilapsille joululahjat, ettei sitten kaikki kaadu miehen niskaan jos vauva lähtee nyt syntymään :) Tosi ajoissa oon joo... 

Mulla on tässä onneksi siskoja lähellä, kolme asuu kymmenen kilometrin säteellä. Että joku niistä sitten tänne tai Hugo niille hoitoon. Yöllä ei olis kyllä kiva lähteä Hugoa kuskaamaan eikä pyytää ketään tänne lähtemään kun niillä on omiakin muksuja. Kummisetä olis tietty 20km päässä sinkkumies, mutta ei ole koskaan poikaa hoitanut niin en taida luottaa ;) 

Nyt kaatuilematta kaikki!!!! Oliko neuvolassa Hemppa kaikki ok? 

Toivottavasti saatte hoitajat hommattua ajoissa, ettei tarvii siitä stressata!  Kaverit saivat lapsen ulkomailla asuessaan, eivätkä tunteneet ketään oikeastaan. Veivät esikoisensa entisille vuokranantajilleen, lapsiperheelle, jonka tiesivät tai tunsivat siis jotenkuten ja joiden asunnossa olivat asuneet - hyvin meni :D 

 
Lidia, kiitos kysymästä. Neuvolaan oon menossa kahdelta. Käympäs sit ilmoittelemassa kuulumisia. Itseä kiinnostaa juurikin se sf-mitta  mitä se nyt sanoo. Tiedän kyl että vauva  kasvaa ku ultrissa saanu rampata mut mitä se näin ulkopuolelta sanoo tuo masun koko :D

Ja mä oon jotenkin niin kiinni tuossa pojassa ja suojelen sitä ehkä liikaakin joten en uskalla edes ajatella tilannetta jolloin kumpikaan mummoista ei pääse hoitamaan Aleksia. :( No tietty veljen avovaimo on yks vaihtoehto mut sekin käy päivätöissä eli ei siitäkään oo hirveesti apua. Muita en halua edes ajatella poikaa hoitamaan. Argh. Täytyy nyt oikean rueta miehen kanssa suunnittelemaan eri vaihtoehtoja ja kysellä jo valmiiks että kuka olis hyvä vaihtoehto.
 
Noniin,
neuvola takana rv 35+1:

RR 110/68
pissa puhdas
paino +533/vk (yht. 9,9kg)
Sf-mitta 28cm
syke 130-150
liikkeet ++

Eli perusasiat kunnossa. Sf-mitan oli laittanu korttiin 28cm vaikka kun mittasi,sanoi ääneen 29cm. No ihan sama kumpi se on, pienihän se on silti. Käsikopelolla vauva tuntuu 1900-2000g kokoiselta. Pää kiinnittynyt, ei juurikaan heilu enää. Ultrattiin istukkaa. Ja on todella kalkkeutunut ja lohkottunut.

Ohjeita loppuajalle:
Kieltolistalla nostelut (myös esikoinen), siivous, kantelut yms.. Ulkona oltava ehdottoman tarkka ettei kaadu.
Jos tulee kipua tai vuotoa, heti synnärille!
Liikeseuranta erittäin tärkeetä.

Käski varautua henkisesti synnytyksen käynnistykseen aiemmin, jopa tämän vuoden puolella! No ens torstaina selviää sekin. Toivotaan kyl miehen kanssa ettei tarviis hurjan aikaisin käynnistää jos vain kasvaa masussa.

Että tämmöstä. Ei oo helppoo ei! No eipä tää raskaus oo muutenkaa helppo ollu verrattuna esikoiseen!
 
Hemppa: No ei oo helppoa ei! Mun mielestä toisten raskauksien piti olla helpompia kun ensimmäisten.. Varmaan joku legenda vaan. Onneksi sulla on enää alle 5 viikkoa laskettuun (kylläpä aika juokseekin!) ja 2 viikon päästä vauva on jo "täysiaikainen". Tietenkin olisi hyvä, jos saisi vielä useamman viikon masussa olla, kun on vielä aika pieni. Tsemppejä sinne! Toivottavasti saat apuja Aleksin hoitoon.



Miten tuntuu, että kaikkien muiden raskausviikot menee rytinällä eteenpäin ja mun junnaa paikallaan...
 
Hempalle tsemppiä ja voimia loppuajalle! Toivottavasti se tytön tirriäinen vielä kasvais siellä masussa, ettei tarvii käynnistellä ihan pian.
emoticon
 
Tosiaan tsempitykset Hempalle. Onneksi sulla tosiaan noita viikkoja jo noinkin paljon. Ja tosiaan niinkuin Madiekin sanoi, että ei ole kuin pari viikkoa siihen, että lasketaan vauva jo täysaikaiseksi. Nyt vain avoimin mielin ja rauhallisesti. En vaan tiedä miten ihmeessä tuo lapsen kantokielto käytännössä onnistuu.
 
Tsemppiä Hemppa! Eipä onneksi ole kovin pitkää aikaa enää odotettavana.

Mä kävin Nt-ultrassa, kaikki hyvin, viikkoja hiukan viilattiin, uusi LA on 27.6 eli nyt 11+2. Turvotus oli 1,1 ja verikokeestakin selvisin ilman suurempia traumoja tällä kertaa emoticon
Ihana jumputus, 169 kertaa hakkasi sydän minuutissa emoticon
 
Kiitos kaikille tsempeistä! Olette korvaamattomia!

Tweetylle onnittelut hyvistä ultrauutisista. :) Päivittelen lasketun ajan tuonne listaan.

Eemi: Lapsen kantokielto ei onnistu täysin ainakaan täällä talossa. Olen siis nostellut Aleksia jos on ollut pakko. Ja terkka minusta tarkoittikin että kaikki ylimääräinen nyt pois mitä ei ole pakko tehdä, tyhmästi asian esitin aiemmin. 

Madie: kyllähän nuo sinunkin viikot vaan samaa matkaa meidän muiden viikkojen kanssa kulkee.  Mustakin tuntuu välillä että aika matelee tosissaan. Ja mulla ei ainakaan pidä paikkaansa tuo legenda että toinen raskaus olisi helpompi. Ja mä voin todistaa että raskaudet todellakin ovat erilaisia!!!!

Vauva on tosiaan täysaikainen kahden viikon päästä, pienikokoinen kylläkin mutta sanoinkin miehelle että kunhan päästäisi siihen 2500g rajaan jonka jälkeen vauvaa ei luokiteltaisi keskoseksi. Terkka sanoi eilen että laskettuna aikana vauva olisi noin 2700g joka on jo periaatteessa todella hyvä paino jos siis sinne asti päästään. Torstaita odotellessa kun kuulee "tuomion".

Lähdetään esikoisen ja minun äidin kanssa tänään Kuusamoon viikonlopuksi minun mummon ja ukin luo. Tuli tarve nähdä heitä vielä, ennenkuin vauva syntyy, sitten kun ei päästä pitkään aikaan reissaamaan, tai päästäisi muttei tuskin jaksa. Ja kun mummo on vuodeosastolla, niin hän ei pääse meitä enää katsomaan tänne, senkin takia. Mies jää kotiin, sanoinkin sille että "ottaa kaiken irti" tästä viikonlopusta nimittäin tää voi olla sillekin pitkään aikaan "vapaa viikonloppu". :)

Lidian kuulumisia odottelen, mitä sanoivat ultrassa. :)
 
Tweetylle onnittelut hyvistä ultrauutisista! :)

Lidian tarkempia kuulumisia odotellaan täälläkin. Harmi, kun et päässyt meidän hieman pienentyneeseen tapaamiseen. No ensi kerralla sen pikkuisen kanssa sitten!

Hempalle oikein stressitöntä viikonloppua, jos vaan siihen pystyt. Varmaan mukava päästä reissuun vielä ennen vauvan syntymää :)

Tänne ei edelleenkään mitään uutta. Paitsi ärsyttää, kun unohdin tänään peruuttaa mun fysioterapian, kun ei ole enää vaivoja eikä lapsenvahtiakaan. Pitääköhän mun nyt raahautua sinne Niklaksen kanssa maanantaina, kun ei kehtaa jättää vaan menemättä peruttamatta.
 
Kävin ultrassa, siellä painoarvio 2940g ja kaikki hyvin. Vauvan sykkeet olivat alkuun liian tasaiset, joten "jouduin" syömään makeaa kahvilaan ja sit uudestaan. Ja sit sykkeet olivat jo paljon paremmat.

Mutta mutta.... ;) 

Sopivasti käynnisti tutkimus synnytyksen, pieni poika syntyi lauantaina 01.20 :) <3 

(Ei oikein uskaltanut Madie juilimisten takia lähteä myöhässäkään sitten ;D) 

2740g ja 47cm ---- on tää vaan pieni!!!! Nyt jo kotona, Hugo-parka vähän ihmeissään mutta onnellisina kaikki nyt kotona <3 
 
Wau, onnea Lidialle!! Ja tsemppiä Hempalle, nyt vaan paljon proteiinia syömään, jos se vaikka sais vauvan kasvamaan vauhdilla. Itellä koko ajan ihan karsee olo. Yöt menee hyvin, mitä nyt nälkä kurnii koko ajan sillonki ja muutaman kerran joutuu juoksee vessassa. Ja unet on taas tosi kauheita, se siitä ihanasta levosta... Mut silti ne on ohania verrattuna päiviiv. Mitään en jaksa tai pysty tekemään, odotan vaan niin sitä aikaa kun tää olo loppuu! No, viimeistään sit kun vauva syntyy;)
 
Ah nää raskaushormonit saa mut melkein itkemään!! Mä itkin jo ku näin lidian laittaman kuvan FB:ssä. Ja oli se vaan niin pienen näkönenkin! Ja niin sulonen!! Voi että! Tulehan kertoilemaan kuulumisia kun ehdit ja jaksat. Ja aikasinpa te ootta kotona ku eihän tuosta ole ees vuorokautta vielä!!

Jos aiemmat merkit paikkansa pitää mun lapseni on ainakin kilon suuree ku teidän pikkunen Lidia. Siis se todellakin on varmaan pieni. Ja Hugo sai varmaan sellaset 20cm lisää pituutta tän jälkeen .

Hah, sain todistettua tässä pe-la välisen yön jälkeen et mulla on ainakin 3kg pelkkiä nesteitä. Tuli syötyä pe illalla jotain sellasta suolasta et janotti niin pirusti ja minähän join ja ai et sitä tuli rampattua pissalla yöllä. Ainakin 5-6 kertaa. En pysynyt laskuissa. Viime ma neuvolassa oli paino 71.4kg. Sekin oli aamulla, tosin kevyen aamupalan syöneenä ja vaatteilla. Mut la aamuna kävin puntarilla sit ku olin viel vikan kerran käyny vessassa = 68kg!!!! Kävinkin nauramas miehelle et kato nyt!!! Mun rimppakintut on palanneet . Ei sanonu mitään mut kyllä sitä hymyilytti. Pe töistä lähtiessäni en meinannu saada saapasta kiinni ylösasti ja la ku laitoin samat saappaat jalkaan niin meni koko kämmen sinne varren ja pohkeen väliin .
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top