Mä olen aina aiemmin mahdollista raskautta miettiessä ajatellut, että tyttö ehdottomasti. Että miten sitä pojan kanssa osaisi ollakaan? Kävin aikamoisia myllerryksiä läpi elämässäni viime vuosina ja miettiessäni omaa ja läheisteni elämää aloin myös miettiä, että ehkä pojilla on kuitenkin tässä maailmassa paremmat oltavat. Ehkä vähän rankka lausunto... Tietenkin pojillakin on jo nykyään ulkonäköpaineita ja muita vaikeuksia, mutta jotenkin tytöt joutuu kärsii kaikenlaisista "naisongelmista" (rooliodotuksista, seksiodotukset, murrosikä, ulkonäkö, huonompi arvostus jne...). Joten oon aatellu, että ehkä poikaa olis helpompi kasvattaa tasapainoiseksi yksilöksi tässä maailmassa?