Pakko tulla tänne avautumaan, kun ahdistaa niin pirusti!! Oli siis laskettu aika tammikuulle, mutta keskenhän se meni sopivasti juhannuksena (kokemushan sekin on viettää juhannusta verta vuotaen sairaalassa... :S), viikkoja oli 9+5. Sen jälkeen on yritystä ollut vaikka kuinka, kahdet kuukautiset tulleet eikä siis uudestaan plussattu vielä. Tiedän toki, ettei keskenmenosta ole kovin kauaa vielä, mutta silti tuntuu kuin siitä olisi ikuisuus ja etten ikinä tule enää raskaaksi. :( Koko ajan vaan mielessä se, että nyt oltaisiin jo puolessa välissä ja raskaus näkyisi ja tuntuisi... Törmäsin yhteen tuttuunkin, jolla on samanikäinen esikoinen ja hän kertoi kakkosen lasketun ajan olevan tammikuussa. Meinas itku tulla siinä enkä saanut mitään sanottua, vaikka mieli teki huutaa että meillä oli myös mutta kesken meni! Ilmeisesti pahasti surutyö mulla kesken, kun tuntuu että mitä lähemmäs tammikuuta mennään, sitä vaikeampaa ja ahdistavampaa on hyväksyä, ettei meille silloin synny vauvaa. :( Nyt pitäis palata töihinkin, enkä jaksaisi uteluita työkavereilta siitä, että koskas meille toinen tulee.. SURETTAA ja AHDISTAA!!!